Vastaus: The Godfather 2 [X360]
Suureksi ongelmaksi nousee keskinkertaisuus monilla osa-alueilla. Alkuun ei välttämättä kiinnitä huomiota, mutta nyt pidemmän pelailun myötä puhdas fiilistely on karissut pois ja alkaa huomioimaan asioita, jotka ärsyttävät:
- miten on, että kaupungit ovat kutistuneet ja autioituneet näin pahasti
- ulkoisesti peli on kaukana kauniista, joskin räjähdysefekteistä pakko antaa plussaa
- ongelmanratkaisu mallia "tässä pankki, tuolla seinällä sähkökeskus ja räjäytettävä kohta, mitä teen?" -> joskin suoraviivainen "ongelmanratkaisuhan" on mafian meininkiä itsessään

- torsoksi jääneet hahmot: kavereilla on "persoonallisuudet", mutta niitä ei hyödynnetä muuta kuin satunnaisissa dialogin pätkissä, miksi ei esim. kehitettäisi lisää syvyyttä hahmoihin ja mahdollisuus, että joku vaikkapa kääntyisi itseään vastaan
- tekemisen tarinavetoisuus kateissa lähes täysin, ei ole mielekästä jos tehtäväksi on annettu "expand your criminal empire" ja pelin "vapaa" tekeminenkin rajautuu vain muutamaan vaihtoehtoon
Omalla kohdalla onneksi fiilistelyllä pääsee pitkälle ja DVD-hyllystä löytyy mafiaa aina Miller's Crossingista Donnelly mafiaveljiin, joten plussapuolet:
+ se "neuvottelun" asenteellisuus, pää tiskiin ja nenä sisään niin johan alkaa tulla tulosta
+ ajan henki ja tyyli vangittu pelissä, mutta ruma graafinen ulkoasu kyllä nakertaa pahasti
+ Don's View, onhan oman mafiaimperiumin hallinta hauskaa, joskin melko suoraviivaista
+ crime ringit, boonukset kiva kikka tasapainoiluun
+ hyvät kontrollit, joskin taistelut liian helppoja
Järjestäytyneen rikollisuuden voisi kuvitella olevan kimurantti ja kompleksi ihmissuhdeverkko, jossa todelliset ystävät ovat kultaakin kalliimpaa ja toisaalta taas henki halpaa. Kummisetä II:ssa tämä typistyy suoraviivaiseksi, helpohkoksi ja lopulta kuitenkin melko "ontoksi" kokemukseksi. Toimii pienissä pätkissä ja melko rentona pelailuna, mutta ei tässä hirveästi joudu suunnitelmallisuutta käyttämään ja miettimään, miten pysyä se ratkaiseva askel muita edellä.