koomikko
Well-Known Member
Mä kävin lounastauolla hakemassa paketin ja vapisevin käsin jo pikkasen unboxasinkin. Lounastauko jäi vähän turhan vajaaksi, kun jo uppouduin Resident Evilin kylään. Nyt on kyllä pakko vähän yrittää vielä tehdä töitä ennen kuin pääsee illalla jatkamaan.
Muutamia välittömiä huomioita laite- ja käyttöönottopuolelta:
- Kypärä on selvästi kevyempi kuin psvr1.
- Simppeli johtokiinnitys on autuus verrattuna psvr1:sen johtohelvettiin välilaatikkoineen.
- Ohjaimet tuntuvat skifiltä (kunhan keksii miten päin niistä otetaan kiinni
). Siinä missä psvr1:sen movet olivat auttamatta surkeat.
- Pakollinen day one fw-pätsi oli salamannopea.
- Kypärän käyttöönottomääritys oli jo itsessään hieno pelialueen merkitsemisineen.
- Paikoin kuva pysyi pikkaisen suttuisena. Kiristysruuvin, syvyyssuunnan, linssien kulman ja silmäväliruuvin haarukoinnilla sain riittävän hyvän, mutta edelleen osa fonteista oli vähän tuhnusia. Ehkä tätä pitää vielä vähän yrittää eksperimentoida.
- Mukana tulevat nappikuulokkeet ovat perusrimpulat. Tuon tuosta toinen nappi lumpsahti korvasta. Ajaa toki asiansa, mutta noinkohan sorrun Pulseen jossain vaiheessa.
- Alkuun en vielä ostanut lataustelakkaa ohjaimille. Rehellisyyden nimissä psvr1-käyttö jäi sen verran satunnaiseksi, että aina jaksoin movet ladata ennen pelisessiota.
- Kypärän "läpi" näkeminen oli tajunnanräjäytyskamaa. Kyllä oli helppo löytää ohjaimet lattialta. Noinkohan tuolle AR-henkiselle käytölle keksitään jotain jännittävää jatkossa.
Muutama alkuhuomio softasta erityisesti RE8:n puolelta:
- OLEDin tarjoama musta on mustaa. Öisessä talvimetsässä hamuilu tai taskulampun kanssa autotallista sulakkeen etsiminen olivat oikeasti kuumottavia kokemuksia. Poissa on psvr1:n harmaat sävyt ja kanahäkki.
- Aseiden käyttö tuntui mahtavan immersiviiseltä. Joskin ensimmäinen rähinä meni ehdaksi paniikiksi. Niin kuin varmaan roolipelihengissä kuuluisi. Lähdin rohkeasti normivaikeustasolla ja ilman VR-apupyöriä liikkelle, mutta ans kattoo pitääkö antaa periksi jossain vaiheessa.
- Suosiolla hyväksyin asteittaisen kääntymisen (oli oletuksena) ja tunnelivisio juostessa. Ainakaan tällä pikaisella kokeilulla ei mitään pahanolon tunnetta. Mainittakoon, että Dirt oli ainoa psvr1 peli, joka aiheutti genuiinit kylmät hiet ja yökötykset. Se jäi ensimmäiseen pikataipaleeseen.
- Immersion määrä on hurja. Kun ensimmäistä kertaa päästään kylään, niin siellä olon tunne on huima.
- Nyt kun immersio on tällä tasolla, niin valitettavasti kaikkiin esineisiin ei voi koskea. Pöydällä olevat asiat tuntuvat vain koristeilta (niin kuin ovatkin). 2D-moodissa en olisi tietenkään yrittänytkään ottaa lautasesta kiinni.
- Resoluutio ei ole vieläkään Varjo-tasoa -- tietenkään, mutta huima edistysaskel jälleen psvr1:sestä.
Muutamia välittömiä huomioita laite- ja käyttöönottopuolelta:
- Kypärä on selvästi kevyempi kuin psvr1.
- Simppeli johtokiinnitys on autuus verrattuna psvr1:sen johtohelvettiin välilaatikkoineen.
- Ohjaimet tuntuvat skifiltä (kunhan keksii miten päin niistä otetaan kiinni
). Siinä missä psvr1:sen movet olivat auttamatta surkeat.- Pakollinen day one fw-pätsi oli salamannopea.
- Kypärän käyttöönottomääritys oli jo itsessään hieno pelialueen merkitsemisineen.
- Paikoin kuva pysyi pikkaisen suttuisena. Kiristysruuvin, syvyyssuunnan, linssien kulman ja silmäväliruuvin haarukoinnilla sain riittävän hyvän, mutta edelleen osa fonteista oli vähän tuhnusia. Ehkä tätä pitää vielä vähän yrittää eksperimentoida.
- Mukana tulevat nappikuulokkeet ovat perusrimpulat. Tuon tuosta toinen nappi lumpsahti korvasta. Ajaa toki asiansa, mutta noinkohan sorrun Pulseen jossain vaiheessa.
- Alkuun en vielä ostanut lataustelakkaa ohjaimille. Rehellisyyden nimissä psvr1-käyttö jäi sen verran satunnaiseksi, että aina jaksoin movet ladata ennen pelisessiota.
- Kypärän "läpi" näkeminen oli tajunnanräjäytyskamaa. Kyllä oli helppo löytää ohjaimet lattialta. Noinkohan tuolle AR-henkiselle käytölle keksitään jotain jännittävää jatkossa.
Muutama alkuhuomio softasta erityisesti RE8:n puolelta:
- OLEDin tarjoama musta on mustaa. Öisessä talvimetsässä hamuilu tai taskulampun kanssa autotallista sulakkeen etsiminen olivat oikeasti kuumottavia kokemuksia. Poissa on psvr1:n harmaat sävyt ja kanahäkki.
- Aseiden käyttö tuntui mahtavan immersiviiseltä. Joskin ensimmäinen rähinä meni ehdaksi paniikiksi. Niin kuin varmaan roolipelihengissä kuuluisi. Lähdin rohkeasti normivaikeustasolla ja ilman VR-apupyöriä liikkelle, mutta ans kattoo pitääkö antaa periksi jossain vaiheessa.
- Suosiolla hyväksyin asteittaisen kääntymisen (oli oletuksena) ja tunnelivisio juostessa. Ainakaan tällä pikaisella kokeilulla ei mitään pahanolon tunnetta. Mainittakoon, että Dirt oli ainoa psvr1 peli, joka aiheutti genuiinit kylmät hiet ja yökötykset. Se jäi ensimmäiseen pikataipaleeseen.
- Immersion määrä on hurja. Kun ensimmäistä kertaa päästään kylään, niin siellä olon tunne on huima.
- Nyt kun immersio on tällä tasolla, niin valitettavasti kaikkiin esineisiin ei voi koskea. Pöydällä olevat asiat tuntuvat vain koristeilta (niin kuin ovatkin). 2D-moodissa en olisi tietenkään yrittänytkään ottaa lautasesta kiinni.
- Resoluutio ei ole vieläkään Varjo-tasoa -- tietenkään, mutta huima edistysaskel jälleen psvr1:sestä.
