Tälläkin hetkellä on käynnissä "Suuret suomalaiset"- äänestys, kysyisinkin teidän mielipiteenne, ketkä ovat oikeasti Suuria suomalaisia? Kyseessä on siis haamuäänestys, eli ei ole oikeastaan mitään tekemistä tuon virallisen äänestyksen kanssa, käytin sitä vain esimerkkinä. Vastaajan mielestähän suuri suomalainen voi olla vaikka naapurin Erkki.
Omalle listalleni kuuluvat seuraavat henkilöt:
C.G.E. Mannerheim
Tarvitseeko edes perustella?
Simo "Simuna" Häyhä, Valkoinen Kuolema
Talvisodan legendaarinen tarkka-ampuja, pitää kärkipaikkaa jokaisessa tarkka-ampujista tehdyssä tilastossa, varmoja tappoja yli 500. Erään suomalaisen rintamatiedon mukaan luku olisi peräti 542. Häyhä oli myös tarkka kp-ampuja ja tuohon lukemaan ei ole laskettu kp:llä kaadettuja, eli kokonaislukema on varmasti paljon suurempi, joidenkin arvioiden mukaan kp:llä ja muilla aseilla olisi tullut jopa satoja kaatoja. Vieläkin erikoisemman määrästä tekee se tosiseikka, että Häyhä ampui "pystykorvalla", eli avotähtäimellä jossa oli jyvän suojana pystykorvat.
Tässä yksi tositarina, kopioitu toiselta sivulta:
"Suomalaisia oli kauan häirinnyt vihollisen erittäin taitava tarkka-ampuja. Juutilaisen komppaniasta oli jo kaatunut neljä joukkueenjohtajaa. Epäiltiin, että asialla oli yksi ainut tarkka-ampuja. Juutilainen oli itse yrittänyt kiikarikiväärillään napata taitavan vihollisen, turhaan.
Koeta saada se ryssä pois, Juutilainen sanoi lopulta Häyhälle.
Herra luutnantti, teen parhaani.
Onnea matkaan, Pappa sanoi ja puristi Simunan kättä.
Aikaisin seuraavana aamuna Häyhä söi tukevan aamiaisen, pukeutui lämpimästi ja otti piristeeksi mukaansa muutaman sokerinpalan. Ampuma-asema oli huolella valittu. Tarkkailijaksi lähti mukaan eräs vänrikki.
Joskus Häyhä oli kokeillut kiikaritähtäimellä varustettua kivääriä, mutta hän suosi avotähtäintä. Eräs syy valintaan oli, että avotähtäimellä ammuttaessa päätään ei tarvinnut nostaa niin ylös kuin kiikarikiväärillä.
Häyhä tarkkaili edessään olevaa maastoa. Tunnit kuluivat. Asemasota oli verkkaista, välillä ampuivat vihollisen pikakiväärit, välillä suomalaisten konekiväärit. Kuului tykistön jylyä vihollisen puolelta.
Sitten vihollisen tarkka-ampujan valppaus petti. Häyhä huomasi, miten hänen selkänsä taakse laskeva aurinko välähti kiikaritähtäimen linssistä. Matkaa oli 450 metriä. Hän otti paikan tasajyvälle ja kun vihollinen varomattomasti kohottautui Häyhä ampui. Hän latasi nopeasti kiväärinsä uudestaan. Uutta laukausta ei tarvittu, se oli laaki ja vainaa.
Puna-armeijan 56. divisioonan 213. jalkaväkirykmentillä oli yksi tarkka-ampuja vähemmän.
Häyhä poistui nopeasti paikalta Juutilaisen teltalle. Kranaatteja alkoi tulemaan Häyhän jättämään tuliasemaan."
Loppuun vielä pakko huomauttaa että tappamisessa ei ole mitään hienoa.
Omalle listalleni kuuluvat seuraavat henkilöt:
C.G.E. Mannerheim
Tarvitseeko edes perustella?
Simo "Simuna" Häyhä, Valkoinen Kuolema
Talvisodan legendaarinen tarkka-ampuja, pitää kärkipaikkaa jokaisessa tarkka-ampujista tehdyssä tilastossa, varmoja tappoja yli 500. Erään suomalaisen rintamatiedon mukaan luku olisi peräti 542. Häyhä oli myös tarkka kp-ampuja ja tuohon lukemaan ei ole laskettu kp:llä kaadettuja, eli kokonaislukema on varmasti paljon suurempi, joidenkin arvioiden mukaan kp:llä ja muilla aseilla olisi tullut jopa satoja kaatoja. Vieläkin erikoisemman määrästä tekee se tosiseikka, että Häyhä ampui "pystykorvalla", eli avotähtäimellä jossa oli jyvän suojana pystykorvat.
Tässä yksi tositarina, kopioitu toiselta sivulta:
"Suomalaisia oli kauan häirinnyt vihollisen erittäin taitava tarkka-ampuja. Juutilaisen komppaniasta oli jo kaatunut neljä joukkueenjohtajaa. Epäiltiin, että asialla oli yksi ainut tarkka-ampuja. Juutilainen oli itse yrittänyt kiikarikiväärillään napata taitavan vihollisen, turhaan.
Koeta saada se ryssä pois, Juutilainen sanoi lopulta Häyhälle.
Herra luutnantti, teen parhaani.
Onnea matkaan, Pappa sanoi ja puristi Simunan kättä.
Aikaisin seuraavana aamuna Häyhä söi tukevan aamiaisen, pukeutui lämpimästi ja otti piristeeksi mukaansa muutaman sokerinpalan. Ampuma-asema oli huolella valittu. Tarkkailijaksi lähti mukaan eräs vänrikki.
Joskus Häyhä oli kokeillut kiikaritähtäimellä varustettua kivääriä, mutta hän suosi avotähtäintä. Eräs syy valintaan oli, että avotähtäimellä ammuttaessa päätään ei tarvinnut nostaa niin ylös kuin kiikarikiväärillä.
Häyhä tarkkaili edessään olevaa maastoa. Tunnit kuluivat. Asemasota oli verkkaista, välillä ampuivat vihollisen pikakiväärit, välillä suomalaisten konekiväärit. Kuului tykistön jylyä vihollisen puolelta.
Sitten vihollisen tarkka-ampujan valppaus petti. Häyhä huomasi, miten hänen selkänsä taakse laskeva aurinko välähti kiikaritähtäimen linssistä. Matkaa oli 450 metriä. Hän otti paikan tasajyvälle ja kun vihollinen varomattomasti kohottautui Häyhä ampui. Hän latasi nopeasti kiväärinsä uudestaan. Uutta laukausta ei tarvittu, se oli laaki ja vainaa.
Puna-armeijan 56. divisioonan 213. jalkaväkirykmentillä oli yksi tarkka-ampuja vähemmän.
Häyhä poistui nopeasti paikalta Juutilaisen teltalle. Kranaatteja alkoi tulemaan Häyhän jättämään tuliasemaan."
Loppuun vielä pakko huomauttaa että tappamisessa ei ole mitään hienoa.
Viimeksi muokannut moderaattori:
