Retrohenkinen 2d-toimintaroolipeli

[Zanis Dust]

Oletetaan, että muutaman vuoden päästä olisi ilmestymässä retrohenkinen 2d-toimintaroolipeli, joka toisi mieleen esim. sellaisia menneitä klassikoita kuin Faxanadu ja Y's III tai miksei vaikka N64:n Mystical Ninja 2 (vaikka viimeksi mainittu onkin enemmän tasohyppelyä). Vaikka peli kumartaisikin pikseliajan klassikoille ja olisi tehty pikseligrafiikalla, ulkoasultaan se ei muistuttaisi 8- ja 16 -bittisiä genreveljiään (kuten esim. Shovel Knight) vaan olisi käsinpiirrettyine värikkäine taustoineen pikemminkin rinnastettavissa Neo Geon peleihin, mutta silti mahdollisesti vielä komeamman näköinen. Peli ei olisi varsinainen luolastoseikkailu, vaan luolastot olisivat osa suurempaa maailmaa, joka itsessään sisältäisi pääjuoneen kuuluvia tehtäviä, sekä pienempiä sivuseikkailuja. Taistelumekaniikka olisi suht simppeli, mutta kuitenkin hieman monipuolisempi kuin yhden napin hakkaaminen. Tarina puolestaan olisi humoristinen ja monitasoisempi kuin joku "muistinsa menettänyt sankari tajuaa olevansa ainoa joka voi pelastaa maailman geneeriseltä muinaiselta pahuudelta" ja päähenkilöllä olisi persoonallisuus.

Nyt seuraakin sitten tämän ketjun perimmäinen pointti: Mitä ominaisuuksia tällainen peli mielestäsi kaipaisi?

Kaikki ajatukset aina hahmonkehittämisestä pelimaailman ominaisuuksiin ja itse pelimekaniikkaan ovat tervetulleita. Ajatuksia voi laittaa suoraan tähän ketjuun tai sitten halutessaan privaviesteillä. Vastauksia miettiessä muistakaa, että kyseessä olisi todellakin menneitä klassikoita kumartava peli, jonka suhteen ei tarvisi miettiä, että miltä se vaikuttaisi kasuaalien mielestä.

Edit: Helpotetaanpa pohdintaa hieman, eli esittelen tässä nyt piirteitä, joista kaipailisin hieman kommenttia, että ovatko kuinka tärkeitä ominaisuuksia.

1. Hahmonkehitys: Tulisiko hahmolla olla tietyt statit, joihin tasonnousun yhteydessä voisi lisätä pisteitä (esim. voimakkuus, älykkyys, ketteryys jne.) vai ainoastaan kykyjä, joita parannella? Statsithan voisivat vaikuttaa osaltaan tiettyihin ominaisuuksiin, kuten taistelutaidot (esim. voimakkuus, ketteryys), elinvoima (kestävyys) ja magia (älykkyys). Ainakin itse pidän ajatuksesta, että hahmonkehitykseen voisi vaikuttaa syvemmällä tasolla kuin pelkästään jonkun taistelutaidon perkkien avaaminen.

2. Pelimaailman muutokset: Miltä kuulostaisi ominaisuus, että tiettyjen pelissä tapahtuvien ratkaisujen myötä pelimaailmakin muuttuisi? N64:n Zelda: Majora's Maskissa pidin siitä, miten tietyt pelialueet muuttuivat sen myötä, kun tietyn luolaston sai selvitettyä, esim. Goronien kylässä koitti kevät, kun lumivuorella olleen temppelin selvitti jne.

3. Pelihahmon ulkonäkö: Onko tärkeää, että varusteiden vaihto muuttaa hahmon ulkonäköä?

4. Tulisiko pelimaailmassa olla esim. salaisia luolastoja, joista voisi löytää vaikkapa pelin parhaan aseen, mutta pelin läpäisy onnistuisi kuitenkin ilman, että moista luolastoa edes löytäisi.

5. Sivutehtävät: Olisiko parempi, että sivutehtävät olisivat omia hieman laajempia kokonaisuuksiaan ja niitä olisi vähemmän vai että sivutehtävät olisivat yksinkertaisempia, mutta niitä olisi valtavasti?

6. Pitäisikö pelimaailman tutkimista ja etenemistä rajoittaa metroidvaniamaisesti tietyillä esineillä ja ominaisuuksilla vai olisiko vapaampi tutkiminen parempi vaihtoehto (kuitenkin sillä varauksella, ettei ihan kaikkialle pääse heti ja joissakin paikoissa viholliset olisivat sen verran kovia, ettei sinne olisi heti asiaa?

 

[Mahewcoro]

Vastaus: Retrohenkinen 2d-toimintaroolipeli

Kuulostaapa mielenkiintoiselta. Pari tärkeää ominaisuutta: tarkat kontrollit ja helppo tallentaminen. Nykyään saattaa pelin joutua jättämään kesken hyvinkin lyhyellä varoitusajalla, joten tallennuksen on paras onnistua mahdollisimman nopeasti. Sen ei kuitenkaan välttämättä tarvitse palauttaa juuri samaan paikkaan.

1. Jotain statseja hyvä olla, ja niissä muokkausvaraa myös esim. varusteilla.

2. Pelimaailman muutos hyvä, mutta vielä parempi jos saa palattua aikaisempaan (Majora's Maskissa osa perusmekaniikkaa).

3. Muuttuva ulkonäkö hyvä, useammat erinäköiset ja mahdollisesti vielä eri tavalla pelattavat hahmot parempi.

4. Valinnaiset salaonkalot, -luolastot ynnä muut erittäin hyvä, kuin myös se että pääsee eteenpäin myös muilla keinoilla.

5. Mieluiten paljon sivutehtäviä pelin varrella, eli jos koosta pitää valita, niin enemmän pieniä sivutehtäviä.

6. Kummallekin on paikkansa, riippuu myös saatavista kyvyistä. Muuttavatko ne oikeasti pelimekaniikkaa, vai ovatko ne vain "avaimia" tiettyjen kykyjen muotoisiin "lukkoihin"?

 

[Zanis Dust]

Vastaus: Retrohenkinen 2d-toimintaroolipeli

Kiitos Mahe, arvelinkin että sinuun voi luottaa tässä keskustelussa.

Kyllä, kontrollien on oltava tarkat ehdottomasti, jopa silloin vaikka pelissä ei mitään kummempaa kombosysteemiä tai kiperää tasoloikintaa olisikaan. Tallennus varmaan hoituisi niin manuaalisesti kuin automaattisesti, vapaa tallennus lienee olisi mieluisampi kuin tallennuspisteet, ellei noita pisteitä sitten olisi vähän väliä - joka tapauksessa itsekin pidän tärkeänä sitä, että peliä voisi pelata niin lyhyissä kuin pitkissä sessioissakin.

1. Varusteiden muokkaamista olen itsekin miettinyt, että se toisi lisää syvyyttä hahmon kehitykseen. Se voisi mahdollistaa vaikkapa parin erilaisen elementin yhdistämistä yhteen miekansivallukseen ja sama pätisi hahmon puolustusominaisuuksiin. Itse ainakin tykkään siitä, että hahmon kehityksessä voi vaikuttaa ihan perusstatseihinkin pelkkien taitoperkkien lisäksi. Periaatteessa oikein tehtynä tuo varusteiden parantelu voi tehdä jonkun perkkisysteemin turhaksi, mutta sehän toki riippuu myös itse pelimekaniikasta. Muuten kyllä olisin sitten sen kannalla, että varusteita ei voisi itse craftata alusta asti, vaan maailmasta voisi ostaa/löytää valmiit aseet ja asusteet. Bonuksena tosiaan olisi sitten se, että ne ultimaattiset varusteet löytyisi niistä piilotetuista luolastoista ja sivuseikkailuista.

2. Tuota pelimaailman muutosta olen pohtinut myös siltä kantilta, että osa muutoksista voisi olla sellaisia, että ne olisivat seurausta itse päätarinasta ja osa taas noista piilotetuista sivutehtävistä - lisäisi varmasti uudelleenpeluuarvoa, jos kaikki muutokset eivät aukenisikaan ensimmäisellä läpäisyllä. Tuo maailman takaisin muuttaminen alkutekijöihin (Majora's Maskin tapaan) täytyy ottaa mietintään. Nämä pelimaailman muutokset voisivat myös osaltaan avata lisää bonustehtäviä.

3. Erilaiset pelattavat hahmotkin olisi kyllä mukava lisä, varsinkin jos ne olisivat esim. taistelumekaniikoiltaan erilaisia, mikä myös lisäisi uudelleenpeluuarvoa. Myös kahdella erilaisella hahmolla tapahtuva sohva-cooppi olisi hieno ominaisuus, mutta se on taas asia erikseen kuinka helppoa/vaikeaa sen sisällyttäminen peliin olisi. Ehdottomasti kuitenkin pohdinnan arvoinen ominaisuus.

4. Salaluolastojen lisäksi lisäksi sitten voisi olla jotain pienempiä salaisuuksia löydettävissä, joista osa voisi tuoda lisää itse pelikokemukseen ja osa taas voisi olla ihan vain easter egg -tyylisiä ratkaisuja.

5. Sivutehtävien suhteen mietin, että jos vaikka itse pääjuoni olisi vaikkapa n. 15-25h pituudeltaan, niin sen lisäksi voisi olla vaikkapa kymmenisen suurempaa sivutehtävää ja sitten päälle nippu noita pienempiä tehtäviä (tämä mahdollisesti sitten tuplaisi tuon peliajan). Isommissa sivujuonteissa luonnollisesti olisi ne paremmat palkinnot. Mietin myös, että esim. joku päälle päin tavalliselta fetch questilta vaikuttava tehtävä voisi johtaa suuremman kokonaisuuden äärelle.

6. Tuo metroidvania-piirre toki riippuu niistä kyvyistä, mutta tällä hetkellä ehkä kallistuisin ns. suoraviivaisempaan etenemiseen ja tietyt alueet aukeaisivat sitten pääjuonen ja mahdollisesti suurempien sivutehtävien seurauksena (esim. juuri ne piilotetut luolastot).

Vielä joku asia oli äsken mielessä, mutta ehdin sen jo unohtaa.

Jos tulee vielä muita ajatuksia/ideoita, joita tässä ei vielä ole käsitelty, niin ne ovat erittäin tervetulleita.

 

[Dragonfly]

Vastaus: Retrohenkinen 2d-toimintaroolipeli

Kaksiulotteiset tasoloikat/toimintapelit ovat aina lämmittäneet mieltä. Viime perjantaina pelasin jälleen Limbon läpi ja se oli edelleen varsin vaikuttava kokemus. Tähän pohjaten täysin uudessa pelissä olisi syytä olla jokin jippo, jolla se erottuisi massasta. Pikseli- ja käsinpiirrettyä grafiikkaa on nähty useissa peleissä. Sillä ei erotu, mutta jollain ominaisuudella taas sitäkin paremmin.

Muutama ehdotus:
- Mitä jos varusteet vaikuttaisivat suoraan pelattavuuteen Souls-pelien tyyliin? Mitä painavampi ase, sen hitaammat mutta voimakkaammat lyönnit. Mitä isompi haarniska, sitä hitaammat väistöt ja hypyt, mutta samalla iskunkestävyys kasvaa. Tähän voisi sitten yhdistää hahmonkehityksen niin että painavampia esineitä voisi käyttää tehokkaammin jne.

- Mitä jos liikkuminen olisi toteutettu jotenkin normaalista poikkeavasti? Ei vaan pelkkää juoksua ja hyppyjä. Mitä jos hahmo voisi kiipeillä "kaikilla" pinnoilla? Tai mitä jos hahmolla olisi käytössä köysi/lasso/yms. jolla flengata ja siten päästä hankalampiin paikkoihin? Mitä jos kentistä löytyisi esineitä/syötäviä juttuja/jotain muita boosteja, joilla hahmo oppisi hetkellisesti esim. lentämään tai kävelemään seinien läpi?

- Mitä jos perinteisen 2D:n sijaan kentät ja pelimaailma voisivat kääntyä esim. 90 astetta niin että hahmo pääsisikin liikkumaan syvyyssuunnassa? Eli osa kentistä olisi peliruudusta poispäin ja osa peliruutua kohti juoksemista. Silti grafiikka pysyisi kaksiulotteisena.

 

[Zanis Dust]

Vastaus: Retrohenkinen 2d-toimintaroolipeli

Kiitos, Dragonfly, mielenkiintoisia ajatuksia. Hommassa tosiaan olisi oltava joku omanlaisensa koukku, joka saisi pelin eroamaan edukseen, mutta sen täytyisi olla jotakin mikä olisi luonteva osa kokonaisuutta, eikä erikoisuuden tavoittelua vain erikoisuuden tavoittelun vuoksi. Mielellään siis jotakin itse pelimekaniikkaan liittyvää, kuten nuo ehdotuksesi.

Tällaisten pelien kohdalla olen useasti miettinyt, että olisiko peliin mahdollista sisällyttää luonteva sohva-cooppi. Kaksinpeli nimittäin voisi mahdollistaa esim. sen, että molemmat pelattavat hahmot poikkeaisivat toisistaan ja pelissä olisi tilanteita, joista selviää vain molempien hahmojen yhteistyöllä. Tämä tietenkin vaatisi sitä, että yksinpelissä tuon toisen hahmon pitäisi joko juosta koko ajan mukana tai sitten sen voisi noissa tietyissä tilanteissa "kutsua" paikalle.

Tuo kahden hahmon systeemi vain herättää joitain kysymyksiä. Pitäisikö yksinpelissä voida vaihtaa hahmoa lennosta vai tosiaankin vain kutsua tiettyihin tilanteisiin? Itse ehkä kallistuisin jälkimmäisen vaihtoehdon puolelle, mutta peliä aloittaessa voisi vaikkapa valita kummalla hahmolla hoitaa varsinaisen pelaamisen. Tässä tapauksessa noissa pulmatilanteissa tekoäly ohjaisi toista hahmoa. Tuo kakkoshahmon kutsuminen mahdollistaisi senkin, että ajoittain esim. pomotaisteluissa kutsunappia painamalla voisi toteuttaa noiden kahden hahmon megakombohyökkäyksen tai sitten toinen hahmo tulisi antamaan taisteluun muunlaista tukea.

Yksi kysymys tuossa kahden hahmon systeemissä onkin sitten tuo toisen hahmon kehittyminen. Olisiko se yksinpelissä sidottu tuohon varsinaiseen pelihahmoon, eli molemmat hahmot nousisivat tasoja yhdessä? Yksinpelissähän tuon toisen hahmon kohdalla statseilla sun muilla ei välttämättä olisi niinkään merkitystä ja niiden sijaan pelaaja voisi valita mihin combo-ominaisuuksiin sijoittaa pisteitä/perkkejä tms. Mutta entäpä kaksinpelissä? Olisiko hahmojen kehitys siinä edelleen sidottu toisiinsa vai olisiko kakkospelaajalla vapaus kehittää hahmoa siinä missä ykköspelaajalla? Tämä molempien hahmojen kehitys vain herättää omat kysymyksensä: Entä jos tuo kakkoshahmon kutsuminen mahdollistaisi sen, että kakkospelaajalla olisi mahdollisuus liittyä peliin kesken seikkailun missä vaiheessa tahansa - mites hahmonkehitys silloin tapahtuisi? Olisiko kakkospelaajalla mahdollisuus alkaa sijoittamaan pisteet haluamallaan tavalla? Tämä ehkä aiheuttaisi turhaa sähläystä peliin liittyessä. Olisiko siis parempi, että kakkospelaaja voisi vasta seuraavassa tasonnousussa vaikuttaa hahmonsa kehitykseen vai ei voisi vaikuttaa ollenkaan? Vai pitäisikö kaksinpelatessa aloittaa kokonaan oma seikkailunsa?

Miltä ylipäänsä sohva-coopin lisääminen kuulostaisi? Tarinassahan tuolla toisella hahmolla olisi luonnollisesti oma roolinsa.

 

[Dragonfly]

Vastaus: Retrohenkinen 2d-toimintaroolipeli

Miltä ylipäänsä sohva-coopin lisääminen kuulostaisi? Tarinassahan tuolla toisella hahmolla olisi luonnollisesti oma roolinsa.

Sohva-cooppi on aina hyvä lisä, mutta nimenomaan lisä. Peli pitää olla nautittavissa täysin rinnoin myös yksin ja mahdollisesti verkko-coopin avulla. Sohva-coopin "pakottaminen" rajaa pelaajakuntaa liikaa.

 

[Zanis Dust]

Vastaus: Retrohenkinen 2d-toimintaroolipeli

Sohva-cooppi on aina hyvä lisä, mutta nimenomaan lisä. Peli pitää olla nautittavissa täysin rinnoin myös yksin ja mahdollisesti verkko-coopin avulla. Sohva-coopin "pakottaminen" rajaa pelaajakuntaa liikaa.

Kyllä, ehdottomasti näin. Peli olisi nimenomaan ensisijaisesti yksinpeli, siksi tuossa pohdinkin noita coopin mukanaan tuomia vaihtoehtoja ja ongelmia. Ajatuksissa onkin käynyt, että toinen hahmoista olisi selkeästi päähenkilö ja toinen hahmoista enemmän sidekick, hieman niin kuin Goemon-peleissä. Tarina siis saattaisi lopulta rajoittaa tuon toisen hahmon nimenomaan vain kakkospelaajan käyttöön. Tuollaisen rajoituksen myötä sitten tulisi varmaan miettiä sitä, että voisiko päähahmolle valita esim. hahmoluokan vai tulisiko hahmonkehityksestä sen verran monipuolinen, että vaihtelua riittäisi useille pelikerroille.

Edit: Ja tosiaan online-cooppihan siinä näinä aikoina olisi varmaan lähes pakollinen, mikäli sohva-coop olisi mukana.

 

[Huttu]

Vastaus: Retrohenkinen 2d-toimintaroolipeli

Joskus pelasin sellaista roolipeliä missä ei alkuun juurikaan hahmolla ollut mitään varsinaista luokkaa, vaan luokka muodostui sen mukaan miten alussa lähti taistelemaan vihollista vastaan. Harmi kun peli ei nyt muistu mieleen, se oli yläviistosta kuvattu action rpg jossa kirjaimellisesti aloitettiin pellolta heinätalikon kanssa. Mutta jotain tämänkaltaista voisi olla ihan mukava nähdä pitkästä aikaa. Mikäli sikäli miettimäsi tarina antaa myöden. Jos tarina alkaisi jo siitä, että hahmo on jo hetken aikaa seikkaillut niin eihän tietty tuo oikein toimi.

Mutta jos esim. tarina alkaisi siitä, että sankarista tulee sankari olosuhteiden pakosta niin tuollainen kasvutarina voisi olla ihan mielenkiintoinen. Kun pelissä sitten esimerkiksi pääsee vaikka ensimmäiseen isompaan kaupunkiin, voisi hahmoluokan lukita alkupuolen pelityylin perusteella, jolloin voisi aueta luokkakohtaiset killat yms. joista saisi tietyn luokan varusteita jne.

 

[Ippenator]

Vastaus: Retrohenkinen 2d-toimintaroolipeli

Maze of Galious nykykonsoleille nykystandardien grafiikoilla ja äänillä remasteroituna, please! Pelattavuuttakin voisi joltain osin monipuolistaa ja uudistaa, mm. tuolla co-opin lisäämisellä (online sekä sohva). Tekisipä joku pelitalo todellisen uroteon...

 

[Omenanraato]

Vastaus: Retrohenkinen 2d-toimintaroolipeli

Muutama ehdotus:
- Mitä jos varusteet vaikuttaisivat suoraan pelattavuuteen Souls-pelien tyyliin? Mitä painavampi ase, sen hitaammat mutta voimakkaammat lyönnit. Mitä isompi haarniska, sitä hitaammat väistöt ja hypyt, mutta samalla iskunkestävyys kasvaa. Tähän voisi sitten yhdistää hahmonkehityksen niin että painavampia esineitä voisi käyttää tehokkaammin jne.

Tämä olisi kyllä iso plussa. Ja tämän kun toteuttaisi siten, että joutuisi oikeasti miettimään mikä olisi milloinkin järkevä varustus eri tilanteisiin. Tällöin tulisi käytettyä koko varustelistausta, eikä mentyä peliä läpi yhdellä lempiaseella.

 

[Mahewcoro]

Vastaus: Retrohenkinen 2d-toimintaroolipeli

2. Tuota pelimaailman muutosta olen pohtinut myös siltä kantilta, että osa muutoksista voisi olla sellaisia, että ne olisivat seurausta itse päätarinasta ja osa taas noista piilotetuista sivutehtävistä - lisäisi varmasti uudelleenpeluuarvoa, jos kaikki muutokset eivät aukenisikaan ensimmäisellä läpäisyllä. Tuo maailman takaisin muuttaminen alkutekijöihin (Majora's Maskin tapaan) täytyy ottaa mietintään. Nämä pelimaailman muutokset voisivat myös osaltaan avata lisää bonustehtäviä.

Tämän voi toteuttaa monella tavalla, riippuen mm. siitä kuinka vahvasti haluaa sisältää paluun alkuperäisiin versioihin itse pelimaailmaan. Yksi vaihtoehto on tehdä vanhoista alueista vain menuvalinta: vanhoja versioita pääsee tutkimaan menun kautta ilman sen enempiä selityksiä. Toinen on tehdä esimerkiksi jotain "aikaportaaleja", jotka ovat itse pelimaailmassa mutta eivät vaikuta siihen merkittävästi. Ja sitten on tuo Majora's Mask -ratkaisu.

6. Tuo metroidvania-piirre toki riippuu niistä kyvyistä, mutta tällä hetkellä ehkä kallistuisin ns. suoraviivaisempaan etenemiseen ja
tietyt alueet aukeaisivat sitten pääjuonen ja mahdollisesti suurempien sivutehtävien seurauksena (esim. juuri ne piilotetut luolastot).

Tämä varsin hyvä idea.

 

[Zanis Dust]

Vastaus: Retrohenkinen 2d-toimintaroolipeli

Tämän voi toteuttaa monella tavalla, riippuen mm. siitä kuinka vahvasti haluaa sisältää paluun alkuperäisiin versioihin itse pelimaailmaan. Yksi vaihtoehto on tehdä vanhoista alueista vain menuvalinta: vanhoja versioita pääsee tutkimaan menun kautta ilman sen enempiä selityksiä. Toinen on tehdä esimerkiksi jotain "aikaportaaleja", jotka ovat itse pelimaailmassa mutta eivät vaikuta siihen merkittävästi. Ja sitten on tuo Majora's Mask -ratkaisu.

Tämän suhteen aloin miettiä, että pelihahmohan voisi oppia kyvyn, jonka avulla hän kykenisi palaamaan menneisyyteen, mikä puolestaan voisi avata uusia mahdollisuuksia pelimaailman ja -mekaniikan suunnitteluun.

Hyviä ideoita on tullut! Osa ehdotuksista on saanut miettimään omia ideoita uusilta kanteilta, mikä on ehdottomasti hyvä asia. Osaa ideoista en ollut itse edes hoksannut, kuten tuo Dark Souls -homma (Dark Soulsit ovat vielä toistaiseksi aukko sivistyksessäni, vaikka kaksi ensimmäistä osaa taidan omistaakin - toki tiedän millaisista peleistä on kyse ).

Hutulta myös hyvä idea, että pelin alku määrittäisi ns. hahmoluokan.

Ja Ippenatorille suuret kiitokset, että muistutit mieleeni tuon unohtuneen klassikon - tästä kelpaisi ihan suora käännöskin nykykonsoleille!

Lisää vain ajatuksia tulemaan, jos niitä syntyy. Voi vaikka käyttää esimerkkeinä jotain vastaavia vanhoja tai uudempia pelejä, joissa on ollut joku mieleen jäänyt ja hyvältä tuntunut ominaisuus.