Ufoja, mysteereitä ja muuta outoilua

[kriswel]

No niin, lupasin tuolla toisessa topicissa palata tähän aiheeseen joten täältä pesee. Nyt mennään lujaa.

Elikkäs, pohjustetaan vähän: mä olen täysin friikkinä noihin kaikkiin selittämättömiin mysteereihin, ufojuttuihin, omituisiin urbaanilegendoihin ja muihin huuhaa-juttuihin. Mikä tekee asiasta oudompaa on se että mä en usko ufoihin enkä muuhunkaan yliluonnolliseen. Siitä huolimatta mä löydän itseni usein katselemassa youtuben amatööridokumentteja Bermudan Kolmiosta ja Djatlovin solan onnettomuudesta. En tiedä mikä niissä viehättää mutta mä olen ihan friikahtanut noihin. Ehkä ne on vaan hyviä juttuja. Niitä voisi sanoa nykyajan kummitusjutuiksi.

Ehkä tämä innostus juontaa lapsuudesta. Meillä oli kotona jotain valittujen palojen Mysteerien Maailma-kirjoja ja niitä oli jännä lukea. Tarinat itsestään palamaan syttyvistä ihmisistä ja taivaalta satavista sammakoista oli mieltä nyrjäyttävää kamaa 8-vuotiaalle. Ne oli liian pelottavia juttuja mutta jollain tapaa tajuttoman koukuttavia. Sitä ajatteli että eihän tämä voi olla totta mutta: "entäpä jos..."
Sanotaan vaikka näin että päiväsaikaan musta olisi ollut siistiä nähdä UFO mutta illan pimetessä alkoi kaduttaa että tuli taas luettua Mysteerien Maailmaa.

Joka tapauksessa nyt nettiaikana mä olen löytänyt tämän harrastuksen uudestaan. Materiaalistahan ei ole puutetta. Tosin siitä materiaalista aika pieni osa on laadukasta(jos sitä nyt voi laadukkaaksi sanoa). Suurin osa on vähän liian sakeaa kamaa tällaiselle huuhaan viihdekäyttäjälle. Eli sotketaan hyvään ufoiluun kaiken maailman New Agea ja yksisarvis-teorioita. Ei kiitos. Mä haluan huuhaata joka edes yrittää olla "uskottavaa". Vaikka en uskokaan, haluan että asia esitetään uskottavana.

Löytyykö täältä muita ufoilijoita? Jos löytyy niin mitkä ovat omia suosikkimysteereitä? Onko poltergeist-ilmiö enemmän se oma juttu mutta ufot ei niinkään kiinnosta? Kiehtooko lyijymaskimiesten arvoitus mutta Mothman ei oikein nappaa? Vai ollaanko sitä ihan kaikkiruokaisia? Mikä vaan pärisee kunhan homma on tarpeeksi ufoa kamaa?

Omia suosikkeja ovat mainitsemani Djatlovin solan onnettomuus, lyijymaskimiehet, Tamam Shud eli Somertonin mies, Höyryjuna Zanettin katoaminen, Ufot tietysti ja paljon muuta. Aaveet yms. ei niinkään kiinnosta eikä tarinat isojalasta tai muista mystisistä eläimistä, kuten Lock Nessin hirviö. Ne on vähän last season-kamaa. Salaliittoteoriat ei myöskään nappaa.

Mutta joo, tälläinen topikki tänään. Katsotaan ottaako tulta alleen.

 

[Strooper12]

Kerran näin vaimon kanssa jotain taivaalla mitä en ihan äkkiseltään pystynyt selittämään.
Oltiin jossain välimerellä hotellin uima-altaalla yöllä kellumassa ja katseltiin pilvettömälle taivaalle.
Satelliittejahan usein näkee matelevan tähtien seassa taivaankannen halki. Nehän näyttää ihan liikkuvalta tähdeltä. Jossain vaiheessa kuitenkin oli yksi tuollainen mikä vaihtoi suuntaa muutaman kerran kunnes katosi vaan näkyvistä. Eli liikkui hitaahkosti ihan kuten satelliitit. Ja siis tämän näki vaimonikin ja yhdessä sitä ihmeteltiin.

Juttuhan on että satelliitit tai avaruusasemat ei todellakaan vaihda suuntaa ainakaan niin nopeasti että ihmissilmä sen ratamuutoksen erottaisi. Mikä lie se sitten olikaan, tiedä häntä.

 

[HerraNenä]

Kerran näin vaimon kanssa jotain taivaalla mitä en ihan äkkiseltään pystynyt selittämään.
Oltiin jossain välimerellä hotellin uima-altaalla yöllä kellumassa ja katseltiin pilvettömälle taivaalle.
Satelliittejahan usein näkee matelevan tähtien seassa taivaankannen halki. Nehän näyttää ihan liikkuvalta tähdeltä. Jossain vaiheessa kuitenkin oli yksi tuollainen mikä vaihtoi suuntaa muutaman kerran kunnes katosi vaan näkyvistä. Eli liikkui hitaahkosti ihan kuten satelliitit. Ja siis tämän näki vaimonikin ja yhdessä sitä ihmeteltiin.

Juttuhan on että satelliitit tai avaruusasemat ei todellakaan vaihda suuntaa ainakaan niin nopeasti että ihmissilmä sen ratamuutoksen erottaisi. Mikä lie se sitten olikaan, tiedä häntä.

Itse näin samanlaisen "tähden" äitini keittiön ikkunasta, häneltä nyysimääni savuketta poltellessassani. Lensi kohti itää, kunnes sekunnin sisällä vaihtoi suunnan länteen. Ihmettelin suuresti, että miten voi mikään vaihtaa suuntaa noin äkillisesti. Sitten tajusin, että ehkä se huomasi Venäjän ja kääntyi siksi niin nopeasti.

 

[kriswel]

Kerran näin vaimon kanssa jotain taivaalla mitä en ihan äkkiseltään pystynyt selittämään.
Oltiin jossain välimerellä hotellin uima-altaalla yöllä kellumassa ja katseltiin pilvettömälle taivaalle.
Satelliittejahan usein näkee matelevan tähtien seassa taivaankannen halki. Nehän näyttää ihan liikkuvalta tähdeltä. Jossain vaiheessa kuitenkin oli yksi tuollainen mikä vaihtoi suuntaa muutaman kerran kunnes katosi vaan näkyvistä. Eli liikkui hitaahkosti ihan kuten satelliitit. Ja siis tämän näki vaimonikin ja yhdessä sitä ihmeteltiin.

Juttuhan on että satelliitit tai avaruusasemat ei todellakaan vaihda suuntaa ainakaan niin nopeasti että ihmissilmä sen ratamuutoksen erottaisi. Mikä lie se sitten olikaan, tiedä häntä.

Toi oli kova! Mä olen myös nähnyt samantapaisen ilmiön. Kaksi punaista valoa taivaalla, toinen(kirkkaampi) oli paikoillaan ja toinen liikkui tämän kirkkaamaan lähellä, kadoten ja ilmestyen aina uudelleen näkyviin. Tämä toinen valo siis ilmestyi kohtaan A josta se liikkui kohti kirkkaampaa valoa kunnes katosi kohdassa B, ilmestyen taas paikkaan A josta jatkoi kohti paikkaa B jne. Uudelleen ja uudelleen. Yhden kerran tämä liikkuva valo jakaantui kolmeen osaan ennen kuin katosi taas näkyvistä. Ufoksi en uskalla väittää mutta mä en osaa vielä tänä päivänäkään sanoa mikä se voisi olla? Kaverini näki saman asian joten ei ollut mun mielikuvituksen tuotetta. Ja tämä tapahtui siis joskus 80-luvun lopulla joten mistään droneista ei voinut olla kyse.

 

[HerraNenä]

Muistan myös toisen hämmentävän tapauksen kun olimme 9. luokan luokkaretkellä Kosin saarella Kreikan saaristossa. Saavuimme hotellille iltahämärissä, ja siitä tietysti kaverin kanssa heti salaa hakemaan lähimmästä kaupasta hieman blues-öljyä jota sitten huoneemme parvekkeelle nauttimaan. No eipä aikaakaan, kun aloimme ihmettelemään taivaanrannassa toistuvasti liikkuvia punaisia ja valkoisia valokeiloja. Niitä meni siinä parin tunnin aikana kymmeniä. Aamun valossa sitten asia selkeni; siellä oli vuori, jonka rinteillä kulki autotie! Nauroimme toisillemme.

 

[kriswel]

Muistan myös toisen hämmentävän tapauksen kun olimme 9. luokan luokkaretkellä Kosin saarella Kreikan saaristossa. Saavuimme hotellille iltahämärissä, ja siitä tietysti kaverin kanssa heti salaa hakemaan lähimmästä kaupasta hieman blues-öljyä jota sitten huoneemme parvekkeelle nauttimaan. No eipä aikaakaan, kun aloimme ihmettelemään taivaanrannassa toistuvasti liikkuvia punaisia ja valkoisia valokeiloja. Niitä meni siinä parin tunnin aikana kymmeniä. Aamun valossa sitten asia selkeni; siellä oli vuori, jonka rinteillä kulki autotie! Nauroimme toisillemme.

Mulla on vähän samanlainen "ufo-havainto" muutaman vuoden takaa. Olin yöllä parvekkeella röökillä ja katsoin että mikä ihmeen valo tuolla taivaalla on? Sellainen kirkas valo, isompi kuin mikään tähti, möllötti taivaalla paikoillaan. Eihän se siinä selvinnyt joten tulin takaisin sisälle. Kylmäkin oli. Menin sitten myöhemmin uudelleen parvekkeelle ja huomasin että viereisellä rakennustyömaalla oli sellainen pienehkö nosturi jonka kärjessä se valo oli. Yöllä oli ollut sakea sumu joka peitti koko nosturin. Ja koska oli pimeää en nähnyt koko sumuakaan. Eli mystinen valo oli noin 20 metrin päässä mun parvekkeesta. Luulin että se on kaukana jossain kilometrin korkeudella.

 

[BaDari]

Vanhempani asuivat siihen aikaan järven rannalla ja siinä vieressä oli sitten aukeaa peltoa. Oli kesäyö ja olin jäänyt vanhempieni luo yöksi. Menin savukkeelle terassille siinä kello kolmen aikaan ja tykkään aina katsella tähtitaivasta. Nyt näkyi taivaalla sellainen outo piste. Alkuun se näytti vihreältä, sitten punaiselta, sitten oranssi, sininen, keltainen, taas vihreä jne. Ja se piste liikkui ylös, alas, vasen, oikea, teki sellaista ristiä siinä taivaalla hyvin hitaasti, valojen koko aika vaihtuessa. Menin herättämään mutsin ja faijan, mutsi tuli mukanani terassille ja yhdessä katseltiin tuota outoa esitystä. Sitä kesti n. 15 minuuttia. Sitten se piste vaan nousi kauhealla vauhdilla ja häipyi taivaisiin. Se siis "kaasutti" pois, kuten mutsi sen sanoi, mutta se vauhti oli aivan uskomaton.

Tuosta tapahtumasta on jotain 11 vuotta aikaa. Tämä on tuoreempi. Pari vuotta sitten olin yöllä koirani kanssa ulkona kun yht'äkkiä katsahdin ylös ja täysin äänettömänä, puiden latvoja hipuen, siis todella matalalla, meni sellainen musta nuolen mallinen, valtava "asia". En tiedä mikä se oli mutta koira ei siihen reagoinut mitenkään. Itse olin ihan paskan jäykkänä. Se ei siis pitänyt mitään ääntä, se vain lipui kuin lennokki, todella matalalla. Katselin sitä niin kauan kunnes puut peittivät sen reitin. Siis kun katsoin sitä alhaalta kadulta suoraan ylös, oli se ehkä farmariauton kokoa. Ja mitään valoja siinä ei ollut. En olisi edes huomannut koko juttua jos en aina katselisi taivaalle öisin.

Tuossa pari "UFO-juttua", on niitä muitakin, mutta nuo on jäänyt vahvasti mieleen.

 

[kriswel]

Tämähän menee mielenkiintoiseksi. Mä en odottanut että topikkiin tulee omakohtaisia kokemuksia vaan tarkoitus oli lähinnä keskustella noista yleisesti tunnetuista mysteereistä. Mutta mikäs siinä, omat kokemukset (jos niitä löytyy) kuuluu ehdottomasti topikkiin.

Joku suomalainen yliopiston tutkija(ei siis mikään ufotutkija) sanoi että ufohavaintoja olisi syytä tutkia ihan sen takia koska niin monet ihmiset ovat nähneet niitä. Jotain tutkimusta on siis tehtykin ja tiedetään että havaitsijoista vain pieni prosentti on huijareita, mielenterveysongelmaisia jne. Suurin osa on terveitä, normaaliälyisiä, tavallisia ihmisiä jotka oikeasti uskovat siihen mitä ovat nähneet. Tämä on mun mielestä mielenkiintoinen kulma. Miksi ihmiset ylipäätään näkevät ufoja?
Neil deGrasse Tyson taas heitti hyvän skeptisen kysymyksen että miksi meillä on edelleen niin vähän todisteita? Aikana jolloin käytännössä jokaisella ihmisellä on kamera taskussaan. Satoja ellei tuhansia havaintoja vuosittain mutta ei yhtään valokuvaa/videota. Hyvä kysymys.

Vaikka mäkin olen nähnyt outoja valoja taivaalla niin mä olen silti skeptinen asian suhteen. Siitä huolimatta musta on kiva funtsailla näitä juttuja. Se on vähän sellaista leikkimielistä kiinnostusta asiaan. Mitäpä olisi elämä ilman outoja mysteereitä? Ehkä se olisi vähemmän outoa...

 

[shamaniac]

Neil deGrasse Tyson taas heitti hyvän skeptisen kysymyksen että miksi meillä on edelleen niin vähän todisteita? Aikana jolloin käytännössä jokaisella ihmisellä on kamera taskussaan. Satoja ellei tuhansia havaintoja vuosittain mutta ei yhtään valokuvaa/videota. Hyvä kysymys.

Tämä on se asia, joka latistaa kaiken loogisuudessaan. On vaikea keksiä mitään oikeaa syytä miksi niitä todisteita ei vieläkään kummemmin ole. Onko kaikilla yliluonnollisilla olennoilla ja avaruuden ulkopuolisella elämällä jokin keino tunnistaa kamerat ja välttää ne? Ei kauhean uskottavaa. Siis mitä nyt tulee "uskottavaan" kun puhutaan näistä asioista.

Lueskelin myös useampia noista vinkatuista tapauksista ja vaikka en kiellä yliluonnollista tai vastaavaa, niin vähän täytyy silti kallistua sen puoleen että niihin on aika yksinkertaiset ja loogiset selitykset olemassa jo ihan wikipedia-artikkeleissaan.

Eniten itseäni tämän aihepiirin tiimoilta kiinnostaa aiemmat elämät. Tarinat lapsista, jotka vaikka selvittää murhan kertomalla kuka heidän aiemmassa elämässä tappoi. Ja miksi juuri tuon tapaiset kiinnostaa? Puhtaasti sen kannalta, että luulisi tuon esimerkin kaltaisten asioiden olevan täysin todistettavissa todeksi tai valheeksi: löysikö pieni lapsi todella ruumiin/hautapaikan jostain, missä ei ole ikinä todistettavasti käynyt ja osasi kertoa syyllisen, joka kiinnijäätyään paljastaa totuuden?

Minua kiinnostaa siis ensisijaisesti kai lopulta fakta näissäkin. Ne tapaukset, joissa edes on jotain toivoa saada tapauksen totuus selville. Tai edes jokin todennäköinen syy.

Esimerkiksi se Djatlovin sola. Kallistuin itse sille kannalle että joku "lumilohkare" on tyypit ajanut teltasta pois, samalla aiheuttaen vammoja, mutta yhtä kauhistuttava ja kylmäävä tapaus tuo on tuollaisenaankin kuin puhtaana "kukaan ei tiedä mitä tapahtui mutta juoksivat alasti teltasta pakkaseen"-mysteerinä.

Murha- ja rikospodcasteista on taas sellainen näkemys että tuskin tarjoavat sen kummempaa mitä tv:n vastaavat ohjelmat. Niissä taas vatvotaan asiaan ihan liian pitkään eikä päästä lopulta mihinkään tuloksiin. Plusmiinusnolla.

En tietenkään odotakaan että joku podcasteri ratkoo joka jaksossa rikoksia tai tuo mitään uutta hommaan mukaan mutta vähän on väsynyttä hommaa kun samat asiat saa luettua vaikka wikipedian artikkelista murto-osassa sitä aikaa, mihin nuo jaksot on monesti venytetty.

Vähän nyt tällaista skeptisempää ja kyynisempää näkemystä tähän mukaan mutta mielenkiinnolla näitä olen aina lukenut. Kotona oli myös ne Valittujen Palojen kirjat ja hitto ne tosiaan oli ala-asteikäiselle karua luettavaa.

 

[Doctor Pepper]

Kamera "näkee" eri tavalla kuin ihmissilmä. Outoja nähneet ihmiset leimataan hulluiksi helposti, mutta ihan tavallisillekin ihmisille voi tulla ties minkälaisia aistiharhoja varsinkin pimeässä ja väsyneenä. Kerran olen itsekin nähnyt kaverin kanssa oudon valoilmiön kun olimme ajamassa moottorikelkalla pimeän aikaan. Se oli todennäköisesti maahan syöksyvä komeetta tai meteori, mitä niitä nyt onkaan. Tilanne oli kuitenkin yllätyksellisyydessään hämmentävä ja mielessä tuo valoilmiö tavallaan paisui suuremmaksi, kun se oli niin outo. Erilaiset aistiharhat ovat myös usein hämmentäviä. Kerran kauan sitten, kun vielä tupakoin, olin tupakoimassa pimeällä parvekkeella ja näin kuinka jalkani yli loikkasi pieni musta eläin, ehkä rotta. Mitään eläintä ei kuitenkaan siellä parvekkeella ollut. Kaikki tietävät, jos liikkuvat yksin pimeässä metsässä, että siellä helposti puut alkavat muistuttamaan jotain outoja olentoja ja pienestäkin liikkeestä säikähtää. Kamera ei välttämättä edes pysty taltioimaan sellaisia asioita, jotka tapahtuvat nopeasti ja jotka ihmissilmä näkee merkittävinä. Jos ottaa kameralla kuvan vaikka auringonlaskusta, se ei kyllä yleensä näytä yhtään siltä, mitä itse näkee tilanteessa.

Joskus peruskoulun loppuvaiheessa ja lukiossa lueskelin kaikkia outoja parapsykologisia ja alieeniteorioita, mutta vaikka ne ovat sinänsä ihan kiinnostavia, en ole aikuisiällä kyllä jaksanut enää käyttää aikaa sellaiseen. Korkeintaan joskus olen katsonut telkkarista jotain hölmöjä salaliitto-ohjelmia viihteen vuoksi. Valitettavasti ufojutut eivät ole kovin vakuuttavia tai oikeastaan kyse ei ole edes siitä, vaan siitä, ettei niiden selitykset ole lainkaan vakuuttavia eikä niillä ole vakuuttavia perusteita. Jotenkin kuitenkin uskon siihen, että on maapallon ulkopuolista elämää ja se perustuu lähinnä todennäköisyyksiin. Näillä näkymin ufot eivät kuitenkaan pääse tulemaan maapallolle, koska ei ole mitään keinoa matkustaa avaruudessa pitkiä matkoja eikä se ole mielekästä. Toki joskus voimme oppia enemmän ja ehkä ufot kuitenkin pääsevät tänne jollain konstilla tai ovat keskuudessamme. Nykytiedoilla on kuitenkin todennäköisintä, että kaikki korkeammat elämänmuodot jäävät planeetoille, joissa ne syntyvät ja sivilisaatiot tuhoutuvat yleensä nopeasti. Maapallollakin on voinut olla joskus miljoonia vuosia sitten aiempi sivilisaatio, josta emme tiedä mitään. Jäljet sivilisaatiosta häviävät ajan kuluessa, esim. 50-100 miljoonan vuoden kuluttua ei ole enää jälkiä korkeastakaan sivilisaatiosta. Oletan, että ihmiskunta tuhoutuu myös seuraavan 10 000 vuoden kuluessa ja meistä ei jää mitään pysyvää jälkeä maailmankaikkeuteen, paitsi maapallon geologiaan. Seuraava sivilisaatio voi ihmetellä esimerkiksi uraanin vähyyttä ja puuttuvaa fossiilista materiaalia tietyissä kerroksissa.

 

[Kurpitza]

Jos mä olisin uffomies, niin en kusisikaan tätä pollukkaa kohti.
Kaikki korkeamman älykkyyden tai tietoisuuden omaavat eliömuodot kiertävät kaukaa tämän Linnunradan persreikä planeetan.
Se on ihan varma

Aina kysytään, että jos teknologisesti kehittynyttä elämää on muualla maailmankaikkeudesssa, niin miksi meihin ei olla otettu yhteyttä?

Vittu kuka haluaisi ottaa yhteyttä tänne..en minä ainakaan!!

 

[shamaniac]

Silmien ja kameran näkemien asioiden erohan syntyy siitä että silmien kuvan tulkitsee aivot, jotka kehittävät asioita myös tyhjästä ja muutenkin pyrkivät täyttämään aukkoja kaikessa aina muistista näköhavaintoihin. Että oliko se koira vai kissa, joka meni tien yli, kissa se varmaan oli koska oli niin pieni, järkeilee se mötkäle pään sisällä vaikka kaverin mötkäle saattoi rekisteröidä että kyseessä oli pieni koira. Kolmas ajattelee että varmasti näki jäniksen kun mötkäle järkeilee että liikkui jäniksen tavoin.

Aivoja on myös helppo huijata kehittämään valemuistoja ja muuta hauskaa, joten ne silmät eivät sinänsä ole se ongelma vaan sitä kuvaa tulkitseva mötkäle.

Toisaalta kamerakin tulkitsee kuvia aina tehdessään jpg-tiedoston. Raakakuvan kanssa voi sitten itse tulkita mitä siellä olisi pitänyt näkyä - jos siis haluaa saada kuvan vastaamaan sitä mitä muistelee tilanteen näyttäneen.

Mutta vaikka siis kamera ja silmät + aivot näkevätkin asiat eri tavalla, niin ei se selitä kauhean loogisesti sitä että miten kaikki yliluonnolliset olennot haamuista ihmissusiin, Nessiestä lumimieheen ja aina ulkoavaruuden vierailijoihin osaavat välttää juuri sen kameran.

Tuosta voisi siis epäileväisempi ja/tai puhtaasti logiikalla ajatteleva tehdä sen johtopäätöksen että silmiin, eli aivoihin ei voi luottaa, ja kaikki ne havainnot on vain aistiharhoja ja muuta aivojen ja silmien häikkää.

Oman suhtautumiseni näihin asioihin voisin tiivistää myös X-Filesista tuttuun lauseeseen: I Want to Believe. Olisi jotenkin lohdullisempaa että me ei oltaisi ihan yksin täällä.

 

[Kurpitza]

^
Jos olet yhtään perehtynyt vaikka kvanttifysiikkaan, niin kummasti noi asiat alkavat saada jotain muita suhteita.

Yleensä puhuminen jostain ihmissusista, niin no..

 

[Miika_-]

Varjoihmiset ovat varmana semmoisia "harhoja" mitä kaikki ovat elämänsä aikana nähneet ja kokeneet. Nuorempana niitä oli paljon ja tulee niitä nähtyä edelleen, myös kuoleet kissat ja koirat ovat myös välillä maukuneet ja olen kuullut myös miten koiran kynsien rapinaa on saattanut kuulua talon toisesta päästä vaikka tiesin että koira on ollut kuoleena ja vuosia kun kotona vielä asuin samoin kuin kissasta. Myös edellisessä asunnossa missä olimme vuokralla niin ovet tuppasi tietyssä makkarissa auveta itsekseen ja kerran meillä oli onneksi porukkaa istumassa iltaa kun niin kävi ja kaikista hauskintaa tässä teki se että kahva vääntyi kun ovi aukesi ja ei meidän pojan huoneessa ketään ollu myös tästä on rapiat 7 vuotta aikaa nyt ja olemme 5 vuotta asuneet omassa talossa ilman näitä kokemuksia. Poltergeist tapauksista on Suomessa raportoitu jos useita ja kuten myös meidän kuuluisten linnojen vartijan ovat raportoineet kummituksista ja oudoista itkuista ja ne on ennen kaikkea mielenkiintoisia tapauksia. Tehdasalueella kun on työskennellyt niin minulle on näytetty monia paikkoja missä joku on kuollut ja ne eivät edes olleet enään käytössä ja ainakon tunneli tai rakennus näytettiin niin perään sanottiin että sinne ei sitten mennä, sielä kummittelee. Juttujen mukaan työntekijöitä oli tartuttu olkapäästä ja käsistä sekä huutelua oli kuulunut vaikka työparia ei ollut lähelläkään mutta tiedä näitä. Harvoin karskin Suomalaisen ilmeestä näkee että hän on melko tosissaan kun tälläistä sanoo

 

[kriswel]

Tämä topikki saattoi eksyä vähän muuhun kuin mitä ajattelin. Tähdennän vielä: mä en usko ufoihin enkä yliluonnolliseen. Eikä topikin tarkoitus ollut keskustella siitä onko ufoja olemassa vai ei.
Mulla vain sattuu olemaan tällainen kummallinen viehtymys selittämättömiin mysteereihin. Koska: ne ovat hyviä juttuja. Tarinoita. Tarkoitus oli lähinnä kysellä että onko täällä muita jotka viihdyttävät itseään mysteereillä.

Saahan täällä tietysti puhua ihan vakavissaankin aiheesta enkä tuomitse ihmisiä jotka uskovat esim. ufoihin. Jotkut uskovat jumalaankin niin miksei myös ufoihin voisi uskoa. Joka tapauksessa toivon että topikki ei mene väittelyksi siitä että onko ufoja olemassa vai ei. Mulle se yhdentekevää.
Samoin jos joku uskoo yliluonnolliseen niin antaa hänen uskoa. Ei ainakaan naureta sille.

Poltergeist tapauksista on Suomessa raportoitu jos useita ja kuten myös meidän kuuluisten linnojen vartijan ovat raportoineet kummituksista ja oudoista itkuista ja ne on ennen kaikkea mielenkiintoisia tapauksia. Tehdasalueella kun on työskennellyt niin minulle on näytetty monia paikkoja missä joku on kuollut ja ne eivät edes olleet enään käytössä ja ainakon tunneli tai rakennus näytettiin niin perään sanottiin että sinne ei sitten mennä, sielä kummittelee. Juttujen mukaan työntekijöitä oli tartuttu olkapäästä ja käsistä sekä huutelua oli kuulunut vaikka työparia ei ollut lähelläkään mutta tiedä näitä. Harvoin karskin Suomalaisen ilmeestä näkee että hän on melko tosissaan kun tälläistä sanoo

Joo mä oon lukenut näistä kotimaisista tapauksista kuten Mäkkylän kummitus ja Martinin pirut jne. Ne on kova kamaa. Ja tosiaan mäkin muistan nuorena kuulleeni paikallisia juttuja tietyistä rakennuksista joissa sanottiin kummittelevan yms.

 

[shamaniac]

^
Jos olet yhtään perehtynyt vaikka kvanttifysiikkaan, niin kummasti noi asiat alkavat saada jotain muita suhteita.

Kvanttifysiikkakaan ei ymmärtääkseni selitä miksi vain toinen noista havaintokeinoista havaitsee asiat ja toinen ei käytännössä mitään. Eli pointtini pysyy. Ellei sitten kvanttifysiikassa ole jokin looginen selitys sille miksi kamerat ei pysty havaitsemaan mitään yliluonnollista tai planeetan ulkopuolista toimintaa samassa määrin kuin silmät + aivot -combo.

Yleensä puhuminen jostain ihmissusista, niin no..

Käsittääkseni yliluonnolliseen kuuluu aika paljon asioita ja se on vähän ihmisestä kiinni mitä siihen laskee ja mitä ei. Tai mihin haluaa uskoa ja mihin ei.

En minäkään usko että ihmissudet on se ensimmäinen ja todennäköisin asia, mikä näistä todeksi paljastuu mutta se nyt oli vain esimerkki, joka tuli mieleen.

Otin nyt pois kokonaan ne esimerkit niin ei tarvitse turhaan jauhaa vain sen takia että oli huono esimerkki. Pointti oli kuitenkin se että olisi lohdullista jos ei oltaisi täällä ihan yksin ja olisi jotain "taianomaista" tai korkeampaa teknologiaa omaavaa eliöstöä olemassa, jolloin voisi ajatella että ehkä ihmiskunnan voi jollain ihmeellä - oli se sitten "taikaa" tai vain kehittynyttä teknologiaa - voisi pelastaa.

Varjoihmiset ovat varmana semmoisia "harhoja" mitä kaikki ovat elämänsä aikana nähneet ja kokeneet. Nuorempana niitä oli paljon ja tulee niitä nähtyä edelleen, myös kuoleet kissat ja koirat ovat myös välillä maukuneet ja olen kuullut myös miten koiran kynsien rapinaa on saattanut kuulua talon toisesta päästä vaikka tiesin että koira on ollut kuoleena ja vuosia kun kotona vielä asuin samoin kuin kissasta. Myös edellisessä asunnossa missä olimme vuokralla niin ovet tuppasi tietyssä makkarissa auveta itsekseen ja kerran meillä oli onneksi porukkaa istumassa iltaa kun niin kävi ja kaikista hauskintaa tässä teki se että kahva vääntyi kun ovi aukesi ja ei meidän pojan huoneessa ketään ollu myös tästä on rapiat 7 vuotta aikaa nyt ja olemme 5 vuotta asuneet omassa talossa ilman näitä kokemuksia. Poltergeist tapauksista on Suomessa raportoitu jos useita ja kuten myös meidän kuuluisten linnojen vartijan ovat raportoineet kummituksista ja oudoista itkuista ja ne on ennen kaikkea mielenkiintoisia tapauksia. Tehdasalueella kun on työskennellyt niin minulle on näytetty monia paikkoja missä joku on kuollut ja ne eivät edes olleet enään käytössä ja ainakon tunneli tai rakennus näytettiin niin perään sanottiin että sinne ei sitten mennä, sielä kummittelee. Juttujen mukaan työntekijöitä oli tartuttu olkapäästä ja käsistä sekä huutelua oli kuulunut vaikka työparia ei ollut lähelläkään mutta tiedä näitä. Harvoin karskin Suomalaisen ilmeestä näkee että hän on melko tosissaan kun tälläistä sanoo

Varjoihmiset on jo konseptina tosi mielenkiintoinen. Tosin niin on moni muukin kansanuskon ja mytologian juttu.. Niin kuin väki, josta tulee myös monet suomenkielen sanat, kuten väkivalta tai väkevä.

Tämä topikki saattoi eksyä vähän muuhun kuin mitä ajattelin. Tähdennän vielä: mä en usko ufoihin enkä yliluonnolliseen. Eikä topikin tarkoitus ollut keskustella siitä onko ufoja olemassa vai ei.

En ajatellut että tämä aihe olisi jotenkin rajattu kun sitä ei kai oltu mitenkään sovittu aloituksessa? Minusta näihin mysteereihin kuitenkin kuuluu myös niiden tylsempi miettiminen sen kautta että mikä voisi olla luonnollinen ja looginen selitys.

Ja sitä "tylsempää" infoahan on jo sekin että miettii kenen haamu se haamu jossain voi olla. Liitetään se tosimaailmaan edes jollain tavalla.

Ei se väittely tietenkään asiasta ole järkevää mutta muuten näen että syiden, yhteyksien ja selitysten etsiminen myös yliluonnollisen ulkopuolelta kuuluu asiaan.

Mulla vain sattuu olemaan tällainen kummallinen viehtymys selittämättömiin mysteereihin. Koska: ne ovat hyviä juttuja. Tarinoita. Tarkoitus oli lähinnä kysellä että onko täällä muita jotka viihdyttävät itseään mysteereillä.

Nostan käteni ylös merkiksi siitä että nämä on aina kiehtoneet. On oikeastaan ihan sama onko ne totta vai ei. Ne on mielenkiintoisia.

Tykkään siitä huolimatta pyöritellä myös näitä asioita logiikan kanssa ja koen että se on osa sitä hommaa. Sitä kautta pääsee myös usein siihen lopputulokseen että mysteeri se on ja kiehtovuus säilyy.

Saahan täällä tietysti puhua ihan vakavissaankin aiheesta enkä tuomitse ihmisiä jotka uskovat esim. ufoihin. Jotkut uskovat jumalaankin niin miksei myös ufoihin voisi uskoa. Joka tapauksessa toivon että topikki ei mene väittelyksi siitä että onko ufoja olemassa vai ei. Mulle se yhdentekevää.
Samoin jos joku uskoo yliluonnolliseen niin antaa hänen uskoa. Ei ainakaan naureta sille.

En minä ole skeptisyydelläni kieltämässä mitään mutta haluan pyöritellä asioita useista kulmista enkä tyytyä vain yhteen. Tarkoittaa siis myös sitä että en minä ole lukinnut myöskään vastausta että vaikka Djatlovin solassa kävi vähemmän yliluonnollisesti kuin voisi ajatella. Enhän minä sitä voi tietää.

Ei myöskään ole todellakaan aikomus saattaa keskustelua väittelytilanteeseen. Varsinkaan millekään yleiselle "onko niitä vai eikö ole"-tasolle.

 

[BaDari]

Itseäni on lapsuudesta asti kiinnostanut kaikki yliluonnollinen, outo, mysteerit jne. Ja kiinnostaa edelleen. Se tuo mukavaa vaihtelua arjen harmauteen ja myös lohtua. Koska jos oikeasti ajattelisin, että tässä ja nyt on kaikki mitä on, ei ole mitään ihmeellistä, ihmiset ovat typeriä ja todellisuus ankeaa, en jaksaisi yhtään enempää. Joten, tuo pientä valoa kun ajattelee, että maailmankaikkeus on ihmeellinen, kaikkea ei pysty selittämään ja me ei olla nähty edes hiekanjyvän kokoista palaa kaikesta mitä onkaan tarjolla. Ja kun esimerkiksi mietitään avaruutta, ei oma käsityskykyni pysty millään sanomaan itselleni, että ei olisi elämää meidän planeetan ulkopuolellakin. Sehän olisi naurettavaa. Me kuitenkin olemme pölyhiukkastakin pienempi pläntti avaruudessa, mikä sisältää valtavat määrät galakseja, planeettoja, tähtiä jne. En vaan kykene uskomaan että me olemme ainoat asiat koko äärettömässä avaruudessa. Samoin kuin on vaikea uskoa siihen, että kuoleman jälkeen ei ole enää yhtään mitään; vain tyhjyys, ei tietoisuutta, ei mitään. Kun yrittää ajatella millaista se olisi, meinaa jo aivotkin nyrjähtää. Joten, mieluummin uskon asioihin kuin en usko.

 

[kriswel]

Itseäni on lapsuudesta asti kiinnostanut kaikki yliluonnollinen, outo, mysteerit jne. Ja kiinnostaa edelleen. Se tuo mukavaa vaihtelua arjen harmauteen ja myös lohtua. Koska jos oikeasti ajattelisin, että tässä ja nyt on kaikki mitä on, ei ole mitään ihmeellistä, ihmiset ovat typeriä ja todellisuus ankeaa, en jaksaisi yhtään enempää. Joten, tuo pientä valoa kun ajattelee, että maailmankaikkeus on ihmeellinen, kaikkea ei pysty selittämään ja me ei olla nähty edes hiekanjyvän kokoista palaa kaikesta mitä onkaan tarjolla. Ja kun esimerkiksi mietitään avaruutta, ei oma käsityskykyni pysty millään sanomaan itselleni, että ei olisi elämää meidän planeetan ulkopuolellakin. Sehän olisi naurettavaa. Me kuitenkin olemme pölyhiukkastakin pienempi pläntti avaruudessa, mikä sisältää valtavat määrät galakseja, planeettoja, tähtiä jne. En vaan kykene uskomaan että me olemme ainoat asiat koko äärettömässä avaruudessa. Samoin kuin on vaikea uskoa siihen, että kuoleman jälkeen ei ole enää yhtään mitään; vain tyhjyys, ei tietoisuutta, ei mitään. Kun yrittää ajatella millaista se olisi, meinaa jo aivotkin nyrjähtää. Joten, mieluummin uskon asioihin kuin en usko.

Joo kyllähän se on nykytiedon valossa matemaattinen todennäköisyys että elämää löytyy muualtakin. Se on sitten eri asia mikä tasoista elämää. Joka tapauksessa joku bakteeritasollakin oleva elämä olisi jo aika kova juttu. Ja ihan mahdollista vielä.
Kuolemasta mä ajattelen niin että ei kai se ole sen kummempi tila kuin syntymää edeltävä tila. En ollut olemassa silloinkaan enkä usko että se olemattomuus haittasi mua millään tavalla. Mutta ehkä nuo on asioita joita ei kannattaisi liikaa ajatella.

 

[shamaniac]

No kuolemahan on pitkälti elävien ongelma

 

[Qwerty1]

YouTubessa fintop5 kanavalla on paljon tämmösiä jänniä/yliluonnollisia/ salaliitto juttuja mitkä varmasti kiinnostaa tähän ketjuun kirjoittelijoita, kannattaa vilkasta.