Vastaus: Veikkausliiga 2005
Sormusaave sanoi:
Veikkausliigan tuloksia saattaa tulla joskus mielenkiinnosta katsottua, mutta kylmä fakta ainakin omin silmin on, että taso on Suomessa varsin huono verrattaessa vaikkapa kolmeen muuhun pohjoismaahan. Ja meinaan erityisesti vertailua kunkin maan omien liigojen kesken.
Kyse ei todellakaan ole jalkapallon kiinnostavuudesta. Itse olen sitä pelannut 6-vuotiaasta asti jo 2/3 elämästäni ja kansainvälisiä pelejä ja liigoja tulee seurattua paljon. Veikkausliiga on yksinkertaisesti ajoittain tylsistyttävää ja haukotuttavaa katsottavaa, kun pelaajien keskimääräinen tekniikkataso on ajoittain käsittämättömän huonoa. Maalit ovat usein räkämaaleja, suuria tunteita tai tragedioita ei nähdä ja tunnelma peleissä on säälittävää tasoa verrattaessa vaikka jääkiekko-otteluun, vaikka joissain peleissä katsojamäärät voivat olla samaa luokkaa. Toki suunta on parempi ja avain siihen on nuorien pelaajien lisääntyvä määrä. Ponnahduslautana suurempiin liigoihin Veikkausliiga toimii, jalkapalloviihdyttäjänä sitten vähän huonommin.
[edit]Veikkaukset:
1) AC Allianssi
2) MyPA
3) HJK
Eihän suomalaisten ongelma olekaan se, että he eivät olisi missään tekemisissä futiksen kanssa, sillä eikös futis ole about Suomen toiseksi suurin laji harrastajamäärissä. Ongelma on siinä, että valtayleisö ei ymmärrä lajista mitään. Onhan se totta, että Veikkausliiga ei ole lähelläkään Valioliigan tasoa (eikä sitä tietenkään voi odottaakaan), mutta aliarvostettu Veikkausliiga silti on. Paikan päällä pelit ovat mielestäni pääsääntöisesti ihan hyvää viihdettä. Mitä tunnelmaan tulee ja jääkiekon vastaavaan, niin mistä se tunnelma riippuu? Peleissä käyvistä ihmisistä. Mikäli jokainen jota huono tunnelma häiritsee päättäisi ainakin hoitaa oman osansa tämän suhteen ja oikeasti kannustaa peleissä, niin ongelmahan korjaantuisi itseensä. Juuri tämän aion ainakin itse tehdä. Maajoukkueen peleissä erityisesti. Ei se tunnelma ole suurissa jalkapallomaissakaan tyhjästä tullu vaan jostakin täytyy aloittaa. Kyllä hävetti olla suomalainen esim. Suomi-Wales pelissä, kun ihmiset suurin piirtein katsoivat pahalla, jos yritit kannustaa ja 1500 Walesilaista huusi suomalaiset suohon. Kiekkopelien tunnelmaa on muuten hankala futispeleihin verrata, sillä kiekon "sika sika" -kannattajakulttuuri on aika lapsen kengissä futiskulttuuriin verrattaessa.
Tänään huvikseni luin tämän foorumin MM-kiekko -ketjua ja joku siellä totesi tyyliin "jääkiekko on laji jossa meillä on edes teoreettiset mahdollisuudet pärjätä". Olemmeko me niin häviäjäkansa, että lajeissa joissa meillä ei ole mahdollisuuksia esim. maailmanmestaruuteen ei saa edes kannattaa? Silloinhan kannattaisi huonoja ja me suomalaisethan emme osaa mitään muuta kuin kulkea menestyksen siivellä, kadehtia ja surkutella omaa huonouttamme.
Kyllä jaksoi naurattaa ja samalla suututtaa toissa kaudella, kun olin katsomassa Kups-TPS ja Kupsin Ilja Venäläinen pääsi vetämään 0-0 tilanteessa rankkaria ja mokasi sen, niin edessäni olleessa porukassa eräs vanha mies kovaan ääneen mesosi "no minähän sanoin, että se mokaa. Minä tiesin.". Kiteytti loistavasti tämän kansan luonteen eli iloitaan muiden epäonnistumisista varsinkin jotta voidaan mainostaa itsensä olleen oikeassa. Mitä siitä, että kyseessä on se "oma" paikallinen seura. Teki mieli sanoa äijälle, että yrittäisi prkl edes joskus kannattaa eikä olisi koko ajan surkuttelemassa ja inisemässä.
8.6 on luvassa Suomi-Hollanti ja eiköhän se ole valtayleisön puolesta sitä samaa "mitä noi huutaa. Ei saa soihduttaa. Onpa Suomi paska. Kyllä tuo Hollanti on loistava. Ei meillä oo saumaakaan " -ininää, mutta itse menen ainakin stadikalle katsomaan Suomea
ja kannattamaan parhaani mukaan. Muurisesta huolimatta. Saman pyrin tekemään Kupsin suhteen.