Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)

Ottaa päähän peleissä nykyisin....

Vastaus: Ottaa päähän peleissä nykyisin....

- se ainainen suoraviivaisuus ja putkessa juokseminen
- pelitrailereiden tekeminen rendatuista leffapätkistä oikean pelikuvan sijaan
- kustannustuotannollisista syistä pelien lyhyys
- kova hinta suhteessa käyttöikään ja jälleenmyyntiarvoon
- uusien ideoiden vähyys (kopioidaan vanhaa ja tehdään se hieman koreammin) aka Elite still rules! Toisin sanoen uskallus yrittää uutta kalliin kehittämisen ja tappiolle jäännin pelossa.
- vähäiset parannukset EA:n vuosittain ilmestyvissä pelisarjoissa
- pomppivilla virtuaalitisseillä rahastaminen
- vähäinen uudelleen pelaamisen vietti
- Liven puuttuminen peleistä, joissa se pitäisi ehdottomasti olla
- seikkailupeleissä järjettömät puzzlet, jotka eivät ole lainkaan loogisia tai juoneen liittyviä
- jumiutuminen juonellisesti täysin turhaan kohtaan, jonka lähin checkpoint / save on minuuttien pelaamisen takana
- peelot Livessä
- nopea vanhentuminen runsaan tarjonnan takia (jotkut ikonit tosin säilyttävät aina arvonsa)
 
Vastaus: Ottaa päähän peleissä nykyisin....

-Uusien ideoiden puute ja riskinottamisen välttäminen, miettikääpä huviksenne kuinka monta katukaahailupeliäkin on olemassa
-Rallipelit, aina sitä yhtä ja samaa, Burns nyt oli ainoa poikkeus mutta muuten rallipelit eivät ole paljoa Colin 1:sestä kehittyneet, oikeastaan huononmpaan suuntaan
-Roolipelit, tuntuu samalta kuin fantasiakirjallisuudessa: "maaginen miekka joka pelastaa maailman", jotenkin tuntus että muutakin voisi keksiä, onneksi Final Fantasy pelastaa edes jotain, tosin siinäkin tympii ne satunnaistaistelut, miksei ei voi itse valita taisteleeko vai ei?
-2d pelien puute
-Kunnon automanagerointipelin puute, paras taitaa vieläkin olla Detroit joka ilmeistyi joskus aikoja sitten
-2d sivusta päin kuvattujen taistelupelien puute ala Golden Axe. No onneksi on sentään se yksi jonka nimeä en nyt muista:)
-Dialogi, esim Full Spectrum Warrio pelin dialogi on aika kammottavaa, luulisi läpän heiton sijasta keksivän jotain muuta
-Pikkupelien ala North & South etc puute

Jotenkin kuvaavaa että tällä hetkellä olen eniten innostunut Driven to Destruction pelistä, joka ei todellakaan ole mikään helmi, mutta onpahan vaan mukavaa vaihtelua:) Myös Stuntman oli hyvä peli, ei ainakaan ollut liian helppo.
 
Vastaus: Ottaa päähän peleissä nykyisin....

Minua harmittaa se, etten osaa pelata kuin vain helpoimpia pelejä. En hallitse hiirtä ja näppäimistöä nopeatoimisissa peleissä enkä myöskään padin kaikkia näppäimiä. FPS peleissä peli-ilon tappaa se, etten osaa hahmottaa kolmiulotteista avaruutta riittävän nopeasti. En kertakaikkiaan ole sellainen actionman mitä pelaajalta odotetaan vaan pohdiskeleva tiedemiestyyppi. Siksi parhaat ilot saan helpoimmista toimintapeleistä, joissa on vain muutama nappula käytössä ja PC:n raskaista strategiapeleistä. Minulle jää siis aika kapea siivu nykyisestä pelitarjonnasta nautittavaksi.
 
Vastaus: Ottaa päähän peleissä nykyisin....

Mielestäni hyviä pelejä riittää kyllä. Rahat ovat asia erikseen. Peleissä ärsyttää valtavirran seuraaminen. Olisi mukavaa, jos suuret pelitalot/ julkaisijat uskaltaisivat ottaa riskin, ja yrittää joka kerta uudenlaista peliä. Hiomattomuus ärsyttää myös. Esim World of Warcraft (WoW lyhenne varattu Winds of War:ille) on niin täynnä pikkumokia ja hiomattomuuksia, ettei oikein iske.
 
Vastaus: Ottaa päähän peleissä nykyisin....

- Lyhyet yksinpelit: Nykyään voi olla tyytyväinen, jos löytää pelin, mikä kestää yli 10 tuntia. Minulla ei ole juuri kiinnostusta online-peleihin, joten olisi mukavaa saada rahoilleen vastinetta pelejä ostettaessa - mukava ostaa 60 eurolla peli, jonka parissa voi viettää aikaa peräti 6 tuntia (uudelleenpeluuarvosta ei kovin usein voi puhua).

- Synkempää ja "rankempaa": Tylsempää ja tylsempää, teiniangsti on kuitenkin jäänyt taakseni jo muutamia vuosia sitten, eikä tuo väkivallalla mässäily ole tehnyt minkäänlaista vaikutusta sitten teini-iän. Lähinnä nuo synkät väkivaltapelit ovat mielestäni niitä lapsellisia pelejä.

- Jatko-osien jatko-osien jatko-osat: Voi kun välillä näkisi jotain edes näennäisen uutta.

- Toisten konseptien kopiointi: Katso ylempää.

- Huonot tarinat: Jos tiimistä ei löydy taitoa kertoa edes yksinkertaista tarinaa kunnolla, voisi tarinan jättää kokonaan pois ja keskittyä oleelliseen.

- Realismin tavoittelu: Videopelin pitää näyttää videopeliltä ja miksi ihmeessä haluaisin tehdä virtuaalimaailmassa asioita, joita voin tehdä tosielämässä? Kauan eläköön syrjäytyminen..

Olen harrastanut pelaamista kohta 20 vuotta ja huomaan nykyään, että vaikka kiinnostus sinänsä pelejä kohtaan ei ole laskenut, kiinnostus niiden pelaamista kohtaan on romahtanut. Hyllystäni löytyy parisenkymmentä peliä sekä Cubelle, että X-Boxille, joista ehkä puolet on pelattu läpi sekä muutama nimike ds:lle. Huomaan yhä useammin istuvani tuijottamassa pelihyllyä, miettien pitkään mitä haluasin pelata, lopulta päätyen tekemään jotakin muuta. Kyse ei ole siitä, että ostaisin huonoja pelejä (olen tullut erittäin krantuksi, enkä juuri osta pelejä jotka saavat arvosanakseen alle yhdeksän), vaan siitä, että pelit ovat muuttuneet epäkiinnostaviksi. Niiden käsittelemät teemat tuntuu olevan suunnattu varhaisteineille, varsinkin niissä "aikuisille suunnatuissa" peleissä. Lisäksi niiden aloittaminen tuntuu olevan aina niin työlästä: Joka peliä varten pitäisi muistaa omat ohjaustavat ja vähintään kuuden napin toiminnot. Pieni toivonkipinä onkin herännyt sen jälkeen, kun Revolutionin ohjain paljastettiin: Napit olivat vähentyneet huomattavasti!
Seuraava ostamisen arvoinen peli itselläni taitaa olla seuraava Zelda, joka sinänsä on jatko-osa, mutta jokainen Zelda on kuitenkin aina tuntunut omalta peliltään. Saapa nähdä mihin pelibisnes kehittyy, kovin paljoa toivoa ei kuitenkaan tunnu olevan, kun kovin kilpailu käydään edelleen teknologiasta, ei pelien sisällöstä.
 
Ylös Bottom