Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)

Mitä tappelupelit ovat sinulle?

Boomer

New Member
Ovatko ne tekniikkaa ja sen hallintaa vai ovatko ne teille vain pelejä joissa 2 tyyppiä hakkaa toisiaan?

Itseäni tuo jälkimmäinen vaihtoehto kiehtoo mätkintäpeleissä...
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Pelaan teppelupelejä about pelkästään ton ekan vaihtoehdon takia. Siksipä usein jätän väliin uusimmat napinhakkausmätöt <flamebait> (hyvä esimerkki tälläsestä on doa2) ja keskityn oikeesti taktiikkaa vaativiin peleihin kuten Last Blade 2 tai Capcom vs SNK 2. </flamebait>

En toki kiistä sitä, että ei olisi joskus hauska pelata jotain puhtaasti mättöpeliä, mutta pitemmän päälle se käy todella puuduttavaksi.
 
SNK:n tappelupelit kyllä ovat sitä jotakin. Mark of the Wolves on loistava samoin nuo Pepton mainitsemat. King Of Fighers 95 (haukkukaa vaan, uudet ovat oikeasti pilattu nopeudella) on mielessäni paras, vaikka nostalgiatekijä iskee lujaa. Tosin DOA-sarjasta pitää olla vähän eri mieltä, kun vertaa Soul Caliburin tai Tekkenien kaltaiseen mättöön on DOA-sarja kuitenkin astetta vaativampi.
 
Astetta vaativampi? Nooh, arcade-mode on aika yksinkertainen ja rämpytys onnistuu nyt jotenkin, mutta kun aletaan kaksinpeliä matsaamaan kokeneemman tekkenistin kanssa, niin asetelmat ovat aivan toisenlaiset. Dead or aliveissa taistelut voivat jäädä paikalleen tuntikausiksi, koska ratkaisuja ei löydy läheskään yhtä paljon kuin Tekkeneistä (tosin kahden hyvin tasaisen tekkenistin taistelut voivat jäädä paikalleen kanssa, mutta harvinaisempaa se on kuin DOA:ssa). Tekkenit olisivat vähän kuin strategia-peliä pelaisi kahden kovan pelaajan kesken. Tiedät varmaan mitä tarkoitan.

Tjooh, ei mun kannata varmaan enää sanoa, mikä on suosikkini mätkintä-peleissä ;) Mutta Boomerin kysymykseen, niin vastaukseni kyllä kallistuu tuon ekan vaihtoehdon puolelle. Tosin wrestling-touhuilut konsolilla ovat vain kahden väkevän kaverin mittelöä, kun en ole tuollaisiin peleihin kauheasti jaksanut syventyä :cool:
 
Juu kyllä mielestäni mätkintäpeleissä tarvitaan tekniikkaa. Ei niissä kovin pitkälle pelkällä hakkaamisellä pääse, joten eka vaihtoehto on minua lähellä. Niissä on se hyvä, että koskaan ei tunnu olevan tarpeeksi hyvä, vaan aina on parantamisen varaa. Mielestäni eniten tekniikkaa vaativat mätöt on ykkösenä tietysti tekken, mutta ainakin street fightereitten super compot vaativat jo aikamoista tatin heilutusta. Itseltäni nuo tietenkin onnistuvat, mutta pädillä paljon hankalempaa. Pelaan noita arcade tikulla, joka myös tekkeneissä on paras mielestäni, mutta myös padillä osaan pelata. Mättöpelit ovat aina olleet lähellä sydäntäni, ja varsinkin tekkenin tullessa markkinoille jäin niihen toden teolla koukkuun. ;)
 
Tappelupelit ovat loistavia, kun on pari kaveria mukana ja sixpäkki jääkaapissa. Tuloksena kovaa huutoa ja mustelmat käsivarsissa, peli kun ei aina lopu siihen että toinen häviää...
 
Ihan hauskahan tuo on vähän aikaa mättää tollaisia toisen kategorian pelejä, mutta pidemmän päälle kyllä hieman hidastempoisemmat mätkinnät ovat mielenkiintoisempia. ja tekkenissä kyllä pärjää ihan täysin pelkällä näpyttelyllä, ainakin Eddyllä (3:ssa). Esimerkiksi tossa pari päivää sitten pelailen kolmosta ekaa kertaa elämässäni, ja kurmotin pelkällä rämpyttelyllä kaverini, joka sentään on peliä paljon pidempään pelaillut.
 
Lainatun viestin kirjoitti alkujaan kerouac
ja tekkenissä kyllä pärjää ihan täysin pelkällä näpyttelyllä, ainakin Eddyllä (3:ssa). Esimerkiksi tossa pari päivää sitten pelailen kolmosta ekaa kertaa elämässäni, ja kurmotin pelkällä rämpyttelyllä kaverini, joka sentään on peliä paljon pidempään pelaillut.

Ja kuinkahan paljon tämä "paljon pidempään" on? Ja kuinka vakavasti tämä kaveri yleensäkään pelaa tekkeniä?
 
Lainatun viestin kirjoitti alkujaan kerouac
Ihan hauskahan tuo on vähän aikaa mättää tollaisia toisen kategorian pelejä, mutta pidemmän päälle kyllä hieman hidastempoisemmat mätkinnät ovat mielenkiintoisempia. ja tekkenissä kyllä pärjää ihan täysin pelkällä näpyttelyllä, ainakin Eddyllä (3:ssa). Esimerkiksi tossa pari päivää sitten pelailen kolmosta ekaa kertaa elämässäni, ja kurmotin pelkällä rämpyttelyllä kaverini, joka sentään on peliä paljon pidempään pelaillut.
No Eddy onkin sellane "cheap" hahmo, jolla huonoja pelaajia vastaan varmaan pärjääkin pelkällä potkunappien ränkkäämisellä, mutta tuolla tyylillä yleensä kaikki liikkeet kohdistuvat alas, jolloin noi on helppo torjua. Nii mites pitkää se kaveris on pelannu? Ite oon pelannu noin 3 vuotta, joten voithan sä tulla mua vastaan yrittää sillä eddylläs. :p
 
IRL harrastan Krav Magaa, jossa tulee välillä todella pahoja vammoja. Tiedän mitä seurauksia voi olla pelkällä nyrkin iskulla. Mielestäni on inhottavaa lukea lehdistä pahoinpitelyiden yksityiskohdista. Tosielämän väkivalta on ikävää.

VÄKIVALTA EI OLE RATKAISU!

Mutta silti..

Kuvittele kun olet joutunut taistelutilanteeseen: Elimistö pumppaa adrenaliinia - korvissa kohisee. Näkökenttä pienenee ja näet ainoastaan VIHOLLISESI. Lihakset jäykistyvät ja hampaat pureutuvat yhteen..

kuvittele..

Rustojen rusahdukset kun vasaralyönti heilahtaa nenänvarteen, tukahtunut henkäisy kun sääriluu katkaisee kylkiluut, ilme vastustajan kasvoilla kun etupotku kohoaa suoraan nivusiin...

Kuvittele että voit tilanteen jälkeen astella pois paikalta ilman vammoja, tuntematta omantunnontuskia. Rystysesi eivät ole veressä, hampaasi ovat tallessa, mihinkään ei satu.

hetkinen:
SE EI OLE TODELLISTA!!

Se on vain peliä! Mutta kylläkin erittäin hengästyttävää ja jollain alkukantaisella tavalla kiinnostavaa peliä.

Ehkä osa minusta ei ole vielä laskeutunut puusta. Voi olla, että olen akateemisen ulkokuoreni alla vielä osittain sivistymätön villi-ihminen - ja ehkä juuri siksi pidän niin uskomattoman paljon tappelupeleistä.
 
Eddyllä pelaaminen on muuten järkyttävän tylsää. Ei oikein nappaa edes opetella mitään kunnollisia liikkeitä kun normaaleilla potkuillakin saa kurmotettua riittävän hyvin. Kaverilla oli ollut pari vuotta sellainen on/off suhde tekkeniin. Enkä mä kyllä uskailtais ottaa mitään matsia edes, kunhan uhosin vaan.
 
Minulle taistelupelit ovat väkivaltaisia pelejä joissa lyödään ihmisiä ja joskus jopa eläimiäkin. Kuten Kuma karhua.
Ihan hauskojahan ne on.
 
Terapiaa mielelle

Taistelupelit ovat itselleni todellista mielen terapiaa. Kun oikein kunnolla v-tuttaa, niin Tekken Tag Tournament tai Virtua Fighter 4 sisään ja mättämään turpiin kunnolla. (Eipä tarvitse sitten mennä purkamaan kiukkuaan oikeisiin ihmisiin).

Toisaalta, tappelupelit voivat myös sinänsä aiheuttaa v-tutusta itsessäänkin, esim. jos olet hävinnyt monta matsia putkeen tai olisi jokin ratkaiseva matsi jonka häviät, kyllähän se sylettää.

Ajanvietteenä kerrassaan loistavia. Alkuaikoina mätkin TTT:tä viikon ajan n. 6 tuntia joka päivä, kunnes into hieman laantui. Ja tottakai täytyy myöntää, että hyvännäköiset polygonimisut piristävät mieltä...:)
 
Tekniikkaa mättöpeleissä tietysti tarvitaan mutta tietyssä vaiheessa tapahtuu ehdollistuminen eli karkeasti ajateltuna voit ajatella Carmen Electraa märässä uimapuvussa samalla kun pieksät kaverisi kanveesiin monimutkaisilla erikoisliikkeillä. Äly on mättöpeleissäkin tärkeää juuri monimutkaisten liikkeiden nopeassa omaksumisessa.
 
Mua ainaki kiehtoo nähdä erilaisia taistelulajeja vaikka useimmat mättöpelien lajeista ovat joko fiktiivisiä tai jotenkin muokattuja.
 
Lainatun viestin kirjoitti alkujaan Moritz
Tekniikkaa mättöpeleissä tietysti tarvitaan mutta tietyssä vaiheessa tapahtuu ehdollistuminen eli karkeasti ajateltuna voit ajatella Carmen Electraa märässä uimapuvussa samalla kun pieksät kaverisi kanveesiin monimutkaisilla erikoisliikkeillä. Äly on mättöpeleissäkin tärkeää juuri monimutkaisten liikkeiden nopeassa omaksumisessa.
Näin siis melkein kaikissa "huonoissa" nappienrämpytys 3d mätöissä.
 
Ylös Bottom