Vastaus: TV:ssä mustavalkoinen kuva
Mustavalkoisuudella ei ole mitään välitöntä tekemistä 60Hz:n kanssa. Jos televisio ei tue 60Hz:n kuvaa ja sellaista yrittää katsoa on lopputulos joko ei kuvaa ollenkaan, tai pyörivä tai muuten paikallaan pysymätön kuva. 60Hz:n materiaalin kanssa mustavalkoisuus johtuu useimmiten siitä, että useat laitteet lähettävät 60Hz:n kuvan kanssa värisignaalin joko raa'asti NTSC-koodattuna tai sitten poikkeavalle taajuudelle mutatoituna, ja televisio ei näitä värimuotoja löydä/ymmärrä. RGB:n kanssa ei ole näitä erilaisia värikoodauksia eikä siten mitään väriongelmiakaan.
Mutta alkuperäiseen kysymykseen. Pelkkä yksinkertainen suora S-video - RCA -adapteri ei auta yhtään, koska niin siirtää pelkästään S-videon kirkkausinformaation (eli mustavalkoisen kuvan) komposiittijohtimeen. S-videosta komposiitin tekeminen vaatii väliin konvertterin, joka yhdistäisi kirkkauden ja värin. Jos (kun?) televisiossa on SCART-liittimiä on mahdollista että ainakin jokin niistä tukee S-videota. Tällöin on tarpeen S-video - SCART -konvertteri, jollaisten ei kovin kalliita pitäisi olla. Jos SCARTteja on vain yksi on todennäköistä että se tukee vain RGB:tä, ellei jostain saa erikseen signaalia valita.
Toinen vaihtoehto on käyttää S-videon sijasta raa'asti komposiittia. Laatu on merkittävästi heikompi, mutta sitä sitten tukee aivan kaikki.
Lyhyt kertaus:
S-videossa on käytössä kaksi signaalia, toisessa on kirkkausinformaatio, toisessa värisignaali. Jos televisio ei ymmärrä S-videota näkyykirkkausinformaatio, eli mustavalkoinen kuva, joka sattumoisin kulkee komposiittijohtimessa. Komposiitissa kirkkausinformaatio ja värisignaali on yhdistetty yhdeksi signaaliksi (televisiot eivät useimmiten pysty näitä toisistaan täysin erottamaan tietyissä tilanteissa, lopputuloksena epätarkkoja väreileviä ääriviivoja ja sateenkaarivärejä tiheäkuvioisissa pinnoissa). RF-moduloituna (eli se perinteinen antenniliitäntä) on käytännössä tuo komposiittisignaali mankeloitu vielä kerralleen ylimääräisellä modulaatiolla.