Vastaus: Red Faction: Guerilla [PS3]
Sillä tarkemmalla tutkailulla tuo Matchmakinghän on ihan täysi kopio juuri Halo 3:sta
RF: Guerilla - Peliseura ketjuun kuikuilemaan saman henkistä seuraa lämpimien kesä öiden sumuisiin peli sessioihin.
---
Ja jotta paluu totuttuun olisi mahdollisen pehmeä, on taas vähän touhotettava yksinpelistä.
Toissa päivänä tein aika merkillisen teon ja aloitin tämän tekeleen uudestaan. Harvoin sitä jaksaa pitkää pelisessiota jatkaa toisella pelisessiolla mutta kaipuu pelin pariin oli melkoinen! Usein jätän tälläiset Sandbox pelit hautumaan pariksi viikoksi ennen uudelleen pyörittämistä mutta toisin kävi tämän kanssa. Olen edelleenkin rutinoitunut tuohon Casuaaliin, enkä pode siitä minkäänlaista häpeän tunnetta. Pelaan pelini usein tässä järjestyksessä Normal ensin, toinen pelikerta Hardilla jne.
Mutta minulle Guerilla on vain parhaimmillaan tuolla helpoimmalla tasolla. Älkää tuomitko,ette te minun peliäni pelaa!
Mutta se ei ole nyt vuodatuksen aihe vaan se kuinka eläväinen maailma paljastuu räjähdyksistä sokaistuneille jotka kokevat valaistumisen. Ensimmäinen juoksu pelin läpi tapahtui melko hektisissä fiiliksissä koska halusin vain nähdä miten se seuraava rakennus räjähtää. Nyt otan chillimmin ja voi kuulkaas minkälaisia ovia se onkaan avannut! Mars on aivan tajuttoman eläväinen mesta kunhan sitä pysähtyy hetkeksi katsomaan ja tutkimaan. Hauskoja yksityiskohtia eilisiltä sessiolta: Zuumailin pientä tönöä ja sitä vartioivaa EDF joukkuetta keskellä aavikkoa. Kiertelin aluetta hetkisen, arvioidessani mahdollisuuksiani hyökkäykseen kunnes yhtäkkiä läheiseltä kukkulalta hyökkää Marauder-lauma sotilaiden kimppuun! Päivä jatkui normaalisti - Vasaroin tien varressa paikallista timankia muista välittämättä. Touhut tehtyäni siirryin ohittamaan läheistä tietä. EDF:n henkilöauto pysähtyy eteeni, auton ovi avautuu ja kuski työntää siivilin ruumiin keskelle autotietä ja jatkaa iloisena matkaa! Sama meininki jatkui läheisessä kaupungissa jossa humaltunut siviili törmäsi partioivaan EDF kaksikkoon jonka seurauksena toveri joutui toisen nuijittavaksi. Tästä närkästyneenä läheiset Red Factionin kannattajat alkoivat tulittamaan kurittajia, samaan aikaan läheistä katua ohitti EDF:n pesäkkeellä varustettu ajoneuvo joka alkoi tietenkin tulittamaan RF:n kannattajia. Eikä aikakaan kun kaupunkiin puhkesi minusta riipumaton härdelli!
Mikä kaikessa tässä on niin uskomatonta on se että en koskenut mihinkään itse, maailma eli minusta riippumatta. Tietenkin touhussa on skriptauksenkin makua mutta esim. tuo juoppo onnettomuus oli kyllä täysin syy/seuraus-tapaus. Kaveri vain sattui astelemaan sotilaiden eteen jotka aloittivat mukiloinnin josta lähellä chillanneet RF:n tyypit närkästyivät.
Aivan mielettömän hienoja yksityiskohtia, kannattaa aina välillä pysähtyä ihmettelemään Marsin menoa, siellä tapahtuu ties mitä kummaa!
Kävin tutkimassa pelin asetuksia vielä eilisen viestittelyn jälkeen ja kyllä se Voliton edelleenkin hallitsee plagioinnin.Jos oikein ymmärsin, niin pelissä on siis joku Halon kaltainen matchmaking systeemi joka mahdollistaisi hallinnan eri kokoisilla suomitiimillä? Esim. 4 jätkää kutsutaan ensin partyyn ja sitten menoksi, kaikki pääsee samalle puolelle ja tiimipeliä kehiin.
Sillä tarkemmalla tutkailulla tuo Matchmakinghän on ihan täysi kopio juuri Halo 3:sta

No niin, nyt on myös treffi-ilmoitus lähtenyt yleiseen jakeluun. Eli nyt kaikki Marsin valloittajat, siirtäkää vasaranne tänne:Joo täytyy tuosta peliseura puolesta varmaankin uusi ketju perustaa tuonne foorumin peliseura-osastolle ja alkaa siellä sopimaan pelejä. Mäkin voin tehä myöhemmin, mutta jos Foeman jaksat niin voisit säkin sen varmaan jo hoitaa kun tiet vähän enemmän mistä puhutaan? Pakko niitä pelaajia täällä on muutama edes olla? Täytyy verkostoitua vaan nyt, niin saadaan pelistä enemmän hupia irti porukalla.
RF: Guerilla - Peliseura ketjuun kuikuilemaan saman henkistä seuraa lämpimien kesä öiden sumuisiin peli sessioihin.
---
Ja jotta paluu totuttuun olisi mahdollisen pehmeä, on taas vähän touhotettava yksinpelistä.
Toissa päivänä tein aika merkillisen teon ja aloitin tämän tekeleen uudestaan. Harvoin sitä jaksaa pitkää pelisessiota jatkaa toisella pelisessiolla mutta kaipuu pelin pariin oli melkoinen! Usein jätän tälläiset Sandbox pelit hautumaan pariksi viikoksi ennen uudelleen pyörittämistä mutta toisin kävi tämän kanssa. Olen edelleenkin rutinoitunut tuohon Casuaaliin, enkä pode siitä minkäänlaista häpeän tunnetta. Pelaan pelini usein tässä järjestyksessä Normal ensin, toinen pelikerta Hardilla jne.
Mutta minulle Guerilla on vain parhaimmillaan tuolla helpoimmalla tasolla. Älkää tuomitko,ette te minun peliäni pelaa!

Mutta se ei ole nyt vuodatuksen aihe vaan se kuinka eläväinen maailma paljastuu räjähdyksistä sokaistuneille jotka kokevat valaistumisen. Ensimmäinen juoksu pelin läpi tapahtui melko hektisissä fiiliksissä koska halusin vain nähdä miten se seuraava rakennus räjähtää. Nyt otan chillimmin ja voi kuulkaas minkälaisia ovia se onkaan avannut! Mars on aivan tajuttoman eläväinen mesta kunhan sitä pysähtyy hetkeksi katsomaan ja tutkimaan. Hauskoja yksityiskohtia eilisiltä sessiolta: Zuumailin pientä tönöä ja sitä vartioivaa EDF joukkuetta keskellä aavikkoa. Kiertelin aluetta hetkisen, arvioidessani mahdollisuuksiani hyökkäykseen kunnes yhtäkkiä läheiseltä kukkulalta hyökkää Marauder-lauma sotilaiden kimppuun! Päivä jatkui normaalisti - Vasaroin tien varressa paikallista timankia muista välittämättä. Touhut tehtyäni siirryin ohittamaan läheistä tietä. EDF:n henkilöauto pysähtyy eteeni, auton ovi avautuu ja kuski työntää siivilin ruumiin keskelle autotietä ja jatkaa iloisena matkaa! Sama meininki jatkui läheisessä kaupungissa jossa humaltunut siviili törmäsi partioivaan EDF kaksikkoon jonka seurauksena toveri joutui toisen nuijittavaksi. Tästä närkästyneenä läheiset Red Factionin kannattajat alkoivat tulittamaan kurittajia, samaan aikaan läheistä katua ohitti EDF:n pesäkkeellä varustettu ajoneuvo joka alkoi tietenkin tulittamaan RF:n kannattajia. Eikä aikakaan kun kaupunkiin puhkesi minusta riipumaton härdelli!
Mikä kaikessa tässä on niin uskomatonta on se että en koskenut mihinkään itse, maailma eli minusta riippumatta. Tietenkin touhussa on skriptauksenkin makua mutta esim. tuo juoppo onnettomuus oli kyllä täysin syy/seuraus-tapaus. Kaveri vain sattui astelemaan sotilaiden eteen jotka aloittivat mukiloinnin josta lähellä chillanneet RF:n tyypit närkästyivät.
Aivan mielettömän hienoja yksityiskohtia, kannattaa aina välillä pysähtyä ihmettelemään Marsin menoa, siellä tapahtuu ties mitä kummaa!