Onneksi näitä iltatähtiä julkaistaan vielä vanhemmille konsoleille. Odin Spheren jo lähes missasin, koska kuulin ratkaisevalla hetkellä pelistä muutaman pahan sanan. Onnekseni korjasin vinksahtaneen alkuoletukseni ja sain pelin käsiini. Täytyy tarkentaa, että kyseinen peli sisältää upeimman 2D-maailman koskaan. Ainakin jos ei esimerkiksi Lucas Artsin seikkailupelejä lasketa mukaan. Grafiikka ja animointi ovat sellaista luokkaa, että välillä tuntuu kuin katsoisi ihka oikeata animaatiota. Tämä kyllä repii PS2:ta kaiken irti, joka valitettavasti näkyykin pienilaatuisena nykimisenä.
Itselleni Odin Sphere on todellinen lottovoitto. Peli-innostus on ollut pohjalukemissa jo vuoden päivät, eikä ylikriittinen asenteeni ja valikoiva pelimakuni ole auttanut asiaa ollenkaan. Tämä peli, tosin, veti minut täysin mukaansa. Pelaaminen on ennen kaikkea mukavaa, yksinkertaisen toimivaa ja viehättävää. Koko hoidon kruunaa japaninkielinen ääninäyttely (todella laadukasta jälkeä - yllättäen...) ja Hitoshi Sakimoton musiikit. Odin Spheressä Sakimoto ylittää kevyesti työnsä laadun FF12:n parissa. Toistaiseksi suosikkisäveltäjäni on onnistunut loitsimaan parhaimmat melodiansa, ja vieläpä mahdolliseksi kulttipeliksi jäävään valopilkkuun.
Atluksen sadunomaista seikkailua en ole vasta kuin 1/4 tahkonut, mutta pelin perusrakenne on jo tullut selväksi. Rytmitys on sujuvaa ja pelimekaniikka suorastaan kaunis nerokkaassa yksinkertaisuudessaan. Juoni on suoraan kuin Jean de La Fontainen faabeleista, eli helkkarin sympaattinen, lapsenomainen mutta myös opettavainen. Tämän enempää pelin saloja paljastamatta jätän muille sanan paikan. Kirjoitan pelistä kyllä arvion - en tiedä vielä milloin-, jossa valotan pelin huikeutta siitä kiinnostuneille. Lopuksi vielä suosittelen lämpimästi harkitsemaan pelin importtaamista. Menen takuuseen ja lupaan, että pettyä ei tarvitse. Sen verran korkeat ovat omat vaatimukseni, etten huvikseni uskalla tätä mainostaa. Lopuksi vielä muutama screeni ja hahmokuva pelistä:
Gwendolyn, Valkyyri ja pelin aloitushahmo (todennäköisesti epävirallista taidetta, huom.)
Gwendolyn (todennäköisesti epävirallista taidetta, huom.)
Velvet Pooko Villagen ravintolassa
Gwendolyn valipomon kimpussa
Enempää en viitsi direct linkata. Kuvia ja videoita tietysti on tarjolla pelistä kiinnostuneille lisääkin. Vasta hyvälaatuinen video tosin tekee edes vähän oikeutta pelin upealle ulkoasulle.
Itselleni Odin Sphere on todellinen lottovoitto. Peli-innostus on ollut pohjalukemissa jo vuoden päivät, eikä ylikriittinen asenteeni ja valikoiva pelimakuni ole auttanut asiaa ollenkaan. Tämä peli, tosin, veti minut täysin mukaansa. Pelaaminen on ennen kaikkea mukavaa, yksinkertaisen toimivaa ja viehättävää. Koko hoidon kruunaa japaninkielinen ääninäyttely (todella laadukasta jälkeä - yllättäen...) ja Hitoshi Sakimoton musiikit. Odin Spheressä Sakimoto ylittää kevyesti työnsä laadun FF12:n parissa. Toistaiseksi suosikkisäveltäjäni on onnistunut loitsimaan parhaimmat melodiansa, ja vieläpä mahdolliseksi kulttipeliksi jäävään valopilkkuun.
Atluksen sadunomaista seikkailua en ole vasta kuin 1/4 tahkonut, mutta pelin perusrakenne on jo tullut selväksi. Rytmitys on sujuvaa ja pelimekaniikka suorastaan kaunis nerokkaassa yksinkertaisuudessaan. Juoni on suoraan kuin Jean de La Fontainen faabeleista, eli helkkarin sympaattinen, lapsenomainen mutta myös opettavainen. Tämän enempää pelin saloja paljastamatta jätän muille sanan paikan. Kirjoitan pelistä kyllä arvion - en tiedä vielä milloin-, jossa valotan pelin huikeutta siitä kiinnostuneille. Lopuksi vielä suosittelen lämpimästi harkitsemaan pelin importtaamista. Menen takuuseen ja lupaan, että pettyä ei tarvitse. Sen verran korkeat ovat omat vaatimukseni, etten huvikseni uskalla tätä mainostaa. Lopuksi vielä muutama screeni ja hahmokuva pelistä:
Gwendolyn, Valkyyri ja pelin aloitushahmo (todennäköisesti epävirallista taidetta, huom.)
Gwendolyn (todennäköisesti epävirallista taidetta, huom.)
Velvet Pooko Villagen ravintolassa
Gwendolyn valipomon kimpussa
Enempää en viitsi direct linkata. Kuvia ja videoita tietysti on tarjolla pelistä kiinnostuneille lisääkin. Vasta hyvälaatuinen video tosin tekee edes vähän oikeutta pelin upealle ulkoasulle.
Turhauttavaa hieroa samaa kenttää aina vaan, kun pitäisi saada tarinaa eteenpäin. Kädettömille pelaajille suosittelen Okamia tämän sijaan.