Muutama tunti eilen pelattu ja hyvin maistuu! Hieman hidas alku oli mutta nyt kun on hommat lähteneet kunnolla käyntiin niin onhan tämä nautinnollista pelaamista parhaillaan. Varsinkin Leonin osuudet on tosi hauskaa, jotenkin on onnistuttu saamaan ampumiseen ja lyönteihin sellaista kunnon efektiä ja voiman tuntua, äänimaailma auttaa asiaa myös hurjasti.
Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)
Resident Evil Requiem
- Viestiketjun aloittaja Miika_-
- Aloituspäivämäärä
HideoMiyamoto
Well-Known Member
Switch 2 versio on visuaalisesti komea kiitos DLSS vaikka se pyörii telakassa 540p ja käsikonsoli 360p. Se missä Switch 2 versio valitettavasti jää pahasti jalkoihin on suorituskyky.
Hulikopteri
Well-Known Member
Tämä vahvasti. Sekin vielä, kun pasauttaa rellukalla zombia, niin se tuntuu omissa pakaroissa asti
Hulikopteri
Well-Known Member
Minusta tuntuu, että tässä taitaa olla paras Ressa tähän asti. Kuten alkuun aavistin, tämä on loistava yhdistelmä RE7/RE2R ja RE4R.
Juri
Well-Known Member
Läpi meni. Olipas se seikkailu, tosin herra negatiivi kyllä löytää vähän miinuksiakin.
Tässä vähän kävi päinvastoin kun pelkäsin. Olin ihan varma, että Gracen osuus olisi itselle se heikoin puoli, mutta oikeastaan pidin siitä enemmän. Niissä oli juuri sitä "kauhua" mitä peliltä odotettiin. Tunnelmaa parantaa myös aivan loistava soundtrack! Tässä on ehkä parhaat musiikit, mitä ressoissa on ollut.
Requiem kuitenkin kaatuu sarjalle tyypillisiin perisynteihin. Ensimmäinen puolisko on jännää, mutta loppua kohden peli muuttuu täysin eri peliksi.
Paluu Raccoon Cityyn oli pieni pettymys. Tai oikeastaan se alkupuolisko, jossa kerättiin detonaattorin osia pitkin kaupunkia. Täällä tulee vastaan niin naurettavia kohtauksia, ja kauhun rippeet voi samalla heittää roskakoriin. Siis miksi? Vähän tuntui, että tässä on jotain Last of Usia yritetty kopioida. Vaikka olihan niitä solttuzombeja kiva ampua ikkunoista alas. Ja tässä vaiheessa alkaa peli olla suhteellisen lopussa, ja vasta täällä alkaa aseiden tuunaaminen ja ostaminen. Tämä on todella outo ratkaisu. Tosin, ehkä se olisi helpottanut peliä liikaa, kun alussa ei kyllä paljoa ammuksia jaettu.
Paluu RPD:lle oli ihan kiva. Tosin siellä ei ihan hirveästi hengailla. Tarkkasilmäiset voi bongata pari eastern eggiä täällä, ja tapaamme vanhan vihatun tutunkin täällä. Ja kuinka hemmetin monta salaista laboratorioa sieltä Raccoon Citystä oikein löytyy? Ja kukaan ei niistä tienneet mitään.
Tarina oli oikeastaan se, mikä tässä kiinnosti ennakkoon eniten. Olin oikeastaan väärässä tämän suhteen ihan totaalisesti. Tässä ei puitu ollenkaan muita Raccoon Cityn sankareita, paitsi Sherryä ja Leonia. Niin ja vähän Alyssaa. Tässä synttärikakussa olisi kyllä ollut kivaa tietää, että mitä muille kuulu. Tässä olisi ollut potentiaalia niin paljon enemmän, mutta toisaalta, eipä Resident Evileissä tuo tarina muutenkaan ole ikinä minkään Oscarin arvoinen. Myös pahikset saa vähän miinusta. Ne jää ärsyttävän pimentoon, ja se Temu Wesker oli vain niin läppä.
Varoituksena muuten stalkkereista. Jos niitä inhoaa, niin tätä peliä ei ehkä kannata pelata. Niitä nimittäin löytyy. Ja useampi. Onneksi nekin on suht skriptattuja, eikä ne osiot kestä kovin kauaa.
Tunteja tähän meni jotain 15. Se oli ihan sopiva kesto pelille. Requiem oli ihan kiva peli. Ei ehkä se paras sarjassa, mutta ei kyllä huonoinkaan. Kyllä tämän ihan kiltisti jaksoi pelata. Antaisin tälle 7,5/10. Täyden kasin antaisin, jos peli ei olisi lässähtänyt loppua kohden. Tämä oli tämmönen parempi The Evil Within ja köyhän miehen The Last of Us. Kyllä niitä Raccoon Cityn raunioita olisi mielellään enemmänkin tutkinut.
Requiem kuitenkin kaatuu sarjalle tyypillisiin perisynteihin. Ensimmäinen puolisko on jännää, mutta loppua kohden peli muuttuu täysin eri peliksi.
Paluu Raccoon Cityyn oli pieni pettymys. Tai oikeastaan se alkupuolisko, jossa kerättiin detonaattorin osia pitkin kaupunkia. Täällä tulee vastaan niin naurettavia kohtauksia, ja kauhun rippeet voi samalla heittää roskakoriin. Siis miksi? Vähän tuntui, että tässä on jotain Last of Usia yritetty kopioida. Vaikka olihan niitä solttuzombeja kiva ampua ikkunoista alas. Ja tässä vaiheessa alkaa peli olla suhteellisen lopussa, ja vasta täällä alkaa aseiden tuunaaminen ja ostaminen. Tämä on todella outo ratkaisu. Tosin, ehkä se olisi helpottanut peliä liikaa, kun alussa ei kyllä paljoa ammuksia jaettu.
Paluu RPD:lle oli ihan kiva. Tosin siellä ei ihan hirveästi hengailla. Tarkkasilmäiset voi bongata pari eastern eggiä täällä, ja tapaamme vanhan vihatun tutunkin täällä. Ja kuinka hemmetin monta salaista laboratorioa sieltä Raccoon Citystä oikein löytyy? Ja kukaan ei niistä tienneet mitään.
Tarina oli oikeastaan se, mikä tässä kiinnosti ennakkoon eniten. Olin oikeastaan väärässä tämän suhteen ihan totaalisesti. Tässä ei puitu ollenkaan muita Raccoon Cityn sankareita, paitsi Sherryä ja Leonia. Niin ja vähän Alyssaa. Tässä synttärikakussa olisi kyllä ollut kivaa tietää, että mitä muille kuulu. Tässä olisi ollut potentiaalia niin paljon enemmän, mutta toisaalta, eipä Resident Evileissä tuo tarina muutenkaan ole ikinä minkään Oscarin arvoinen. Myös pahikset saa vähän miinusta. Ne jää ärsyttävän pimentoon, ja se Temu Wesker oli vain niin läppä.
Varoituksena muuten stalkkereista. Jos niitä inhoaa, niin tätä peliä ei ehkä kannata pelata. Niitä nimittäin löytyy. Ja useampi. Onneksi nekin on suht skriptattuja, eikä ne osiot kestä kovin kauaa.
Tunteja tähän meni jotain 15. Se oli ihan sopiva kesto pelille. Requiem oli ihan kiva peli. Ei ehkä se paras sarjassa, mutta ei kyllä huonoinkaan. Kyllä tämän ihan kiltisti jaksoi pelata. Antaisin tälle 7,5/10. Täyden kasin antaisin, jos peli ei olisi lässähtänyt loppua kohden. Tämä oli tämmönen parempi The Evil Within ja köyhän miehen The Last of Us. Kyllä niitä Raccoon Cityn raunioita olisi mielellään enemmänkin tutkinut.