Podcast 053: Vielä kerran ja tunteella

[jryi]

Kun yksi konsolisukupolven suosituimmista trilogioista saavuttaa loppuhuipennuksensa, niin täytyyhän siitä jauhaa ainakin parissa jaksossa. Biowaren avaruusooppera Mass Effect on ansaitusti valittu maaliskuun kuukauden julkaisuksi. Itse pelistäkin tietysti puhutaan, mutta paljon keskustellaan siitäkin, onko Bioware menettänyt teränsä ja miksi pelin lopetus aiheutti niin paljon närää.

Jakson voit ladata tästä: latauslinkki. Voit myös tilata kaikki podcastit joko RSS-feedinä tai iTunesissa.

Palautetta saa antaa tähän ketjuun tai osoitteeseen podcast@konsolifin.net. Voit myös seurata Twitteriämme (@KFINPodcast) tai käydä tutustumassa Facebook-sivuumme. Jaksolle voi jopa antaa tähtiä podcast-alisivulla

Jakson sisältö
Kesto 3:12:14

0:00:00 Hienoakin hienompi alkumusiikki, esittelyt
0:03:00 MOPP: Superstar SIMS 3
0:10:33 Assassin's Creed Brotherhood
0:22:07 Angry Birds Space, Ghost Recon Future Soldier, Lord of the Rings -elokuvat
0:38:25 Uutiskeskustelu: Microsoftin avaruuskypärä, Assassin's Creedin jatko trilogian jälkeen, Epic Mickeyn eeppisen kokoinen kehittäjäarmeija yms. Jyri jättää käyttämättä tilaisuuden mollata Wiitä.
1:17:37 Viikon aihe: Maaliskuun julkaisu Mass Effect 3. Spoilaamaton osuus. Bioware ennen ja nyt. Trilogian lopetuksen ympärille syntynyt kohu.
2:27:30 Palautteet ja hyvän yön toivotukset.
2:45:34 Viikon aiheen loppu. Spoilereita Mass Effect 3:sta

Jaksossa kuullaan musiikkia peleistä Assassin's Creed Brotherhood (Jesper Kyd: City of Rome) ja Mass Effect 3 (DJ Mike Relm: Take Back Earth Remix sekä Clint Mansell: An End Once and for All)

 

[rioichi]

Vastaus: Podcast 053: Vielä kerran ja tunteella

SUURET KIITOKSET, että olette jakaneet kastikkeen tällä tavoin, että voin turvallisin mielin kuunnella koko kastikkeen tuohon Spoileri-osuuteen saakka. Pistetäänpä heti kuunteluun. Kiitokset vielä.

 

[OdeForCruelty]

Vastaus: Podcast 053: Vielä kerran ja tunteella

Ehdin jo mielessäni kirota, että taasko joutuu jättämään kastikkeen väliin spoilerien pelossa, joten loistava juttu tosiaankin tämä jako. Yläpeukkua siitä. Aihe kiinnostaa pirusti, ja parin viikon takainen jakso oli ns. mannaa taivaasta. Danielalle ja Eevalle vielä erityismaininta; mielellään kuuntelee noiden tuttujen turjakkeiden ohessa vähän suloisempiakin ääniä, etenkin kun ovat asiantuntevia sellaisia.

 

[lemmu]

Vastaus: Podcast 053: Vielä kerran ja tunteella

Aina sitä vaan tulee kuunneltua. Se on niin helppoa, kun puhelimeen podcasti latautuu automaattisesti.

Kiva kun joka kerta on vähän eri kokonpano. Ei sillee jämähdetä sitten liikaa samoihin ympyröihin ja juttuihin. Mukavasti tulee sen kautta vaihtelua. Tietenkin telakoitumiset ja muut pitää kerran edes kuulla.

Toi pelaava nainen tuntuu olevan suuri mysteeri kaikille. Tuntuu, että toisille naisille se on suurin ihmetys, jos joku kertoo pelaavansa. Jokainen mieshän nyt salaa toivoo oman naisensa pelaavan myös. Treffeillä on kyllä naisten ilmeet ollu aina unohtumattomia, kun kertoo harrastavansa pelaamista...

Niin, ja tosinainen on semmoinen joka tietää mitä haluaa ja uskaltaa näyttää sen. Ei pelkää tai häpeile ilmaista itseään sellaisenaan kuin oikeasti on.

 

[Zousi]

Vastaus: Podcast 053: Vielä kerran ja tunteella

Voihan tissien leikkuut ja femsheppien kainalokarvat. Vaadin nimittäin uudelleen nauhoitettavan lopetuksen tuohon kastikkeen päättäneeseen spoileriosuuteen, jotta saataisiin sellainen Reapereita enemmän tiputtavampi halki, poikki ja pinoon vastapalloilu niiltä pelin kunnolla läpäisseiltä avaruuden sankareilta (FelisLeo... missä olitkaan näin hädän hetkellä?)! Paavi joutui nyt liikaakiin hillitsemään ja kiertelemään sanomistensa kanssa, kun muu väki ei ollut sillä samalla viivalla tuon kokonaiskokemuksen kanssa.

Noh, aina ei voi voittaa, mutta joku Gethimäinen häiriövirus otti kyllä selkeääkin selkeämmän linjavoiton sieltä Eevasen päädyssä olleesta äänitysinterfacesta. Kauhian kuuloista puuroa tuli sieltä, kun nyt oli tullakseen ja häiritsi kyllä aika pahanlaisesti tuota kuuntelufiilistä paikoitellen. Tekniikka kuntoon perkele!

Podcast Readiness oli siis jossain 60-70 prosentin paikkeilla, mutta tokihan sitä tuollakin prosenttimäärällä saatiin ihan mukavanlaista juttua aikaiseksi jälleenkin ja kerran, mutta kun se lopetus siis...

 

[-WaLuigi-]

Vastaus: Podcast 053: Vielä kerran ja tunteella

Nyt on vähän mollattava huonoja mielipiteitä pelien taiteellisuudesta (tai pikemmin sen puuttumisesta) muihin viihdeformaatteihin verrattuna. Tällä hetkellä ei taida olla ensimmäistäkään viihdemuotoa, jonka mainstreamin suosiota nauttivat teokset olisivat keksimässä pyörää uudelleen tai mitään vastaavaa. Taloudellisesti menestyvät leffat ovat käytännössä kaikki tuttuja ja turvallisia rymistelyitä Transformersin, Bondien ja Pottereiden hengessä. Enemmän pohdintaa ja ajatusta sisältävät leffat löytyvätkin niistä Finnkinon pikkusaleista. Parhaana esimerkkinä vaikka viime vuonna Cannesissa parhaan leffan palkinnon pokannut Tree of Life. Loistava elokuva joka Brad Pittistä huolimatta hämmentää ja laittaa katsojan pohtimaan. Leffan jälkeen istuttiin tovereiden kanssa käytännössä ihan hiljaa tuopin ääressä puolisen tuntia ilman, että kukaan sai mitään järkevää sanottua filmistä. Suosittelen perehtymään kyseiseen pätkään hyvän äänentoiston parissa.

Toinen tosiasia on, että Billboardin listalla menestyvät musiikit ovat pääasiassa silkkaa muottiin taottua ja laskelmallista kuravelliä ilman yritystä tehdä mitään uutta. Viime vuosina sykähdyttävimmät levyt ovat olleet kovin marginaalisia menestyksiä. Mirel Wagner on tainnut ainoana poikkeuksena menestyäkin ihan hyvin, mutta muutoin ei juuri suosiota ole näkynyt. Toki doom metal ja vastaavat skenet ovat Suomessa kovin pieniä, eli silläkin voi olla oma osuutensa...

Peleissä menestyneimmät tuotokset ovat varsin yksinkertaisia ja perinteisiä, mutta onneksi ansaitsemaansa huomiota saavat myös pienemmät nimikkeet kuten Journey. Täysin verrattavissa huippuelokuviin ja -levyihin, sillä kokemus veti hiljaiseksi.

Don Rosan tuotoksille iso peukku. Hienoja kirjoja kaikki, jotka kannattaa ottaa haltuun viimeistään nyt, kun lähiaikoina (onko jo?) ilmestyy jonkinlainen isompi kokoelma sisältäen kaikki seikkailut.

Viimeisenä pieni huomautus Wii U -höpötyksiin. Tablettinäytön yhdistäminen pelikokemukseen voi tuntua vaikealta ja liikaa keskittymistä vaativalta, mutta loppupeleissä se on sama kuin näppäimistöllä kirjoittaminen pelaamisen aikana. Hetken totuttelun jälkeen onnistunee ilman, että tarvisi katsetta ottaa ruudusta pois. Tämä toki olettaen, että kehittäjät ymmärtävät luoda jonkinlaisen yleispätevän käyttöliittymän joka löytyisi kaikista peleistä mahdollisimman pitkälti samanlaisena.

 

[jryi]

Vastaus: Podcast 053: Vielä kerran ja tunteella

Tablettinäytön yhdistäminen pelikokemukseen voi tuntua vaikealta ja liikaa keskittymistä vaativalta, mutta loppupeleissä se on sama kuin näppäimistöllä kirjoittaminen pelaamisen aikana.

Ei ole sikäli, että näppäimistö pysyy jatkuvasti samana tilanteesta riippumatta ja F- ja J-kirjaimet löytyvät pelkän tuntoaistin perusteella. Wii U:n tablettia on tarkoitus käyttää myös tiedon esittämiseen, jolloin sitä on pakko katsoa tuon tiedon saadakseen. Ja jos UI esittää yli kaksi kosketuskontrollia, täytyy käytännössä aina laskea katse ohjaimen suuntaan nähdäkseen, missä nämä ruudulle piirretyt kontrollit ovat.

Jos taas aktiiviset kohdat sijoitettaisiin aina suunnilleen samoille paikoille, niin sehän olisi sama kuin yhtä monen nappulan lisääminen ohjaimeen. Tässä viimeistään eksytään melko kauas niistä keinoista, joilla Wii myytiin (eli äärimmilleen yksinkertaistettu ja luonnollinen ohjaus).

 

[TT-2k]

Vastaus: Podcast 053: Vielä kerran ja tunteella

Don Rosan tuotoksille iso peukku. Hienoja kirjoja kaikki, jotka kannattaa ottaa haltuun viimeistään nyt, kun lähiaikoina (onko jo?) ilmestyy jonkinlainen isompi kokoelma sisältäen kaikki seikkailut.

Don Rosan kootut -sarjasta on ilmestynyt eka kolmen kirjan satsi jo, mutta sitä ilmeisesti ehtii vielä tilata.

Sen sijaan aiemmin julkaistu Carl Barksin kootut on jo aikaa sitten loppuunmyyty. Siinä on kivat 30 kirjaa, ja vie kirjahyllystä tilaa ns. paljon. Ja maksoi mansikoita useamman Dronningholm-pänikän verran.

 

[Max Limitz]

Vastaus: Podcast 053: Vielä kerran ja tunteella

Tuo loppupäässä oleva keskustelu siitä, että mitä valintoja pitää tehdä ME3:ssa, jotta joku tyyppi jää eloon on siinä mielessä hauska, että Mass Effect -pelit on mielestäni tarkoitettu pelattavaksi ainakin kahdesti. Eli ensin teet ne valinnat mitä huvittaa (olet paragon tai renegade tai valitset fiiliksen mukaan) ja toisella pelikerralla (eri hahmolla tai miksei samallakin) teet päinvastaiset valinnat nähdäksesi mitä dialogeja ja cinematiikkoja silloin tulee vastaan. Tällä tavalla saa samalla enemmän käytetystä rahasta irti, jos on tarkka eurojensa suhteen tai muuten vain haluaa maksimoida nautinnon mitä yksittäisestä pelistä voi saada. Nimimerkki ME1 ja ME2 läpi nais-paragonina, mies-renegadena sekä rumana insinöörinä, joka tapatti mahdollisimman paljon vihuja ja omia hahmoja nähdäkseen vaikutukset ME3:ssa.

 

[-WaLuigi-]

Vastaus: Podcast 053: Vielä kerran ja tunteella

Ei ole sikäli, että näppäimistö pysyy jatkuvasti samana tilanteesta riippumatta ja F- ja J-kirjaimet löytyvät pelkän tuntoaistin perusteella. Wii U:n tablettia on tarkoitus käyttää myös tiedon esittämiseen, jolloin sitä on pakko katsoa tuon tiedon saadakseen. Ja jos UI esittää yli kaksi kosketuskontrollia, täytyy käytännössä aina laskea katse ohjaimen suuntaan nähdäkseen, missä nämä ruudulle piirretyt kontrollit ovat.

Jos pelifirma koostuu sen tason taukeista, että laittavat esimerkiksi stealth-viholliset näkymään ainoastaan tabletilla, ansaitsee peli ja laite syntyä kuolleena. Bilepelit luultavastikin keskittyvät ohjaimen mahdollisuuksiin järkevästi, jolloin tabletti saattaa näyttää jotain muuta kuin mitä muut pelaajat näkevät. Sporttipeleissä tabletille olisi varsin mainiota sijoittaa esimerkiksi kuviosommitelmia tai vaikka kentällisten vaihdot, jolloin säästyttäisiin turhilta valikoilta. Seikkailu-/toiminta-/roolipeleissä ohjain voisi toimia inventaariona, tehtäväkuvauksena tai karttana, jolloin myös säästyttäisiin täysin turhilta ruuduilta ja valikoilta. Aseenvaihdot esimerkiksi ruudun reunaan, jolloin "scrollaaminen" onnistuu hyvin ilman tutkimistakin.

 

[julkke]

Vastaus: Podcast 053: Vielä kerran ja tunteella

Hetken totuttelun jälkeen onnistunee ilman, että tarvisi katsetta ottaa ruudusta pois. Tämä toki olettaen, että kehittäjät ymmärtävät luoda jonkinlaisen yleispätevän käyttöliittymän joka löytyisi kaikista peleistä mahdollisimman pitkälti samanlaisena.

Paljonhan se on toki juuri tuosta mainitsemastasi käyttöliittymästä kiinni, mutta täytyy sanoa, että hieman silti potentiaalista Wii-U hankkijaa pelottaa. Olen kuitenkin melko paljon ios-pelejä pelannut, ja vaikka katse niitä pelatessa onkin koko ajan näytössä, en ikäviltä misklikeiltä ja lipsahduksilta ole säästynyt. Kosketusnäytössä kun ei vaan ole sitä samanlasita näppituntumaa kuin ohjaimessa tai vaikkapa tietsikan näppiksessä. Wii-U:n tapauksessa kun puhutaan vielä hieman vanhemmista Nokia-luureista tutusta, ah niin ihanasta, resistiivisestä kosketusnäytöstä, joka ei ainakaan oman kokemukseni mukaan ole kovinkaan tarkka.

Don Rosan tuotoksille iso peukku. Hienoja kirjoja kaikki, jotka kannattaa ottaa haltuun viimeistään nyt, kun lähiaikoina (onko jo?) ilmestyy jonkinlainen isompi kokoelma sisältäen kaikki seikkailut.

Täältä ilmoittautuu yksi Don Rosa -fani lisää. Miehen teoksissa esiintyvä huumori ja sanoilla leikittely on käsittämättömän hyvin tehty. Stooreihin on myös sisällytetty uskomattoman paljon historiallista faktaa. Onko porukka lukenut kirjoja millä kielellä? Omasta hyllystä löytyy kahden suomenkielisen lisäksi yksi englanninkielinen opus. Suomennokset on kuitenkin tehty ainakin allekirjoittaneen mielestä erittäin hyvin ja hankaliakin sanaleikkejä on onnistuttu kääntämään niin, että sekä huumori että sanoma säilyvät.

 

[Syöne.]

Vastaus: Podcast 053: Vielä kerran ja tunteella

Sanonpa nyt uhallaki, että heivatkaa ne **mät pois cästistä, eihä ne osaa edes mikkejä säätää toimiviks.

Kun kysyttiin millainen on tosinainen = tiskaa, pyykkää, siivoaa, hoitaa.

Niin ja naisethan on hyviä huumorin saralla, ovat joo. Nainen ei ole hauska, niinku kaikki hyvinkin tietää(aihe tais ollakin osa 52:ssa).

 

[rioichi]

Vastaus: Podcast 053: Vielä kerran ja tunteella

Olen kyllä eri mieltä Syönen kanssa. Danielan ja Eevan vierailut kastikkeissa ovat tuoneet positiivista vaihtelua. Keskustelun taso on samaa mahtavaa luokkaa ja nais-vieraat ovat kyllä asiantuntevia aivan kuten perus-äijätkin. Toivottavasti ovat myös jatkossa aina välillä mukana.

Casti oli taas kerran sitä mahtavaa luokkaa eikä mitään moitittavaa löydy. Eevan mikrofoni/yhteys ongelmat oli ainoa pikku heikkous.

Oli mukava kuunnella Jyrin mietteitä Brotherhoodista, joka on sarjan paras osa. Peli on aivan loistava eikä kyllästyminen iske missään kohtaa. Mutta varoituksen sana: Kyllästyminen on todellisuutta sitten Revelationissa. Vaikka peli on mekaniikoiltaan ym. edelleenkin aivan huippu, iskee se "eikös tämä ole jo nähty"-fiilis jossain kohtaan, jopa kovimmallekkin Assassin's Creed-fanille. Peliin ei ole innovoitu mitään uutta (paitsi koukkuterä) ja pikemminkin näitä "eksoottisia pelimekaniikkoja" on vähennetty, esim. näiden Da Vinci-tehtävien tyyppisiä tehtäviä ei enää löydy. Kaupunki on pelissä yhtä iso kuin Brotherhoodissa mutta sivutehtäviä on aivan käsittämättömän paljon vähemmän.

Taas tuntuu siltä, että unohdin jotain... No, kiitokset kuitenkin.

 

[TT-2k]

Vastaus: Podcast 053: Vielä kerran ja tunteella

Sanonpa nyt uhallaki, että heivatkaa ne **mät pois cästistä, eihä ne osaa edes mikkejä säätää toimiviks.

Eevan mikkiongelmat johtuivat käytetystä mokkulayhteydestä. Ei vaan yhteysnopeus riittänyt Skypelle.

Asia on nyt tiedostettu, ja toivottavasti jatkossa tuollaista ruputtiruplatusta ei tarvitse enää kuunnella.

 

[Cyrus1]

Vastaus: Podcast 053: Vielä kerran ja tunteella

Mass Effect -osuutta en viitsinyt kuunnella tälläkään kertaa spoilereiden pelossa, kun en ole vieläkään muuta kuin aloittanut vasta kakkosen.

Muuten hyvä cast ja vieraatkin ovat mielestäni ehdottomasti hyviä, saavat olla jatkossakin vierailemassa minun puolestani.

Assassins Brotherhood ei itselleni iskenyt yhtä hyvin kuin kakkonen ja Revelationista lukemani perusteella en sitä aio edes pelata, kun on niin paljon muitakin pelaamattomia pelejä. On pelisarja siltikin onnistunut uusi franchise minunkin mielestäni. Ykkönen on totaalikuraa, kakkonen aika lähellä mestariteosta ellei jopa ole sitä ja BH ja varmasti Reve ihan hyviä teoksia. Kolmonen vaikuttaa pienen lukemani perusteella lupaavalta.

Sims K18 voisi olla aika hieno.

 

[Jarppa]

Vastaus: Podcast 053: Vielä kerran ja tunteella

En ole Mass Effectejä pelannut, muttei castissa kumminkaan taidettu hirveästi spoilata. Odotin nimittäin, että tätä paljon mainostettua lopun pettymystä olisi avattu hieman perinpohjaisemmin. Mutta ymmärtäähän tuon, kerran kaikki eivät olleet pelanneet vielä läpi.

Simsistä löytyy muuten enemmän tai vähemmän K-18 versioita. Semmoiset pelit kuin Singles ja 7 Sins tulivat PC:lle joskus 2000-luvun alkupuolella(?). Jostain kumman syystä eivät tainneet kuitenkaan olla myyntimenestyksiä.

 

[FelisLeo]

Vastaus: Podcast 053: Vielä kerran ja tunteella

Vaadin nimittäin uudelleen nauhoitettavan lopetuksen tuohon kastikkeen päättäneeseen spoileriosuuteen, jotta saataisiin sellainen Reapereita enemmän tiputtavampi halki, poikki ja pinoon vastapalloilu niiltä pelin kunnolla läpäisseiltä avaruuden sankareilta (FelisLeo... missä olitkaan näin hädän hetkellä?)!

Olin toisen pelimedian paidassa katselemassa Amerikan tytteleitä.

 

[sph]

Vastaus: Podcast 053: Vielä kerran ja tunteella

Loppu oli kyllä todellinen pettymys, tässä castissa siis. Kovin odottamani tarkempi analyysikeskustelu ja pohdiskelu lässähti täysin kun keskustelijat eivät olleetkaan pelanneet vielä niin pitkälle, että olisi voinut keskustella laajemmin pelin parhaista osuuksista, kuten Tuchankasta ja Rannochista, sekä tietysti siitä kiistellystä lopusta. Epäilen hieman spoileripitoisten kastikkeiden keittämistä näin uusista peleistä, kun ihmiset eivät vaan ole ehtineet pelata niitä vielä riittävästi. Paitsi tietysti jos jatkossa on tarkoitus jättää tarkempi juonen retostelu vähemmälle ja keskittyä yleisemmän tason keskusteluun, yhtä juonivetoiset pelit kuin Mass Effectit ovat kuitenkin melko harvassa.

 

[Paavi]

Vastaus: Podcast 053: Vielä kerran ja tunteella

Loppu oli kyllä todellinen pettymys, tässä castissa siis. Kovin odottamani tarkempi analyysikeskustelu ja pohdiskelu lässähti täysin kun keskustelijat eivät olleetkaan pelanneet vielä niin pitkälle, että olisi voinut keskustella laajemmin pelin parhaista osuuksista, kuten Tuchankasta ja Rannochista, sekä tietysti siitä kiistellystä lopusta. Epäilen hieman spoileripitoisten kastikkeiden keittämistä näin uusista peleistä, kun ihmiset eivät vaan ole ehtineet pelata niitä vielä riittävästi. Paitsi tietysti jos jatkossa on tarkoitus jättää tarkempi juonen retostelu vähemmälle ja keskittyä yleisemmän tason keskusteluun, yhtä juonivetoiset pelit kuin Mass Effectit ovat kuitenkin melko harvassa.

Ehkä uusi loppu julkaistaan myöhemmin ladattavana lisäsisältönä.

Spoileri

Tai sitten se otetaan uudelleen käsittelyyn, kun BioWare julkaisee uuden loppunsa.

 

[Arbiter]

Vastaus: Podcast 053: Vielä kerran ja tunteella

Jakso oli vähän kuin Mass Effect 3: muuten hyvä, mutta loppu tuotti pettymyksen. Kun luvataan spoilata, niin silloin myös spoilataan kunnolla. Olisi ollut ihan mielenkiintoista kuulla kommentteja lopusta, mutta toivottavasti palaatte tai olette palanneet asiaan jossain toisessa jaksossa. Keskustelussa oli kyllä välillä havaittavissa vähän samaa kuin esim edomen uutisoinnissa, eli peliä läpäisemättömät pitävät pettyneitä typerinä valittajina, jotka eivät ymmärrä pelin mahtavan taiteellista lopetusta.

Annan myös vähän palautetta tämän vuoden casteista yleisesti, kun kuuntelen näitä vähän jäljessä. Uusi alku- ja loppumusiikista iso plussa. Huomattavasti parempi kuin se entinen ärsyttävä renkutus. Myös taukomusiikkeja on ollut joka jaksossa, mikä on hyvä. Jaksot ovat olleet myös mukavan pitkiä. On myös ollut mukavaa päästä kuulemaan vakiokeskustelijoiden lisäksi eri vierailijoita ja uusia keskustelijoita, kuten tässäkin jaksossa esiintyneitä naisia.
Nyt olisi tarkoitus kesän aikana kuunnella casteja sellaisee tahtiin, että pääsen julkaisutahtiin kiinni.