Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)

Outer Wilds

JTahti

Well-Known Member
Outer%20Wilds.jpg


Nimi: Outer Wilds
Kehittäjä: Mobius Digital
Julkaisija: Annapurna Interactive
Alustat: Steam (Win), PS4, PS5, Xone, Series, Switch
Lajityyppi: Seikkailu
Julkaisu: 28.5.2019
KonsoliFIN Pelisivu

Julkaisutraileri:

Pelissä ei tarvi vetää tuollaisia stuntteja kuin trailerissa ellei halua saavutuksia. Pelissä kaikki saavutukset tulee pelleilystä ja sekoilusta. Ei ole liian myöhäistä perustaa pelille ketjua. Tämä julkaistiin juuri Switchille.

Peli ja DLC meni läpi PS5:llä.

Outer Wilds
Pelin kuvitteellisen aurinkokunnan tutkiminen on hauskaa puuhaa. Planeettoihin on käytetty mielikuvitusta kuin Mario Galaxy pelissä konsanaan. Vaikka tässä lennetään avaruudessa, mikään simulaattori tämä ei ole. Tässä voi laskeutua planeetoille aika rajuun tyyliin, jossa normaalitilanteessa maahan jäisi vaan monttu laskeutumisen jäljiltä. Toiselle planeetalle navigoiminenkaan ei ole hankalaa kun autopilotti hoitaa homman, mitä nyt välillä jysäyttää tielle osuvaan taivaankappaleeseen päin.

Aurinkokunnan planeetat ovat täynnä muinaisen nomai kansan kirjoituksia, joita pystyy kääntämään englanniksi mukana kulkevalla laitteella. Tekstejä kääntämällä aluksen tietokone täyttyy merkinnöistä ja voi siirtyä toisen arkeologisen kaivauksen kimppuun. Tutkimuksen keskeyttää supernovaksi menevä aurinko, joka posahtaa aina 22 minuutin välein. Pelaajan muistot säilyvät kuitenkin tietokoneella vaikka kuolee ja palaa ajassa taaksepäin ennen räjähdystä. Tämä johtuu eräästä ovelasta juonikuviosta josta ei nyt enempää. Joihinkin paikkoihin pääsy vaatii melkoista kikkailua. Kikkoja oppii pelin edetessä.

Echoes of the Eye
Pelin ainoa dlc on tarkoitus pelata vasta sen jälkeen kun pääjuoni on läpi, eikä rinnakkain. DLC:n loppuratkaisu täydentää pääjuonen loppuratkaisua. Peli varoitti heti alussa että dlc on sitten pelottava, haluatko pelata nössö moodissa? Pelasin aluksi ilman nössöilyä, mutta sitten kun päädyin pelottavaan paikkaan niin nössö moodi päälle ja Youtubesta vielä ohjeet miten kierretään pelottavat paikat. DLC:n puzzlet ovat tosi kryptisiä. Ei tätä ole kyllä tarkoitettu pelattavaksi ohjeen kanssa mutta menin vähän huijaamaan. DLC lisää yhden uuden maailman, mutta ei siitä sen enempää, koska kun pääsee maailmaan sisälle niin näky on tyrmäävä, sillai hyvällä tavalla.

Olen kuullut että tämä nykii, mutta moneen kertaan päivitetty PS5 versio taisi nykäistä vain kerran ja sekin oli vain tilapäinen häiriö.
Pääpeli: 5/5, DLC: 3/5.

Omia kuvakaappauksia:
 
Hmm... Erikoista että tällä ei muka ollut aihetta vaikka aika paljon tästä on keskusteltu täällä. Ne on sitten varmaan olleet eri aiheiden alla ja vähän pelkään että keskustelu pelistä tässä vaiheessa jää harmittavan hiljaiseksi.

Minullakaan ei ole nyt tähän hätään mitään erityistä sanottavaa. Loistava peli, loistava lisäri. Lisäri vielä yllätti koska odotin jonkin arvostelun perusteella "lisää sitä samaa" vaikka itse koin saavani vielä huikeampia kokemuksia kuin pääpelistä.

Kannattaa siis ostaa se Archeologist Edition, tai mikä onkaan, jossa on myös lisäri mukana. Siis sillä, että jos pelistä innostuu, niin sitä ilman ei oikein voi olla. Samanlaista pelikokemusta kun ei oikein muualla ole tullut vastaan. Subnautica ehkä pääsee joiltain osin lähelle mutta ei silti ole mikään yksi yhteen teos.
 
Tätäkin tuli taannoin pikaisesti testattua, kun monessa paikassa on kovasti kehuttu. Ei vaan lähtenyt, jotenkin todella pökkelö meno ja peli oli kuin teflonia. Liekö tässä sitten jotenkin ennätyksellisen hidas alku tai jotain, mutta ei ainakaan pelilistan kärjessä pysy. Pitääkö tätä pelata n+1 tuntia, vai mikä tässä on?
Muistan itsekin että fiilikset oli alussa vähän pettyneet ja peli ei tuntunut oikein maistuvan tai innostavan mutta jossain kohtaa kun tajusi miten hienosti kaikki on rakennettu yhteen kuin vaikka parhaissa mysteerileffoissa tai vastaavissa, niin alkoi ihan eri tavalla kiinnostamaan ja nousi omien pelikokemusten kärkipäähän.

Uudelleen peluillakin se on aina äkkiä alkuplaneetalta pois koska se mielenkiintoisempi osuus on ihan muualla. Tosin niitä alunkin juttuja arvostaa myöhemmin kun tajuaa että, toisin kuin vaikuttaa, on melkein kaikella luetulla tai puhutulla jotain merkitystä suuremmassa kokonaisuudessa.
 
Itse nappasin tämän ja sen lisärin PS Storen alennuksesta. Mielenkiintoiselta on vaikuttanut ensimmäisen 1-2 tunnin ajan ja kaveri vihjasikin että "etene rauhassa ja nauti" :) Pari kysymystä kuitenkin heräsi pelatessa. En halua katsoa mitään vinkkejä netistä koska pelkään spoilereita, mutta eteneekö tuo peli ihan vain tutkimalla vai pitääkö tässä löytää jokin tietty esine yms. jotta tarina etenee? Vinkkejä otetaan vastaan kunhan ilman spoilereita :) Mites tuo lisäosa...tuleeko sen sisältö vastaan tuossa päätarinassa vai onko erikseen aloitettava jostain?
 
En halua katsoa mitään vinkkejä netistä koska pelkään spoilereita, mutta eteneekö tuo peli ihan vain tutkimalla vai pitääkö tässä löytää jokin tietty esine yms. jotta tarina etenee? Vinkkejä otetaan vastaan kunhan ilman spoilereita :) Mites tuo lisäosa...tuleeko sen sisältö vastaan tuossa päätarinassa vai onko erikseen aloitettava jostain?
Tuossa onkin se mielenkiintoista että pelihahmo ei saa uusia kykyjä lainkaan, hahmonkehitys tapahtuu pelaajan pään sisällä kun oppiii uusia asioita aurinkokunnasta. Lisäosa on hyvin piilotettu. Pleikkarilla se on lisäksi ladattava erikseen jotta se tulee käyttöön. Museoon avautuu uusi näyttely, joka on lisäosan aloituskohta.
 
En halua katsoa mitään vinkkejä netistä koska pelkään spoilereita, mutta eteneekö tuo peli ihan vain tutkimalla vai pitääkö tässä löytää jokin tietty esine yms. jotta tarina etenee? Vinkkejä otetaan vastaan kunhan ilman spoilereita :) Mites tuo lisäosa...tuleeko sen sisältö vastaan tuossa päätarinassa vai onko erikseen aloitettava jostain?
Tuossa ja JTahti hyvin vastasikin että kaikki kehitys tapahtuu infon kautta pelaajassa itsessään. Ihan täysin varma en ole mutta käsittääkseni pelin voi pelata läpi helposti alle yhdessä syklissä jos tietää mitä tehdä ja minne mennä.

Ja juuri tuo infon kerääminen ja hyödyntäminen tuossa on parasta. Tulee jatkuvia "ahaa-elämyksiä" kun tajuaa miten paikat ja ajat liittyvät toisiinsa ja mitä voi tai kannattaa tehdä missä ja milloinkin. Välillä voi olla vähän hukassakin mutta silloin kannattaa vain antaa virran viedä ja katsoa mihin päätyy. Samoin kannattaa lukea niitä lokeja siellä aluksessa säännöllisesti niin pysyy kokonaisuus ja yhteydet hallussa.

Lisäosa on hyvin piilotettu. Pleikkarilla se on lisäksi ladattava erikseen jotta se tulee käyttöön. Museoon avautuu uusi näyttely, joka on lisäosan aloituskohta.
Lisäosa on jopa niin hyvin piilotettu että katsoin ihan suosiolla vinkkiä netistä. Emopelin olin pelannut varmasti yli vuosi sitten kun aloitin lisärin, joten en yhtään muistanut että mikä on uutta ja mikä vanhaa, joten olin aika hukassa että mikä voisi jotenkin johtaa johonkin uuteen. Plus että aloitin ihan nollasta myös emopelin, koska pelasin lisärin ja toisen kierroksen ihan eri konsolilla.

En kuitenkaan silti yleisesti missään nimessä suosittele vinkkien lukua netistä tämän pelin kohdalla. Mieluummin vaikka tänne laittaa että missä menee niin voi yrittää tökkiä oikeaan suuntaan ilman spoilereita tai valmiita vastauksia.
 
Tämä menee Persona 5:n kanssa siihen harvalukuiseen kategoriaan missä ovat pelit joista minulla on valtavasti hyvää sanottavaa, mutta tuskin koskaan pelaan läpi.

Tässä on aivan mahtavaa juuri se, mitä kaikkea se hylkää suuresta osasta moderneista peleistä. Ei mitään ylimääräistä pelleilyä, ei hahmonkehitystä eikä varsinkaan loputonta pelaajan kädestäpitämistä (päästin spontaanin naurahduksen kun lähdin ensimmäistä kertaa lentämään raketilla ja kaikki meni aivan päin helvettiä). Pelkästään seikkailua, ihmettelyä ja mysteeriä niin sanotusti hyvin puhtaassa muodossa.

Ongelmana on vain se, että maailma ja mysteerit (joissa ei sinänsä ole mitään vikaa) eivät vain ole koukuttaneet riittävästi. Vaikka eteen tuleekin kiinnostavia asioita, en janoa pääseväni jatkamaan siitä mihin jäin. Ja siksi peli on yhä kesken, vaikka olenkin iloinen että se on olemassa ja olen iloinen sen saamasta huomiosta. Tällaisia pelejä tarvitaan.
 
Päämäärättömyys ja suunnan puute tässä taisi minulla(kin?) alussa olla ongelmana.

Lähtöplaneetan jorinat tuntuivat perustason npc-lätinöiltä, joita ei siinä kohtaa niin innostanut lukea. Raketin kyytiin pääsi äkkiä mutta myös sitä ennen tulevat tapahtumat eivät vielä napanneet. Eikä vielä hetkeen planeettoja tutkiessakaan.

Oikeastaan ne hienoimmat hetket alussa olivat raketin ohjauksen tyydyttävyys - sillä lento on hauskaa yhä - sekä pelin skaala, tietyllä tapaa, kun voi tutkia planeettaa ja lentää sitten avaruuteen ja sieltä tutkimaan toista. Täysin saumatonta menoa, jota jossain kohtaa odotin esim. No Man's Sky:lta. En vieläkään tiedä tekeekö mikään muu peli vastaavaa minkäänlaisessa skaalassa. NMS ei proseduaalisuuden vuoksi sitten taas kiinnosta.

Jossain kohtaa alkoi sitten tutkimuslokeihin tulla merkintöjä ja niitä alkoi syntyä omassakin päässä, jolloin peli imaisi mukaansa. Siinä kohtaa kävin juttelemassa enemmän hahmoille ja tajusin, että niiden sanomisilla onkin paljon enemmän merkitystä kuin yhdentekevissä npc-jorinoissa. Tai no, osa on yhä kaavaa "kerron muka ohimennen pelimekaniikoista sopivasti keskustelun muotoon naamioiden" mutta mikä kuitenkin tärkeintä, alkoi jossain kohtaa tajuta miten pelin eri asiat liittyivät toisiinsa. Punainen lanka löytyi ja vyyhti alkoi purkautua.

Sen jälkeen pelaamista odotti aina innolla.

Lisärin kanssa sama kävi pienemmässä mittakaavassa ja vähemmin ääripäin. En odottanut siltä kuin "lisää samaa" mutta se veti maton alta useampaan otteeseen. Ehkä jopa emopeliä kovemmin. Tosin emopeli ja lisärin välissä oli pidempi tauko, joten sekin varmaan vaikutti asiaan kun ei pelannut noita putkeen. Lisäosa varmasti tuntui virkistävämmältä kokemukselta kuin ilman taukoa pelaten.

Mutta niin. Pointtina se, että ei tuo minullekaan iskenyt ensin mutta olen onnellinen että annoin aikaa ja mahdollisuuden. Samoin kuin vaikkapa Witcher 2, joka ei ensin iskenyt mutta joka tämän tavoin päätyi parhaaksi pitämieni pelien listalle.
 
Nyt toisen kerran tämän olen aloittanut ja ei tämä vain lähde. En tiedä lähtisikö jos vääntäisi väkisin joitain tunteja eteenpäin, mutta ei vaan jaksa kun ei ole mitään mielenkiintoa tai ylipäätään kun ei saa mitään kiintopistettä mitä lähtisi seuraamaan tai tutkimaan.
Parit planeetat kävin katsastamassa enkä näistä löytänyt oikein mitään muuta kuin jotain lokeja.
Olen yrittänyt löytää peliä joka toisi samat fiilikset kuin Subnautica, mutta tämä se ei omalla kohdallani ole. Pacific Driven ketjussa sitäkin osittain verrattiin Subnauticaan ja tähän, mutta ei sekään oikein jaksanut kantaa kovin pitkälle. Jatketaan siis vielä etsintää.
 
Nyt toisen kerran tämän olen aloittanut ja ei tämä vain lähde. En tiedä lähtisikö jos vääntäisi väkisin joitain tunteja eteenpäin, mutta ei vaan jaksa kun ei ole mitään mielenkiintoa tai ylipäätään kun ei saa mitään kiintopistettä mitä lähtisi seuraamaan tai tutkimaan.
Parit planeetat kävin katsastamassa enkä näistä löytänyt oikein mitään muuta kuin jotain lokeja.
Alussa oli minultakin hukassa että mikä pelissä niin hehkutuksen arvoista on mutta onneksi jatkoin pelaamista. Siinä kohtaa kun palaset alkoi edes vähän loksahtelemaan kohdalleen, olin jo hyvin sisällä pelissä. Täysin pelin pauloissa oli viimeistään kun tuli useampia "wow-hetkiä".

Neuvoni on että ota jokin yksi johtolanka, planeetta tai asia, jota yrität ymmärtää/selvittää. Se avaa polkuja muualle ja kohta saatat olla syvälläkin kaninkolossa. Johtolangat ja muut päivittyy aluksen sisälle.

Mutta tietysti voi olla ihan oikeasti vain sekin että peli ei vain iske. Toisaalta jos tykkäsit Subnauticasta, niin ihan samanlaista oman tavoitteen hakemista mielestäni Outer Wildskin on. Lähdet siis tutkimaan tai etsimään jotain mitä milläkin hetkellä itse päätät ja se sitten vie paikasta ja asiasta toiseen. Samaa on myös Pacific Drivessa vaikka pidän sitä ehkä tylsimpänä tutkimisen osalta näistä kolmesta.

Olen yrittänyt löytää peliä joka toisi samat fiilikset kuin Subnautica, mutta tämä se ei omalla kohdallani ole.
Kai olet jatko-osan jo pelannut? Se on ainakin ilmiselvä vaihtoehto.

Muuten ei kyllä tule muita vaihtoehtoja mieleen :/
 
Alussa oli minultakin hukassa että mikä pelissä niin hehkutuksen arvoista on mutta onneksi jatkoin pelaamista. Siinä kohtaa kun palaset alkoi edes vähän loksahtelemaan kohdalleen, olin jo hyvin sisällä pelissä. Täysin pelin pauloissa oli viimeistään kun tuli useampia "wow-hetkiä".

Neuvoni on että ota jokin yksi johtolanka, planeetta tai asia, jota yrität ymmärtää/selvittää. Se avaa polkuja muualle ja kohta saatat olla syvälläkin kaninkolossa. Johtolangat ja muut päivittyy aluksen sisälle.

Mutta tietysti voi olla ihan oikeasti vain sekin että peli ei vain iske. Toisaalta jos tykkäsit Subnauticasta, niin ihan samanlaista oman tavoitteen hakemista mielestäni Outer Wildskin on. Lähdet siis tutkimaan tai etsimään jotain mitä milläkin hetkellä itse päätät ja se sitten vie paikasta ja asiasta toiseen. Samaa on myös Pacific Drivessa vaikka pidän sitä ehkä tylsimpänä tutkimisen osalta näistä kolmesta.


Kai olet jatko-osan jo pelannut? Se on ainakin ilmiselvä vaihtoehto.

Muuten ei kyllä tule muita vaihtoehtoja mieleen :/

Joo katsotaan nyt sitten palaanko tämän pariin joskus vielä kolmannen kerran :D Päätin ottaa seuraavaksi testiin Stranded Deepin jota pyrin tässä aloittelemaan nyt ihan lähiaikoina. Tästä kuullut jonkin verran kehuja kanssa.

Below Zero kyllä pelattuna myös. Taattua laatua oli.
 
Oon nyt yrittänyt löytää jotain pacific driven jälkeen, tämä olis yksi vaihtoehto mutta tämä on kuitenkin erilainen mitä PD. Lähinnä haluisin semmosta seikkailun lisäksi näpertelyä ym, tässä ilmeisesti on vain sitä haahuilua ja seikkailua, ei oo mitää upgradeja eikä askartelua sen tutkimisen lisäksi, eikä sekää nyt väärin ole. Tätä on kyllä hehkutettu maasta taivaisiin mut olisi kyllä ihan erilainen elämys mitä PD/subnautica. Katoin että fyysistä versiotakaan tästä ei ole muuta kun limited run versio, mutta elokuun lopussa olisi tulossa PS5 versio joka sisältäisi myös sen lisäosan, hmm.

Monesti kun joku peli on iskenyt niin kovaa että jää olo "mitä sitä elämässä nyt tekisi" ja yrittää löytää jotain korviketta että saisi samat vibat nii semmosta ei vaan ole, ehkä sinnepäin mut ei samanlaista koska samanlaista ei vaan ole. Mutta tämä voisi olla ihan uusi seikkailu eikä mikään korvike.

Arvosteluja kattonut, mutta siinä on ollut muutamilla niin vaikea selittää mikä tämä peli on ilman että spoilaavat koska kuulemma parempi että sen kaiken koet itse ekalla kerralla. Paljastamalla liikaa mistä kyse vie pelistä sen idean, hehkutuksia oli että "kokeilkaa tämä mestariteos tsjp" mutta gameplay/maailma näytti vaa jotenkin niin tylsältä haahuilulta, lukemista ja skannaamista samalla puhe oli kuitenkin jotain elämää suurempi hehkutus, joten se ei paljon auttanut. Ehkä tämä sitten pitäisi vaan itse kokea, iskee sitten tai sitten ei.
 
Arvosteluja kattonut, mutta siinä on ollut muutamilla niin vaikea selittää mikä tämä peli on ilman että spoilaavat koska kuulemma parempi että sen kaiken koet itse ekalla kerralla. Paljastamalla liikaa mistä kyse vie pelistä sen idean, hehkutuksia oli että "kokeilkaa tämä mestariteos tsjp" mutta gameplay/maailma näytti vaa jotenkin niin tylsältä haahuilulta, lukemista ja skannaamista samalla puhe oli kuitenkin jotain elämää suurempi hehkutus, joten se ei paljon auttanut. Ehkä tämä sitten pitäisi vaan itse kokea, iskee sitten tai sitten ei.
Tämä peli on erittäin haastava yrittää "myydä" muille puheilla, kun tosiaan jo yksityiskohdista kertominen "pilaa" ne. Ja mitään ihmeellisiä gameplay-systeemejä ei juuri ole, ei voi päivittää mitään, ei voi rakentaa mitään. Et jos se on olennainen osa nautintoa, niin en tiedä voiko suositella. Outer Wildsissa on kyse nimenomaan lähes pelkästään ympäristöstä, tekstin löytämisestä, siihen kytkeytyneestä narratiivista ja siitä se pelin arvo tulee. Pelissä ongelmanratkaisukin perustuu siihen, että ympäristöstä löytyvän tekstin avulla päätellään mitä pitää tehdä.

Sen kyllä haluan sanoa, että jos on edes pieni orastava kiinnostus tätä kohtaan, niin suosittelen antamaan kunnon mahdollisuuden. Ei se välttämättä iske mutta jos se iskee, niin se iskee kuin tuhat volttia, mikä selittää monien valtavan ylistävät hehkutukset tätä kohtaan.
 
Tämä peli on erittäin haastava yrittää "myydä" muille puheilla, kun tosiaan jo yksityiskohdista kertominen "pilaa" ne. Ja mitään ihmeellisiä gameplay-systeemejä ei juuri ole, ei voi päivittää mitään, ei voi rakentaa mitään. Et jos se on olennainen osa nautintoa, niin en tiedä voiko suositella. Outer Wildsissa on kyse nimenomaan lähes pelkästään ympäristöstä, tekstin löytämisestä, siihen kytkeytyneestä narratiivista ja siitä se pelin arvo tulee. Pelissä ongelmanratkaisukin perustuu siihen, että ympäristöstä löytyvän tekstin avulla päätellään mitä pitää tehdä.

Sen kyllä haluan sanoa, että jos on edes pieni orastava kiinnostus tätä kohtaan, niin suosittelen antamaan kunnon mahdollisuuden. Ei se välttämättä iske mutta jos se iskee, niin se iskee kuin tuhat volttia, mikä selittää monien valtavan ylistävät hehkutukset tätä kohtaan.

No ei se päivittäminen ja craftaus nyt ole se mitä oikeestaa haen, vaan peliä mihin voisi uppoutua täysillä, kyllä tämä sen verran on alkanut kiinnostaa että kyllä se jossain vaihees kokeiluun menee.
 
Sen kyllä haluan sanoa, että jos on edes pieni orastava kiinnostus tätä kohtaan, niin suosittelen antamaan kunnon mahdollisuuden. Ei se välttämättä iske mutta jos se iskee, niin se iskee kuin tuhat volttia, mikä selittää monien valtavan ylistävät hehkutukset tätä kohtaan.
Hyvin sanottu. Kuten olen jo kirjottanut niin ei lähtenyt itsellänikään heti mutta kun lähti niin sitten kyllä lähti ja kovaa. Juuri se, kun alkoi tajuta miten se maailma oikeasti toimii ja että käytännössä kaikki luettu on tavalla tai toisella merkittävää. Ei mitään pakotettua levelöintiä tai kaman keräystä vaan pelaajan itsensä kehittymistä ja oppimista.

No ei se päivittäminen ja craftaus nyt ole se mitä oikeestaa haen, vaan peliä mihin voisi uppoutua täysillä, kyllä tämä sen verran on alkanut kiinnostaa että kyllä se jossain vaihees kokeiluun menee.
Kyllä tähän uppoutua voi mutta vaatii ehkä jonkinlaisen klikkauksen tms. Alku varsinkin voi tuntua tylsältä ja päämäärättömältä. Sitten kun jokin suunta löytyy niin se on äkkiä menoa.
 
Tämä peli on erittäin haastava yrittää "myydä" muille puheilla, kun tosiaan jo yksityiskohdista kertominen "pilaa" ne. Ja mitään ihmeellisiä gameplay-systeemejä ei juuri ole, ei voi päivittää mitään, ei voi rakentaa mitään. Et jos se on olennainen osa nautintoa, niin en tiedä voiko suositella. Outer Wildsissa on kyse nimenomaan lähes pelkästään ympäristöstä, tekstin löytämisestä, siihen kytkeytyneestä narratiivista ja siitä se pelin arvo tulee. Pelissä ongelmanratkaisukin perustuu siihen, että ympäristöstä löytyvän tekstin avulla päätellään mitä pitää tehdä.

Sen kyllä haluan sanoa, että jos on edes pieni orastava kiinnostus tätä kohtaan, niin suosittelen antamaan kunnon mahdollisuuden. Ei se välttämättä iske mutta jos se iskee, niin se iskee kuin tuhat volttia, mikä selittää monien valtavan ylistävät hehkutukset tätä kohtaan.
Ihan hyviä kommentteja varmasti. Itse menin tämän useamman kovan suosittelun jälkeen ostamaan aikoinaan, ja en sitten ole pitänyt ollenkaan. Ei jaksa tuollaista kuviota, jossa on aikaraja ja tuollainen lyhyt looppi, jonka puitteissa pitäisi muka rauhassa tutkia maailmaa ja löytää uusia juttuja. Minä juurikin kaipaan peleissä hahmojen tai muiden elementtien kehittämistä ja selkeämpiä ja monipuolisempia pelimekaniikkoja. Aikarajat ja samojen looppien toistot ovat minulle melkein aina kovaa myrkkyä peleissä. Melkeinpä ainoa peli, jossa nuo ainakin jollakin tapaa toimivat itsellenikin, oli Hades. Toki siinäkin se saman loopin hierominen alkoi jo aika pahasti jossain vaiheessa puuduttamaan. Onneksi sentään, kun piti välillä taukoa, niin into Hadekseen pysyi varsin pitkään. Varmaan siinäkin itseäni inspiroi kuitenkin se hahmon kehittäminen noiden looppien kautta. Tässä pelissä ei vastaavia elementtejä ole, ja tuo looppi on aivan liian lyhyt saadakseni tällaisesta tutkimisesta oikein mitään innostavuutta. Menee aivan liian rajatuksi kokemukseksi, mistä en myöskään yleensä peleissä pidä.
 
Toi looppihärdelli hieman mietityttää, on siinäki joku idea että joka loopin jälkeen planeetat ovat erilaisia jne joka tekee sit siitä tukimisesta aina erilaista tjsp. En tiie miten se sit tässä toimii, sinänsä ehkä hyvä juttu mut mikä sit on käytännössä jos halua tutkia rauhas ja sit yhtäkkiä tulee se reset ja sit taas ihmetellää. Varsinki ku se on tosiaan melko lyhyt 20min?. Hadekses se oli vaa ku kuolet tai pääse sen juoksun läpi nii palataa aina alkuu eikä mitää aikarajoituksia, oli muutenki semmonen nopeatempoinen meininki nii ei se siinä mua ainakaa haitannu.
 
Toi looppihärdelli hieman mietityttää, on siinäki joku idea että joka loopin jälkeen planeetat ovat erilaisia jne joka tekee sit siitä tukimisesta aina erilaista tjsp. En tiie miten se sit tässä toimii, sinänsä ehkä hyvä juttu mut mikä sit on käytännössä jos halua tutkia rauhas ja sit yhtäkkiä tulee se reset ja sit taas ihmetellää. Varsinki ku se on tosiaan melko lyhyt 20min?. Hadekses se oli vaa ku kuolet tai pääse sen juoksun läpi nii palataa aina alkuu eikä mitää aikarajoituksia, oli muutenki semmonen nopeatempoinen meininki nii ei se siinä mua ainakaa haitannu.
Ei tainnut Hadeksessa olla peruslähtökohdissa tosiaan aikarajaa. Muistelen kuitenkin, että jossain vaiheessa olisi tullut pelin edetessä jotain vaatimusta, että pitäisi päästä jonkin ajan alle, että pelissä saisi jotain tiettyä kehitystä tapahtumaan. Voi olla toki, että muistan ihan väärin tuon. Sen verran on aikaa siitä, kun pelasin Hadesta viimeksi. Tosiaan joka tapauksessa nopeatempoinen peli, jossa tuo loopinomainen pelaaminen häiritsi itseänikin vähemmän, kuin sellainen yleensä häiritsee minua peleissä.
 
Ylös Bottom