Sid Meir's Civilization V

[tOn1ni]

Sid Meir's Civilization -pelisarja lähestyy kohta yli 20 vuoden ikää, ja kuten hyvä viinikin, se vain paranee vanhetessaan. Nyt menossa toinen pelikerta; ensimmäisellä vähän tutustuin pelin uutuuksiin ja nyt koitetaan pelailla voitosta. Itseäni eniten ilahduttava parannus edellisiin osiin löytyy sotamekaniikasta. Vanhasta poiketen armeijan joukot eivät voi olla samassa ruudussa. Tämä uudistus tekee sodankäynnistä paljon taktisempaa ja antaa kaupungin sijainnille huomattavasti enemmän merkitystä puolustuksen kannalta. Aiemmissa osissa en ole koskaan nauttinut sodankäynnistä, mutta tällä kertaa aion pyrkiä Domination-victoryyn heti ensimmäisenä

Mitäs KonsoliFIN:n tytöt ja pojat ovat tykänneet pelistä?

 

[hapap]

Vastaus: Sid Meir's Civilization V

Itsellä on hyvinkin päinvastaiset fiilikset Civ V:stä. Edellistä osaa tuli pelattua ihan tähän syksyyn asti eli jotain viisi vuotta putkeen, mutta Civ V on saanu olla ensimmäisten viikkojen jälkeen aika rauhassa.

Liian monessa asiassa on otettu takapakkia tai varmaankin tietoista riman alennusta uusien pelaajien houkuttelemiseksi. Esimerkiksi maan muokkaus kaupungin alueella on melko mekaanista toimintaa ilman minkäänlaista pitkäjänteistä suunnittelua tai motivaatiota. Edellisen osan loistavat hitaasti vuosisatojen myötä kasvavat kylät (cottage) on poistettu ja tilalla on staattiset trading postit. Muutenkin on useimmiten itsestään selvää mikä muokkaus on millekin maatilkulle ainoa järkevä vaihtoehto. Kaupungin sijaintikaan ei enää hirveästi ratkaise, koska lähes joka maatilkusta saa sen kolme resurssia (jotka voi jakaantua eri tavoin ruuan ja vasaroitten suhteen).

Monet sivilisaatiot ja johtajat ovat täysin yhdentekeviä, niinku Montezuman pieni kulttuurihyvitys jokaisesta yksikön taposta ja englantilaisten nopeampi vesiliikkuminen. Niillä ei ole mitään käytännön vaikutusta pelin pelaamiseen. Civ IV:ssä johtajan ja sivilisaation valinta vaikutti merkittävästi siihen millä taktiikoilla peliin kannattaa lähteä. Samoin kaupungin sijainti ja ympäristö vaikutti merkittävästi siihen millainen kaupungista tulee ja mihin sen kannattaa keskittyä. Valituslistaa voisin jatkaa vielä pitkäänkin purnaten vaikkapa uskontojen poistamisesta.

Mutta ehkä mie oon vaan pettyny peliin koska ennakko-odotukseni olivat niin korkeat. Kyllä kai tuo Civ V on sentään joku 9/10 peli, mutta tämän sarjan suhteen on vain päässyt tottumaan täyden kympin peleihin.

Kaipa tuota krapulassa jaksaa aina pelata ku kuuntelee samalla loistavia sunnuntaiaamun musiikkiohjelmia Radio Suomesta (Pop eilen toissapäivänä, Nousevan auringon talo). Siihen päälle vielä moraalinen selkäsauna a la Kansanradio.

 

[Tenebrae Aeternae]

Vastaus: Sid Meir's Civilization V

Itselleni ehkä suurimpana asiana on että tuo sotiminen on vihdoinkin itselleni mielekästä! Olisi vaan aikaa pelata kun nuo sessiot venyy aina niin pitkiksi että kynnys aloittaa uusi peli on kasvanut näin perheellisenä häiritsevän korkeaksi.

 

[tOn1ni]

Vastaus: Sid Meir's Civilization V

Liian monessa asiassa on otettu takapakkia tai varmaankin tietoista riman alennusta uusien pelaajien houkuttelemiseksi.

Valituslistaa voisin jatkaa vielä pitkäänkin purnaten vaikkapa uskontojen poistamisesta.

Juuh kyllähän sinä tuossa aikalailla oikeilla jäljillä olet, itseäkin se alussa pisti silmään että peliä on yksinkertaistettu monilta osin. Mutta mitä pidemmän aikaa on pelaillut, niin tuntuu että pärjään ihan hyvin ilman noita ominaisuuksiakin. Itse olen kuitenkin melko "hardcore satunnaispelaaja", eikä missään peleissä yleensä kaikkia extra-kivoja tule käytyä lävitse, joten voin antaa anteeksi tuon pienen "lisänäpertelyn" puutteen. Muutenkin pelaan yleensä pitkiä putkia (melkeimpä kyllästymiseen asti) pienissä ajanjaksoissa, ja sitten taas olen pelailematta kunnes kiinnostus taas palaa tai jotain uutta kivaa tulee.

Sitten vielä täytyy toistamiseen ylistää tuota uudistunutta sotamekaniikkaa, joka tosiaankin tuo sotimiseen paljon uutta mielekkyyttä. Sen sijaan, että tehtäisiin vain massoittain sotilaita joilla ryssiä päättömästi vihollisen tukikohtaan, tässä korostuu taktiikka ja yksittäisten sotilaiden osuus. Yksiköiden LVL-systeemi on korostuneemmassa asemassa, joten kyllähän se aina riipaisee kun tunnin sotimisen jälkeen LVL-8 sotilaan onnistuu tapattamaan huolimattomuuttaan ("EI, EI, EI SITÄ. Perhana kuinka mä oikeesti jätin tuon huomaamatta ¤&%!@!!?").

Mutta sehän on ihan fakta, että jokainen tykkää pelata Civilizationeita ihan omalla tyylillään. Itse esimerkiksi tykkäsin, että uskonnot olivat CIV4:ssä melko turhauttavaa ja hyödytöntä toimintaa. Mutta kyllä varmaan myös CIV4:n pariin tulee tulevaisuudessa palailtua, tällä hetkellä kuitenkin CIV5:ssa riittää tarpeeksi näpertelyä omiin ajoittaisiin sessioihin.

 

[hapap]

Vastaus: Sid Meir's Civilization V

Sitten vielä täytyy toistamiseen ylistää tuota uudistunutta sotamekaniikkaa, joka tosiaankin tuo sotimiseen paljon uutta mielekkyyttä. Sen sijaan, että tehtäisiin vain massoittain sotilaita joilla ryssiä päättömästi vihollisen tukikohtaan, tässä korostuu taktiikka ja yksittäisten sotilaiden osuus.

Jees, tämä on kyllä totta. Edellisen osan huonoin puoli oli ehdottomasti se järkyttävän kokoisten armeijamassojen rakentaminen, jossa ei ollut mitään taktista näkökulmaa. Sotiminen on nyt parempaa oikeastaan kaikin puolin. Kaupunkien valtaaminenkin on nykyään haastavampaa kun niillä on omat puolustuslaitoksensa.

Mutta sehän on ihan fakta, että jokainen tykkää pelata Civilizationeita ihan omalla tyylillään. Itse esimerkiksi tykkäsin, että uskonnot olivat CIV4:ssä melko turhauttavaa ja hyödytöntä toimintaa.

Niinpä, uskonnoista edellisessä osassa tykkäsin juuri oman diplomatiaan perustuvan pelityylini takia. Oli helppoa tietää mihin kansaan voi luottaa ja ketkä on mahdollista usuttaa toisiaan vastaan. Ehkä liiankin helppoa. Civilizationien suola on juuri se, että taktiikoita on niin monia ja usein taktiikkaa joutuu vaihtamaankin kesken pelin kun maailma muuttuu. Esimerkiksi jos omille maille ei satu yhtään öljyä, niin pitää ruveta vilkuilemaan rajan taakse aika piakkoin...

Ja tulihan tuota eilisaamuna neljäks tunniks jumituttua V:n pariin ja lopputuloksena ensimmäinen kulttuurivoitto ilman yhtään sodankäyntiä koko pelin aikana. Muut kansat sotivat keskenään siitäkin edestä.

 

[tOn1ni]

Vastaus: Sid Meir's Civilization V

Ja tulihan tuota eilisaamuna neljäks tunniks jumituttua V:n pariin ja lopputuloksena ensimmäinen kulttuurivoitto ilman yhtään sodankäyntiä koko pelin aikana. Muut kansat sotivat keskenään siitäkin edestä.

Nice! Mites muuten olet toiminut noiden 'Kaupunki-valtojen' suhteen pelissä? Itselleni on vähän tuottanut hankaluuksia päättää kuinka hyödyllistä se kanssakäyminen niiden kanssa loppuviimein on. Rahallisia lahjoituksia en vielä ole mennyt tekemään, mutta näitä "pieniä palveluksia" olen pyrkinyt tekemään aika ajoin. Ne kun tuntuisivat olevan kaikista halvin keino saada vaikutusvaltaa, joka välillä kyllä tuntuu tuottavan itselleen ihan mukavaa hyötyäkin.

 

[jujze]

Vastaus: Sid Meir's Civilization V

Hyvää tässä on tämä sotiminen. Itse kuitenkin jätin pelin odottelemaan ensimmäistä lisäriä ja modeja. Bugeja ihan liikaa ja animaatioiden puuttuminen moninpelissä on aika törkeää.

 

[hapap]

Vastaus: Sid Meir's Civilization V

Nice! Mites muuten olet toiminut noiden 'Kaupunki-valtojen' suhteen pelissä?

Olen pyrkiny pitämään lähimpiin kaupunkivaltioihin hyvät suhteet. Pelin alussa maritime-kaupungit on käteviä kun niistä tulee ruokabonusta ja se kiihdyttää varsinkin pääkaupungin kasvua. Sodan sattuessa liittolaiskaupungit on myöskin yllättävän käteviä kun vihollinen joutuu sitomaan sotajoukkojaan moneen paikkaan. Joskus kaupunkivaltiot tosin sijaitsee niin herkullisella paikalla, että joutuu ne valtaamaan. Mutta hyvin kaupunki- ja pelikertakohtaista on mitenkä mihinkin kaupunkiin tulee suhtauduttua.

 

[tOn1ni]

Vastaus: Sid Meir's Civilization V

Sieltähän se tuli, tämähän muuttaa kaiken
Religion and More Return to Civilization V - PC Preview at IGN

Uskonto:
Peliin tulee siis uusi resurssi "Faith", jota sitten kertyy ties mistä, riippuen siitä millaisen uskonnon itsellesi rakennat. Alussa uskonto on pikemminkin vain taikauskoa perustuen luontoon; esimerkiksi vuoristojen jumalat antavat bonuksia vuoristoista jne. Aika ajoin uskontosi tuottaa uuden Mahtavan Profeetan (Great Prophet), jonka avulla pystyt lisäämään uusia uskomuksia/ideoita Uskontosi. Nämä uskomukset antavat erilaisia bonuksia, esimerkiksi "Just War" antaa joukoillesi hyökkäysbonuksen hyökätessän kaupunkiin joka tukee sinun uskontoasi.
Diplomatia:
Ensimmäinen uudistus koskee tietysti uskontoa. Uskonnolla on suuri vaikutus diplomatiaan alkupelissä aina Renessanssiin asti; tämän jälkeen vaikutus vähenee. Myöhemmässä pelissä valtioiden välisiin suhteisiin vaikuttaa politiikka, eli jos sinulla on Slavery ja naapurilla Freedom, niin naapuristasi saattaa tulla vihamielinen sinua kohtaan. Toinen suuri uudistus on vakoojat. Vakojaat voivat mm. kerätä tietoa vihollisen armeijasta tai varastaa heidän teknologiaansa.
Taistelu:
Taistelu uudistuu kahdella kahdella. Yksiköt saavat lisää HP:ta, tarkoituksena saada aikaan pidempiä ja eeppisempiä taisteluita, kun yksiköitä ei saa niin helposti hengiltä yhden vuoron aikana. Toinen uudistus koskee merivoimia; laivan tuhoamiseen ei tarvita välttämättä tykkejä, sillä miehistö voi hyökätä myös jalkaisin. Samalla tavoin myös rannikkokaupunkien valtaaminen on mahdollista.
City Statet:
Uskonnot luonnollisesti vaikuttavat myös näihin, ja peliin tuleekin uusia uskonnollisia City Stateja. Tämän lisäksi myös muita uudistuksia on tehty. City State -tehtävien palkkiota esimerkiksi on parannettu (en tosin tiedä kuinka paljon), koska aiemmin tehtävien tekeminen ei todellakaan ollut vaivan arvoista. Lisäksi vakoojat voivat toimia myös City Stateissa. En tosin ole varma voivatko vakoojat vallata kaupungin kokonaan, vaiko pelkästään parantaa ystävyyssuhteita.

 

[hapap]

Vastaus: Sid Meir's Civilization V

Kuulostaa todella hienolta lisäosalta! Mitä ilmeisimmin pelaajien palautetta on kuunneltu, sillä nuo uudistukset kohdistuvat juuri niihin (ainakin itseäni) eniten ärsyttäneisiin pelin piirteisiin. Toki voisi kysyä miksi uskonto ja diplomatia eivät jo alunperikin olleet pelissä kun ne kerran ovat Civeissä jo vanhaa kauraa. Mielenkiintoista nähdä tuleeko Civ V:stä tällä lisäosalla sarjan paras peli. Itse pidän vielä toistaiseksi parhaana Civ IV:tä Beyond the Sword -lisäosalla varustettuna.

 

[tOn1ni]

Vastaus: Sid Meir's Civilization V

Noniin, nyt on yksi peli takana Gods & Kingsiä. Uskontoja ei tuputeta peliin väkisin, ja jos niiden kanssa ei jaksa kikkailla niin ne voi jättää aika pitkälti huomioimatta. Kuitenkin jos uskontonsa haluaa yleiseksi maailmanuskonnoksi, niin tekemistä kyllä riittää. Alkuvaiheessa toiset pelaajat yrittävät aika ahkerasti tyrkyttää omaa uskontoaan pelaajan kaupunkeihin. Itse tyydyin käännyttämään omat kaupunkini takaisin, ja käännyttämään muutaman City Staten puolelleni. Kokonaisuutena uskonnot tuntuivat mukavalta uudistukselta.

Spygame sen sijaan oli pienoinen pettymys. Vakoojat määrätään johonkin kaupunkiin, jonka jälkeen niillä ei voi tehdä oikeastaan yhtään mitään. Olisin halunnut enemmän valtaa vakoojien tekemisiin, ja enemmän tekemistä ylipäätään. Nyt vakoojilla on tasan 2 tehtävää: teknologian pölliminen ja city staten influencen hankkiminen. Ja vielä pahempaa, vakoojat saavat expaa vain ja ainoastaan teknologian pöllimisestä. Miksei voi esimerkiksi pölliä luxury/strategic-resursseja, viivästyttää rakennuksien valmistumista, tai levittää vääriä huhuja aiheuttaen onnettomuutta.... Tai kotikaupungissa tehdä pieniä päätöksiä, esim tuotantobonuksia, isompi uskontobonus, boostata jotain tiettyä Great Person-valmistumista, kumota väärät huhut jne.. Tämmösillä pikkupuuhasteluilla voisi kerätä expaa, ja vasta isommalla levelillä pystyisi varastamaan teknologiaa tai jtn. Level-upeissa olisi mukava myös oikeasti kehittää sitä ukkoa, niin että oma vakooja voisi sitten erikoistua johonkin tiettyyn hommaan (vakoilu, vastavakoilu, vallankaappaus city-stetessa). Jos vakoojille ei päivitetä lisää tekemistä, niin voipi olla että tulevaisuudessa menee käyttöön valinta "No Espionage".

Ainakin diplomation osalta teko-äly tuntuu toimivan aiempaa järkevämmin. Yksi kansoista oli alkuvaiheessa ystäväni, ja se jopa suostui aloittamaan sodan kanssani minun aloitteestani. Se antoi minulle tietoa juonittelevista kanssapelaajista, ja teki kanssani reiluja kauppoja, antoi jopa ilmaista rautaa kun huomasi että minulta se puuttuu. Myös City Statejen kanssa häärääminen tuntuu lisäosan myötä mukavammalta. Rahalla ei tosiaan ole enään niin suuri merkitys, vaan Questeilla ja Spygamella. Spygamen ainoa positiivinen osuus oli City-Statejen kanssa leikkiminen, mutta harmittavasti siitä Spy ei saanut ollenkaan expaa. Questeilla saisi puolestani olla vieläkin enemmän vaikutusta influenceen, ja niitä voisi olla vähän useampikin erilainen. Summa summarum: Gods & Kings onnistuu uskontojen osalta, epäonnistuu vakoojien osalta; tosin vakoilun voi halutessaan poistaa käytöstä. Näiden lisäksi ainakin Diplomatia tuntui äkkiseltään toimivan paremmin, ja taistelut toimivat vähintäänkin yhtähyvin kuin ennenkin.

Ainiin. Kansana oli tietysti rakas naapurimme Ruotsi, joka on uutuutena päässyt mukaan peliin. Vaikeustasona oli King, ja peli päättyi Dominointivoittoon. Mukavasti Helsinki oli päässyt kolmoskaupungiksi, ja yhtenä erikoisyksikkönä oli ruotsin armeijan suomalainen yksikkö Hakkapeliitta. JEI!

 

[Jorpe1990]

Vastaus: Sid Meir's Civilization V

Aloin kyläilemään koulukaverini luona keväällä -12, kun hän muutti kotikaupunkiini ja aloimme pelata hänen ehdotuksestaan Civilization V:tä. Se oli tuolloin pelin perusversio. Hän tuntisi myös ne aiemmat versiot ykkösestä neloseen, mutta ne koen graafisesti alkeellisempina ja siksi tylsempinä.

Mutta mutta... Tykkään pelissä valtavasti siitä, kun siinä on eri historian aikakausien suurimpia valtakuntia. Samassa pelissä voi vaikkapa olla Babylonia muinaisesta Lähi-idästä, Inkavaltio Etelä-Amerikasta ja nykyajan Yhdysvallat. Tykkään myös, kun jokaisen valtakunnan merkittävin hallitsija on tavattavissa kaupankäyntiä ym. varten, ja he osaavat ilmehtiä ja elehtiä erittäin kehittyneesti. Sekä puhuvat sujuvan kuuloisesti kukin omaa äidinkieltään. Keinoälyhallitsijat myös huomaavat mikäli rikkoo heille antamansa sanan jostakin. Lupasin Tanskan Haraldille etten perusta kaupunkeja liian lähelle, ja hän osasi tulla sanomaan kun perustin silti. Olen innostunut opiskelemaan noista sivilisaatioista ja pelin esittelemistä hallitsijoista. Suosittelin jopa sukulaislapsille peliä, jotta ehkä hekin kiinnostuvat pelin kautta maailmanhistoriasta.

Inhoan barbaareja, koska heidän tuhojensa jatkuvaan korjaamiseen uppoaa hirveästi aikaa, mikä on poissa kiinnostavammista asioista. Ja kun tuhoaa barbaarileirin, niin heti ilmestyy jonnekin muualle, lähelle uusi. Haluaisin pelata barbaarittomia pelejä, mutta Jessestä se ei ole oikea Civilization-peli silloin.

Perusversiossa inhosin myös kaupunkivaltioita, koska niiltä tuli näkyvästi ja tulvimalla ruikutusviestejä. Erään pelin alussa havaitsin, että Ragusan uudisasutusyksikkö on sotilasyksikköni viereisessä ruudussa ja nappasin heidät muitta mutkitta orjatyövoimaksi. Joten Ragusa jäi siinä pelissä perustamatta.

Sitten tuli myyntiin Gods and Kings-lisäosa, ja kaupunkivaltioiden pyynnöt muuttuivat huomaamattomammiksi. Välini niihin paranivat, koska opin aikaa myöten havaitsemaan miten pelissä muuttui mikäkin asia, jos välit ovat kunnossa. Pelasimme ekan pelin lisäosan kanssa niin, että valitsimme keinoälyhallitsijoiksi ne 9 lisäosan mukana tullutta uutta hallitsijaa, koska halusin tavata heidät. Jessestä vastustajien kuuluisi valikoitua sattumalta, mutta sen kerran teimme näin.

Sitten tuli Brave New World-lisäosa. Toivoin kovasti että Suomi olisi yksi uusi sivilisaatio (mikä ettei?). Ovat ne Puola ja ainakin Sho-sho-nit (what?) kuitenkin kiinnostavia. Pelasimme taas niin että valitsimme uudet hallitsijat muiksi valtakunniksi, koska halusin "tavata" heidät. Vakoojat ovat kiinnostava lisä. Tavallaan uskontokin, vaikka siitä en niin suuresti perusta.

Tärkeintä minulle pelissä on tutkia koko uusi maailma ja löytää kaikki muut sen pelin sivilisaatiot. Sotimiseen en ole vielä syttynyt, mutta ehkä pikkuhiljaa silloin, jos joku valtakunta käyttäytyy kyllin ärsyttävästi.