Aluksi tuli vähän valehdeltua, mutta päätin hyvin pian olla rehellinen kaikille. Ajattelin sen helpoimmaksi, etten jää valheesta kiinni ja sitten on taas riita pystyssä.
Päätin ensimmäisessä osassa pelastaa miehen traktorin alta ja otti hieman päähän, kun siitä ei ollutkaan mitään hyötyä. Sain vain kuulla Kennyltä suun aukomista koko pelin ajan tästä päätöksestä. Arvelin muutenkin, että Kenny tulee luultavasti roikkumaan perässä koko pelin ajan, niin koetin olla mahdollisimman mukava. Siitä huolimatta, että se jatkuva huutaminen ja riidan haastaminen olikin ärsyttävää. Apteekissa päätin pelastaa ukon toimittajan sijaan, kun ajattelin, että nainen voi ampua zombit, mutta jaa, luodit loppuivatkin kesken. Noh, ei voi mitään, heh.
Nähtyäni veljekset kävelemässä Motor Innin edessä arvasin, että heissä on nyt jotain vikaa. Kaikki eleet ja puheet viittasivat siihen ja Dairyssa arvasin heti, että täällä tapetaan nyt ihmisiä. Päättelykyky ei ollut vienyt ajatusta kannibalismiin saakka, mutta sinne päin kuitenkin. Jätin veljekset eloon kärsimään zombien keskelle. Siinähän saivat...
Lillyn otin mukaani, kun en viitsinyt tien pieleen jättää, ja sitten se ämmä vei auton. Duckin tapoin itse, ettei vanhempien tarvitse, kuten tapoin myös ullakolle nääntyneen lapsen. Käteni päätin katkaista., vaikkei siitä sitten näemmä mitään hyötyä ollutkaan.
Clementinelle olin niin ystävällinen kuin kykenin ja pitää sanoa, että aika vahva tunneside tuli muodostettua pelin aikana. Koetin kaikin puolin muutenkin pysyä neutraalina. Yritin olla kaikkien puolella vähän, jotta en syrjisi liikaa jotakuta
Ja tunnustan, itkin lopussa. Käskin Clemin ja pariskunnan tavata toisensa junalla ja olisin halunnut nähdä sellaisen lopun. Oletan siis, että kaksi henkilöä kuljeskelemassa niityllä olisivat nämä kaksi ja kaikki päätyi lopuksi hyvin.
