Olen pelannut kolmen ensimmäisen hahmon osuudet läpi ja etenkin Tailsin radat olivat kaikessa lyhyydessään hauskoja. Peli pitääkin pihdeissään ainakin minun kohdallani huomattavasti paremmin kuin kakkososa. Vauhtia on 16-bittisten Sonicien tapaan. Yhden Game Gear -bonuspelinkin olen ehtinyt aukomaan. Game Gearin resoluutio ei päätä huimaa, vaan ruutu on yhtä pikselikasaa. Hauska lisä silti tusinan Game Gear -pelin kokoelma.
Vaan enpä ole bugisempaa peliä GameCubella nähnyt. Seinien läpi tippumiset, heittelehtivä ruudunpäivitys, jumiin jäävä kamera tulevat tutuksi jo aloituskentästä lähtien. Kontrollien kanssa on suuria vaikeuksia, kiitos kuvakulman joka ei käskyjä kuuntele. Lataus- ja tallennustaukoja on joka välissä.
Sonic-fanina peli oli minulle pakko-ostos, mutta pelattavuus on jo kontrollien puolesta kovin kaukana lajin parhaimmistosta. Tähän kun ynnätään ala-arvoinen tekninen suoritus, niin aika paljon pitää antaa anteeksi ennen kuin pelistä pystyy nauttimaan. Vaikea sanoa kumpi Sonic Adventureista on parempi. Dreamcastilla se on ykkönen, mutta hupaisasti DX:ksi nimetty GameCube-versio on käännöstyöltään heikko.
Vaan enpä ole bugisempaa peliä GameCubella nähnyt. Seinien läpi tippumiset, heittelehtivä ruudunpäivitys, jumiin jäävä kamera tulevat tutuksi jo aloituskentästä lähtien. Kontrollien kanssa on suuria vaikeuksia, kiitos kuvakulman joka ei käskyjä kuuntele. Lataus- ja tallennustaukoja on joka välissä.
Sonic-fanina peli oli minulle pakko-ostos, mutta pelattavuus on jo kontrollien puolesta kovin kaukana lajin parhaimmistosta. Tähän kun ynnätään ala-arvoinen tekninen suoritus, niin aika paljon pitää antaa anteeksi ennen kuin pelistä pystyy nauttimaan. Vaikea sanoa kumpi Sonic Adventureista on parempi. Dreamcastilla se on ykkönen, mutta hupaisasti DX:ksi nimetty GameCube-versio on käännöstyöltään heikko.