Vastaus: PS4, Xbox One, Wii U, Seuraavan sukupolven teknologia
Eikös se Wii ollut 'Merican myydyin konsoli? Miksei sille sitten tullut menestyneitä 3rd Party pelejä? Miksi 3rd Partyt jättivät sille kehittämisen? (Ei tarvii vastata, retorisia kysymyksiä).
Ei tarvitse mutta vastaan silti, tai ainakin pohdin lisää retorisesti.
Wiin ongelma oli, että se seurasi pahasti flopannutta Gamecubea. Kukaan ei uskonut, että Nintendolta voisi tulla enää menestyvää konsolia, ja tätä näkemystä hankaloitti se, että tiedot Revolutionista/Wiistä pidettiin salassa viimeiseen saakka, koska Nintendo halusi varjella konsolin uudenlaista ohjausideaa. Kuten nähtiin, Sony yritti kopioida sen hyvin nopeasti Sixaxis-ohjaimeen ja sitten myöhemmin Moveen, ja Microsoft kehitti Kinect-tekniikan vastineeksi Wii-ohjaukselle. Microsoft mm. nappasi töihinsä "Wii head tracking"-konseptilla kunnostautuneen Johnny Leen kehittämään Kinectiä. Johnny Lee myöhemmin jätti Microsoftin ja siirtyi Googlen leipiin:
The (geek) decision: Kinect developer Johnny Chung Lee leaves Microsoft for Google
Silloin aikanaan third partyt odottivat, että PlayStation 3:sta tulisi kiistaton ykköskonsoli, ja Xbox 360 tulisi hyvänä kakkosena, samalla kun Nintendon "Revolution" myisi pienelle joukolle ja pääsisi ehkä samoihin lukuihin kuin GameCube. Niinpä näytti järkevältä sijoittaa PS360:n HD-arkkitehtuuriin ja jättää "Revolution" huomiotta.
Mutta sitten Lordi voitti Euroviisut, Wii julkistettiin, PlayStation 3 floppasi ja taivas löi tulta.
Kuluneen sukupolven alussa Xbox 360 myi Yhdysvalloissa kohtuullista tahtia mutta muualla huonosti, PlayStation 3 pärjäsi vielä huonommin. Sen sijaan Wii-ilmiö räjähti käsiin, ja pelitaloille tuli kiire saada Wii-projekteja ulos. Niitä tuli vaihtelevalla menestyksellä: Capcom porttasi Resident Evil 4:n, ja se myi erinomaisesti, mutta sen jälkeen tulleet Umbrella Chronicles, Darkside Chronicles ja heikkolaatuinen Dead Rising: Chop Till You Drop -porttaus menestyivät heikommin. PlayStation 3:lta Wiille loikannut Monster Hunter Tri myi Japanissa paremmin kuin yksikään sarjan aiemmista konsoliversioista, mutta Japanissa sarja oli vielä suositumpi PSP:llä, ja länsimaissa ei syntynyt samanlaista Monster Hunter -buumia.
Jotkin pelitalot kuten Sega ja Ubisoft tekivät Wiillä erinomaista tulosta, mm. Sonic-pelit, Rayman Raving Rabbids -pelit ja myöhemmin Just Dance myivät Wiillä erinomaisesti. Ubisoft jopa pystyi Wii-tuotoilla rahoittamaan HD-projekteja kuten Assassin's Creediä, josta ei vielä ensimmäisen pelin myötä syntynyt suurmenestystä vaan laajempi suosio tuli vasta kakkososan ja sen lisäosien myötä.
Call of Duty -sarja pompotteli Wiillä sattumanvaraisesti: julkaisussa oli CoD3, CoD4: Modern Warfare skippasi Wiin, CoD5: World at War tuli sittenkin Wiille, ja ylsi myös Wiillä miljoonamyynteihin. Sen jälkeen Wiille portattiin Modern Warfare "Reflex"-versiona, samalla kun HD-konsoleille tuli Modern Warfare 2. Siitä jatkettiin Wiilläkin luonnollisesti Black Opsilla, jonka jälkeen Wiillekin tuli vielä Modern Warfare 3, ja MW2 jäi kokonaan välistä. Selkeää, eikö?
Wii oli hyvin
erikoinen konsoli. Se yllätti markkinat täysin, ja sille tuli hyvin laaja valikoima monenlaisia erilaisia pelejä third partyilta, vaikka monet näistä olivat jo sijoittaneet rahansa ja kehitysresurssinsa HD-peleihin. Siitä tuli itsensä toteuttava ennustus, jossa joidenkin pelitalojen pelit menivät HD-konsoleille, koska investoinnit oli jo tehty sinne puolelle. Ja jotkut kehittäjät kuten myös pelaajat yksinkertaisesti halusivat enemmän niitä tehoja.
Siitä huolimatta monet third partyt löysivät menestystä Wiillä. Vuoden 2010 alussa Wiillä oli
54 miljoonamyynteihin yltänyttä third party -peliä, ja vain 22 Nintendon omaa miljoonamyynteihin yltänyttä peliä - vaikka näissä toki on mukana myös megahitit kuten Wii Sports, Wii Fit ja New Super Mario Bros. Wii.
Vasta vuonna 2008 avattuun WiiWare-palveluun oli reilun puolentoista vuoden aikana ehtinyt tulla 189 peliä, joista Nintendolta vain murto-osa. Nyt pelkästään WiiWaressa on
yli 450 peliä, ja Wiille on julkaistu
yli 1200 levypeliä.
Nyt Wii U nauttii tästä Wiin menestyksestä, vaikka uusi konsoli itse myykin huonosti. Se on saanut lukuisia third party -pelejä heti alkutaipaleellaan, mukana pieniä indie-pelejä kuten Nano Assault Neo, Little Inferno ja Toki Tori 2, multiplattareita kuten Assassin's Creed, Arkham ja Resident Evil Revelations, sekä yksinoikeuksia kuten Monster Hunter 3 Ultimate, Rabbids Land, Zombi U ja Dragon Quest X. Kaikilla näillä osastoilla eli indieissä, multiplattareissa ja yksinoikeuksissa third party -tuki jatkuu myös tällä hetkellä, koska kehitysresurssit on siirretty Wii U:lle jo kauan sitten.
Nyt Wii U:n täytyy vain alkaa myymään paremmin, jotta laitteen pelitkin voivat myydä paremmin, muuten tämä tuki saattaa hiipua. Wii U:lla on nyt päinvastainen tilanne kuin Wiillä, ja jos laitteen liikemomenttia ei saada päälle, voidaan päätyä päinvastaiseen kehitykseen kuin Wiillä. Wii U:lla on kuitenkin hyvä tilaisuus vakiinnuttaa itsensä kun kilpailijoiden konsolit eivät ole vielä ulkonakaan, ja ainakin Microsoft on satsannut vaaralliseen uhkapeliin, joka saattaa kostautua ikävästi. Tulevana syksynä Wii U voi monelle olla se ykkösvalinta third party -peleille, kuten Just Dance 5, AC4, Arkham Origins, CoD Ghosts, Raving Rabbids, Watchdogs, Disney Infinity, Rayman Legends ynnä muut, samalla kun eShop tarjoilee indie-pelejä kuten 90s Arcade Racer, C-Wars, Shovel Knight, Cryamore, Super Ubie Land ja niin edelleen.
Wiillä pelaajat innostuivat konsolista, ja kehittäjillä tuli kiire saada pelejä laitteelle, mutta kun third party -pelejä tuli Wiille, niitä myös myytiin miljoonakaupalla. Wii U:lla monet kehittäjät ja julkaisijat odottivat konsolille parempaa julkaisua kuin mitä valitettavasti toteutui, ja Wii-tiimit siirtyivät jo hyvän aikaa sitten Wii U -kehitykseen. Wiin menestyksen ansiosta siis kehittäjät luottivat Wii U:hun, vaikka suurta yleisöä ei ollakaan saatu mukaan... vielä. Nyt kehittäjät ovat paremmin mukana kuin Wiin alussa, mutta Nintendolla vuorostaan on kiire saada myös pelaajat mukaan ostamaan näitä Wii U:n third party -pelejä. Pelibisnes ei ole mikään helppo eikä yksioikoinen bisnes.