Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)

Podcast 020: Ladattuja kysymyksiä ladattavasta sisällöstä

jryi

Vastaava päätoimittaja, teknoniilo
Ylläpitäjä
jryi, Paavi, TT-2k ja erikoisvieras sph yrittävät ratkaista, onko digitaalinen jakelu pelimaailman syöpä vai muuttaako se kaiken paremmaksi.

Tietystikään ei ole mahdollista tehdä KonsoliFIN-podcastin jaksoa ilman uutisia tietomurroista, ja Duke Nukemin PR-farssiakin sivutaan.

Jakson voit ladata tästä: latauslinkki.

Voit myös tilata kaikki podcastit joko RSS-feedinä tai iTunesissa. (Jälkimmäisessä tapauksessa muista arvostella viiden tähden arvoiseksi...)

Sisältö (kesto 2:27:21):

tulee, ei tule, vaarinhousut

Palautetta tähän ketjuun tai osoitteeseen podcast@konsolifin.net.

Jakson aiheesta voi jatkaa keskustelua täällä.

Seuraava jakso ilmestyy 28.6. Aiheena videopeliaiheiset uudenvuodenlupaukset. (Tai sitten ei. Kumpaankin väitteeseen.)
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vastaus: Podcast 020: Ladattuja kysymyksiä ladattavasta sisällöstä

Omat tuntemukset podcastien ensikertalaisena näin tuoreeltaan ja yön yli nukuttuna on, että jaksoon yritettiin tunkea aivan liian laaja aihepiiri ja erityisesti loogisesti jäsenneltyihin muistiinpanoihin verrattuna keskustelu meni välillä melkoiseksi poukkoiluksi. Digitaalinen jakelu, latauspelit ja DLC olisivat kukin olleet varmasti yksinäänkin riittävä aihe jaksolle, saati sitten kaikki kolme yhdessä. Olen ollut myös hieman lyhyempien jaksojen kannalla, mutta niin se taas venähti kun itsekin on paikalla.

Ja piti sitten sen Skypenkin tehdä tenät ja pudottaa ääniyhteydestä loppumetreillä. Siinä suhteessa ei paras mahdollinen ensivaikutelma Skypestä, jota en käytännössä ole aiemmin käyttänyt.

Ihan mielenkiintoinen kokemus silti.
 
Vastaus: Podcast 020: Ladattuja kysymyksiä ladattavasta sisällöstä

En tiä, mikä positiivinen papukaija sisälleni oli pesiytynyt, mutta varsin moni asia oli "mahtavaa" tässä jaksossa.

Oli mukava jutustella sph:n kanssa ensimmäistä kertaa ääneen, ja irkissä naispuolisilta kuuntelijoilta tulleesta palautteesta päätellen vieraamme äänestä tykättiin paljonkin. :)

Aiheita olisi silti voinut rajata tiukemmin, koska nyt seilattiin laidasta laitaan, vaikka aineksia olisi ollut erillisiin jaksoihin asti.
 
Oli mukava jutustella sph:n kanssa ensimmäistä kertaa ääneen, ja irkissä naispuolisilta kuuntelijoilta tulleesta palautteesta päätellen vieraamme äänestä tykättiin paljonkin. :)
Melko vaffaa tiisausta. Toisaalla mainostetaan kyseessä olevan huonoin jakso ikinä, toisaalla mainostetaan mirrien kostuvan nyt muutoinkin kuin Vatikaanin sauvasta.

Kuka on oikeassa vai onko kukaan? You decide.
 
Vastaus: Podcast 020: Ladattuja kysymyksiä ladattavasta sisällöstä

Hämmästyttävää, miten eri tasoilla mennään yhteisen rakkaan harrastuksen parissa. Lähetyksen parasta antia. Sekä myös mielipiteen kirkastuminen digijakelusta. Jyri sen osasi häpeilemättömästi pukea sanoiksi. Paavilta myös rohkea esilletulo aiheesta.

Se mikä taas pistää aina ihmetyttämään, on kuviteltujen ongelmien käsittely sen heikoimman vaihtoehdon kautta. Isojen pelien imurointi voidaan aloittaa jo viikkoja ennen julkaisua. Peliajan ulkopuolella tai jopa taustalla. Mitään isoa rysäystä ei tule. Yhden konsolisukupolven aikana on ympäristössä menty eteenpäin kenties nopeammin kuin koskaan. On 100 Mbps nettiyhteydet ja Teratavujen kovalevyt. Puitteet alkavat olla kohdallaan. Kohta himopelaajan pelikaappi ammottaa tyhjyyttään, kun koneesta löytyy kaikki. Siis samaan tapaan kuin jo nyt himopiraatilla :D
 
Vastaus: Podcast 020: Ladattuja kysymyksiä ladattavasta sisällöstä

Se mikä taas pistää aina ihmetyttämään, on kuviteltujen ongelmien käsittely sen heikoimman vaihtoehdon kautta. Isojen pelien imurointi voidaan aloittaa jo viikkoja ennen julkaisua. Peliajan ulkopuolella tai jopa taustalla. Mitään isoa rysäystä ei tule.

Tuo alkuryysis taisi tulla esille nimenomaan näiden pilvipalvelujen kohdalla, ja niissähän ei nimenomaan tuosta ennakkoon lataamisesta ole mitään iloa, kun ei pelejä sieltä servereiltä minnekään ladata.
 
Vastaus: Podcast 020: Ladattuja kysymyksiä ladattavasta sisällöstä

Se mikä taas pistää aina ihmetyttämään, on kuviteltujen ongelmien käsittely sen heikoimman vaihtoehdon kautta. Isojen pelien imurointi voidaan aloittaa jo viikkoja ennen julkaisua. Peliajan ulkopuolella tai jopa taustalla. Mitään isoa rysäystä ei tule. Yhden konsolisukupolven aikana on ympäristössä menty eteenpäin kenties nopeammin kuin koskaan. On 100 Mbps nettiyhteydet ja Teratavujen kovalevyt. Puitteet alkavat olla kohdallaan. Kohta himopelaajan pelikaappi ammottaa tyhjyyttään, kun koneesta löytyy kaikki. Siis samaan tapaan kuin jo nyt himopiraatilla :D
Yleisempi keskustelu digijakelusta jäi kieltämättä aika pintapuoliseksi raapaisuksi ja aihetta riittäisi omaan keskusteluunsa. Minä ainakin myönnän todellakin olevani vanha jäärä tässä suhteessa ja haluavani nykytilanteessa vielä ne fyysiset kopiot peleistä, mutta digivaihtoehto on hyvä olemassa niille jotka sitä haluavat. Toki kehitys kehittyy ja muutaman vuoden kuluttua tallennuskapasiteetit ovat suuremmat, ja SSD-maihinnousun aiheuttama pieni takapakkikin on kurottu kiinni parissa vuodessa, mutta niistäkään ei ole mitään iloa niin kauan kuin niitä ei suoraan tueta konsoleilla. Sitten kun saa pelit ladattua (vaikka sitten paikalliselle medialle läpinäkyvästi cachetettuna) suoraan kotiverkon NASilta tai serveriltä, tai edes USB-levyltä, olen tyytyväinen. Sen sijaan edes kymmenen megan nettiyhteyksiin en uskaltaisi ihan muutaman vuoden sisään luottaa kun lähtee vähänkin kauemmas isoista asutuskeskuksista. Minullakin (kieltämättä marginaalisen) palveluntarjoajani fullrate-DSL antoi vain noin 8Mbps:n downstreamin vaikka asun vain kymmenen kilometrin päässä Helsingin ydinkeskustasta. Nopeammat yhteydet yleisemmin alkavat vaatia kaapelien vetämistä tai uuden sukupolven langattomia ratkaisuja, ja ne vaativat laajempia infrastruktuuripanostuksia. Ei ole myöskään kirkossa kuulutettu etteikö jonkinlaiset siirtorajat tai siirtomääräpohjaiset veloitukset olisi joskus tekemässä paluutaan, muualla maailmassa sellaisia on.

Johan Steamillakin harrastetaan sitä että pelit imutellaan etukäteen valmiiksi ja ne sitten aukeavat julkaisuhetkellä, mikä on ihan järkevä toimintamalli. Puhtaassa bittijakelussa pitää vaan aina olla ilman muuta mahdollisuus saada imutella ostoksiaan uusiksi vapaasti, jos esim. hajonnut levy vie mennessään sen ainoan oman kopion. Mielestäni levycrashia ei myöskään voi verrata hajoavaan CD/DVD-levyyn kuten jotkut tekevät, siististi paikallaan kotelossa ja hyllyssä säilytetyt optiset levyt eivät itsekseen kulu ja hajoile muita pelejä pelatessa toisin kuin jatkuvasti pyörivä ja mekaanisesti kuluva kovalevy. SSD-levytkin kuluvat kovassa (kirjoitus)käytössä, ja toisin kuin yleisesti uskotaan loppuun kirjoitettu SSD ei säilytä dataansa virheettömänä. Ne voivat myös hajota siinä missä mikä tahansa muukin elektroniikka.

Mainittakoon että ostan edelleen paljon ihan perinteisiä CD:itäkin, vaikka olen ollut myös Spotifyn suurkuluttaja yli kaksi vuotta, että en sinänsä ole missään nimessä toimivia pilvipalveluita vastaan. CD:t käyvät ulkona kotelostaan vain sen kerran että rippaan ne serverilleni. Tiedostomuotoista musiikkia sen sijaan ostan vain hyvin harvinaisissa poikkeustapauksissa kun fyysistä vaihtoehtoa ei ole. Spotify tosin on osoittanut myös pilvipalveluiden varjopuolen, eli aika ajoin virheellisen ja tekijänoikeuksien haltijoiden oikkujen mukaan poistuvan sisällön. Onhan noita joitakin kohteita kadonnut Xbox Livestäkin niin ettei niitä saa enää uudelleen imuteltua.

Mutta tämä(kin) aihealue on niin iso että pitäisi varmaan harkita esim. blogahdusta sen mittavampaan pohdiskeluun.
 
Vastaus: Podcast 020: Ladattuja kysymyksiä ladattavasta sisällöstä

Jaksoke oli tavallista Konsolifon podcast -laatua, eli mallia superium.

Tosin pahat väitteet siitä, että oltiin ahdettu liian monta mehukasta aihetta yhteen, olivat ehkä aiheellisia. Oli toki luonnollista niputtaa digijakelun DLC ja pelit yhden cästin alle, mutta tällöin ei millään pystytty keskittymään aivan täysillä vaikkapa nyt DLC:n käsittelyyn.

Toinen mikä paistoi korvaan oli negaation puute. Ihme digitaalinhalaajat, kun koko cästi oli pelkkää karkkia ja aurinkoa, vaikka aihe aiheuttaa yleensä pelaajissa hirmuiset raget. Ultimaallisen mielenkiinnon takaamiseksi joku trollaava vastarinnan kiiski olisi ollut jees, mutta ilmeisesti sopivaa kandidaattia ei ollut näköpiirissä. Näilläkin eväin pärjättiin kuitenkin mainiosti, joten eipä tuo nyt päässyt mitenkään haittaamaan.

sph lunasti paikkansa kirkkaana loistavalla asiantuntevuudellaan, vaikka "vahingossa" linjoilta putoaminen olikin aika halpa julkisuustemppu. Ei vaines, vilpittömästi voin sanoa, että mainio podcast-debyytti. Cästihän kaipaa vierailta nimenomaan rautaista asiantuntevuutta, sillä höpöhöpö-karhumiehiä on jo omasta takaa.
 
Vastaus: Podcast 020: Ladattuja kysymyksiä ladattavasta sisällöstä

Toinen mikä paistoi korvaan oli negaation puute. Ihme digitaalinhalaajat, kun koko cästi oli pelkkää karkkia ja aurinkoa, vaikka aihe aiheuttaa yleensä pelaajissa hirmuiset raget.
Meikun alkuperäiset muistiinpanot jäi töihin, joten samalla jäi myös nuo varjopuolet käsittelemättä tarkemmin. Eli varsinkin PS3-pelien tuotekoodisidonnainen DLC on asia, joka saisi kuolla pois. Harmistusta aiheuttavat myös nuo ennakkotilauksen yhteydessä saatavat latauskoodit, jotka eivät välttämättä toimikaan ihan heti tai pahimmillaan käy niin, että konsolin kauppapaikka merkkaa koodin käytetyksi antamatta mitään vastineeksi.
 
Vastaus: Podcast 020: Ladattuja kysymyksiä ladattavasta sisällöstä

Cästihän kaipaa vierailta nimenomaan rautaista asiantuntevuutta, sillä höpöhöpö-karhumiehiä on jo omasta takaa.

Nuuh, kyllä te minusta vielä pääsette!

Koska tiedän nimenomaan monien pelaajien tiukan asenteen digijakelua kohtaan, tykkään trolla... asettua heitä vastaan ekstreemisti. Totta kai kallistun myös sydämeltäni digijakelun puolelle.
 
Vastaus: Podcast 020: Ladattuja kysymyksiä ladattavasta sisällöstä

Erinomainen castihan se taas oli. Sph oli vierailija-kategoriassa ehdotonta parhaimmistoa tähän asti, sillä juttua riitti.

Itse en tuosta digijakelusta vieläkään niin perusta, vaikka se toimivaa ja helppoa onkin. Siinä vain ei ole sitä kansivihkosten rapinaa (ja paperiviiltoja), luettavaa takakantta tai tilaa vievää fyysistä olomuotoa. Eijei, kyllä se lähes poikkeuksetta pitää olla se fyysinen kappale, jolloin voi oikeasti kertoa omistavansa tuotoksen. Digikappale on vähän kuin sanoisi omistavansa biisin koska löytää sen Youtubesta...
 
Ylös Bottom