Sami Turunen
FilmiFIN Moderaattori
Vastaus: Piirtopöydät
Täytyy muistaa, että mikään ei korvaa oikeaa kynää ja paperia. Tosin taitava kaveri saa laadukkaalla piirtopöydälläkin sellaista jälkeä, ettei sitä virtuaaliseksi tunnista. Monella alalla piirtopöytä on ainoa tooli, jolla voi työskennellä, kun tarvitaan työntekoon muutakin kuin suorakulmioiden ja tangenttipolkujen säätämistä > tavallinen mouse eli "kynä keskellä kämmentä" ei ole paras mahdollinen ympyrän piirtäjälle.
Pientä plaa plaata: Piirtopöydän suurin vahvuus on ehkä sen välitön yhteys digitaalimaailmaan eli jälki on suoraan muokattavissa ilman skannauksia jne. Totuttelu vie tosin aikansa ja monilla boheemeilla artisteilla pää ei kestä säätämistä, joka syö inspiraatiota ja aikaa. Toinen ylösnouseva seikka on korjaamisen mahdollisuus: voit palata tiettyyn kohtaan, tietyssä layerissä ja korjata sen vaivatta, kun taas paperille pieleen vedetty viiva on ja pysyy. Suurimpina heikkouksina hitaus ja mukana kuljettamisen "mahdottomuus".
PS. Olisi mukava tietää miten esim. räiskintäpelin mättäminen onnistuisi pienen totuttelun jälkeen piirtopöydällä. Kun käsi on kuitenkin tarkimmillaan kynäotteessa, niin osumatarkkuuskin varmasti kasvaisi. Toisaalta kahdeksan tunnin lahtaamisen jälkeen voisi ranne olla kuin murrosikäisellä kaverilta lainatun aikuisviihteen jälkeen.
feldon sanoi:Minua kiinnostaisi tietää, onnistuu piirtäminen käytännössä suoraan pöydälle ilman apukuvia, vai meneekö se turhaksi säätämiseksi? Ts. onko piirtopöydän ainut funktio toimia normaalin piirtelyn apuna vai voiko sen avulla itsessääkin saada hyvää jälkeä?
Täytyy muistaa, että mikään ei korvaa oikeaa kynää ja paperia. Tosin taitava kaveri saa laadukkaalla piirtopöydälläkin sellaista jälkeä, ettei sitä virtuaaliseksi tunnista. Monella alalla piirtopöytä on ainoa tooli, jolla voi työskennellä, kun tarvitaan työntekoon muutakin kuin suorakulmioiden ja tangenttipolkujen säätämistä > tavallinen mouse eli "kynä keskellä kämmentä" ei ole paras mahdollinen ympyrän piirtäjälle.
Pientä plaa plaata: Piirtopöydän suurin vahvuus on ehkä sen välitön yhteys digitaalimaailmaan eli jälki on suoraan muokattavissa ilman skannauksia jne. Totuttelu vie tosin aikansa ja monilla boheemeilla artisteilla pää ei kestä säätämistä, joka syö inspiraatiota ja aikaa. Toinen ylösnouseva seikka on korjaamisen mahdollisuus: voit palata tiettyyn kohtaan, tietyssä layerissä ja korjata sen vaivatta, kun taas paperille pieleen vedetty viiva on ja pysyy. Suurimpina heikkouksina hitaus ja mukana kuljettamisen "mahdottomuus".
PS. Olisi mukava tietää miten esim. räiskintäpelin mättäminen onnistuisi pienen totuttelun jälkeen piirtopöydällä. Kun käsi on kuitenkin tarkimmillaan kynäotteessa, niin osumatarkkuuskin varmasti kasvaisi. Toisaalta kahdeksan tunnin lahtaamisen jälkeen voisi ranne olla kuin murrosikäisellä kaverilta lainatun aikuisviihteen jälkeen.