Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)

Vuoden kovimmat huiput ja pettymykset (Q1-Q3 2010)

Vastaus: Vuoden kovimmat huiput ja pettymykset (Q1-Q3 2010)

Nämä on sitten pc miehen näkökulmasta, eli lähes aina kun peli on pc versiona saatavilla niin sen olen hankkinut.

Kovimpia:

Splinter Cell Conviction Demon jälkeen vihasin.. pienen odotuksen jälkeen sitten koko pelin hankin ja hitsi soikoon, olikin nautittava kokemus. kaikinpuolin hieno peli.

Dead Rising 2 Aivan tajuttoman hauskaa zombiemättöä. Juuri sopivasti hiottu ja enempi tutkittavaa, kokeiltavaa yms. Tajuttoman huvittavia tilanteita on tullut vastaan, ja tuntuu että noita asekombinaatiota sun muuta nähtävää on ihan loputtomasti.

Civilization V Heksat, UI parannukset, kohtuu järkevästi toimiva tekoäly, uusi taistelusysteemi.. kaikinpuolin viimeistelty peli jolla koukuttavasta pelisarjasta on saatu vieläkin koukuttavampi.

Sellasta mitä odotinkin, hyvää hupia:

F1 2010 Ajettavuudeltaan yllättävänkin hyvä, vaikka arcadea onkin.. toki sitä odotinkin. Puutteineenkin paras F1 peli pitkiin aikoihin. Kyllä tätä simujen tahkoamisen välissä pelailee.

Mafia 2 Ei ihan alkuperäisen tasoinen, mutta erittäin viihdyttävä paketti. Hahmoista ja tarinasta pidin, räiskintä toimii hienosti ja tunnelmakin on kohdillaan. Liian lyhyt kieltämättä.

BFBC2 On se vaan hyvä, lähes parasta räiskintää. Tosin edeleen odotellaan BF kakkoselle ansiokasta jatkajaa. Yksinpeli oli kyllä aika huono, CODin suuntaan menty.. Mutta moninpeli toimii kuin junan vessa.

Pettymyksiä:

Mass Effect 2 Jotenkin tätä ei alun innostuksen jälkeen vaan jaksanut.. aika tavalla samaa puurtamista kuin ekakin. Kotor FTW! On tässä niin paljon hyvääkin mutta kun itse pelaaminen on lopun viimeksi rankalla tavalla itseään toistavaa.

Aliens vs. Predator Plääh.. tylsää tämä.. Grafiikat on ihan hienot, mutta sitten pelin hahmot tuntuvat olevan aika b-kamaa. Vielä kun itse pelikin on niin käsittämättömän yllätyksetön niin ei vaan kiinnosta. Olisikohan aika erottaa Alienit ja Predatorit toisistaan ja koittaa kehitellä jotain syvempää elämystä.

Mafia 2 Jimmys Vendetta Onpas kuraa tämä. Kaikki mikä pääpelissä oli hyvää on unohdettu ja täytetty joko ärsyttävillä tai sitten vain tylsillä tehtävillä. Ja miksei tuo Jimmy osaa pitää turpaansa kiinni! Noita samoja one linereita tuhannennen kerran kuultuaan tekee mieli alkaa kokeilemaan miten moninaisilla tavoilla sitä voi pelissä Jimmyn itsemurhata.

Alan Wake Pikkuhiljaa kun totuus pelistä alkoi tulla julki niin innostus tasaisen tappavasti hiipui niin että lopun viimeksi pelistä tuli yhdentekevä. Lopullinen tekele kaikinpuolin vaikuttaa sellaiselta että pelimekaanikka ei oikein ole yhtään mun juttu.. huomiona se etten ole peliä pelannut, enkä aiokkaan nyt ihan heti. Katsotaan kun sopiva alelaari diili sattuu nokan eteen. Jos kaipaan "moniulotteista" tarinaa niin menen metsään ja syön sieniä ja koen asioita first person tattitehostetulla ohjauksella. En kaipaa sekavan tarinan nautiskeluun yhtään mitään ankeaa ohjausta ja itseään toistavaa räiskintää.
 
Vastaus: Vuoden kovimmat huiput ja pettymykset (Q1-Q3 2010)

Mun lista:

Helmet:
Mass Effect 2
Bioshock 2
Alan Wake
Ace Attorney Investigations: Miles Edgeworth

Pahimmat pettymykset:
Red Dead Redemption
Halo: Reach
Blur
BF BC2

Vielä pelaamatta/tulossa:
Professor Layton and the Lost Future
Last Window
Fable 3
Enslaved: Odyssey to the West
Heavy Rain
Ninety-Nine Nights 2

Mitä tästä vuodesta jää mieleen? Mulle ehkä pahin pettymys ikinä pelien suhteen oli RDR :( Länkkäreiden ystävänä odotin oikeasti tästä sitä suuntaanäyttävää messiaspeliä, joka pursuaa länttä ja sen tunnelmaa. Mutta ei.. huonot kontrollit, tylsä maailma ja yleinen sekavaisuus pilasivat pelin mulle.

Mass Effect 2 ja Bioshock 2 eivät pettäneet, vaan molemmat paransivat jotain edeltäjiinsä nähden. Toki jotain mistä ensimmäisissä osissa tykkäsin puuttui peleistä, Bioshockin 2:n tapauksessa tämä oli tarina, johon olisi voitu panostaa vähän enemmän.

Ja sitten loppuvuoden odotetuin peli mulle on Professor Layton and the Lost Future. Mielestäni paras DS:n pelisarja Ace Attorneyn ohella. Te jotka ovat peleistä nauttineet muistakaa että tänä vuonna julkaistaan vielä myös Professor Layton and the Eternal Diva leffa.
 
Vastaus: Vuoden kovimmat huiput ja pettymykset (Q1-Q3 2010)

Parhaita:
Heavy Rain on kuin elokuvaa pelaisi.
Just Cause 2 siinä on se "fun factor" kohallaan
Red Dead Redemption, pelistä joka pisti hakeen hyllyyn pari Clintin länkkäriä ei kuin sanoa että vastasi tarkoitustaan.

Huonoja:
Mass Effect 2, vaikka taistelu olikin parempi kuin ykkösessä, muu peli oli unohtunut jonnekin.
Final Fantasy XIII, eka FF-peli joka jäi kesken kun ei jaksanu käytäviä juosta välillä taistellen.
 
Vastaus: Vuoden kovimmat huiput ja pettymykset (Q1-Q3 2010)

Väsätäämpä itekkin tänne jotain.

Ehdottomasti hienoin ylläripylläri meikälle oli kahden kamppailu, eli Halo: Reach ja Alan Wake. Myös RDR vakuutti, vaikka loppua kohden veto ei ihan niin intensiivinen ollut kuin alussa.

Riitsi veti/vetää puoleensa hyvillä kontrolleilla ja JOPA sillä täälläkin parjatulla tarinallaan. Yksinkertaisesti mahtavaa räiskintää, jossa tilanteet vaihtelee arvaamattomasti! Ja jopa Pelit-lehtikin tituleerasi (tosin muidenkin ansioiden nojalla) vuoden parhaaksi räiskinnäksi tämän loppuun hiotun ja sisältörikkaan teoksen. Ei syyttä, makeata on.

Alan Wake taas tuli tähän kotiin aika myöhäisessä ajankohdassa ja HYVÄ niin. Tunnelmallinen tarina ja säikyttelyt toimi hienosti näin syysiltojen/öiden aikoihin ja peli pääsi jopa uniini asti. En montaa peliä muista mitkä tuon olisivat tehneet. Mielestäni kontrollit pelissä olivat myös hyvät ja sisältöä riittää nautittavaksi useammaksikin pelikerraksi.

RDR oli perusmukava hiekkalaatikko, jossa itse tuli kahlattua luvattomankin paljon aikaa. Monenlaista tutkimista ja ammuttavaakin löytyi, vaikka se tarina nyt mitenkään erikoisen "super" ei ollutkaan.

Pettymyksiä ei hirveästi matkaan tullut minulle, ehkä pahin oli Just Cause 2, jonka piti sopia minulle erittäin hyvin kaverilla sitä kokeiltuani. Ei vaan uponnut, vaikka n. 15h tuhlasin siihen aikaani. Päähenkilö tuotti joka välissä myötähäpeää, vaikka maailma kaunis olikin ja tekemistä pirusti. Peliä vaivasi myös mielestäni kontrollien tietynlainen kankeus ja ohjastamisen vaikeus.

Toinen orastava pettymys on tähän mennessä ollut NHL11, kai sitä olisi pitänyt vain uskoa että olen 2K-miehiä, kun kerran olen sarjan vaihtanut. Tämä nyt ei tietenkään ole lopullinen veto, mutta pahalta näyttää. Ei vain uppoa, välillä tuntuu tiputtelevan framerateakin ja en erikoisemmin pidä edes pelin ulkoasua vakuuttavana. Annetaan aikaa asialle, ehkä se siitä.

Paljon toki kiinnostavaa shittiä on vielä tuloillaan!
 
Vastaus: Vuoden kovimmat huiput ja pettymykset (Q1-Q3 2010)

Myös minulle Heavy Rain oli ehdottomasti vuoden parhaimpia pelejä. Sitä tuli odotettua pitkään ja hartaasti, eikä se pettänyt odotuksia. Pakko oli pistää tilaukseen ja pelin saapuessa pelata muutaman kerran läpi, vaikka koeviikko hengitti niskaan. Hahmot olivat hyvin kirjoitettuja, tehtävien tekeminen oli hauskaa ja oli oikeasti mielenkiintoista joutua miettimään tekemistensä seurauksia: ”Ei minun noin pitänyt tehdä!”. Loppuja on useita erilaisia ja peli itsessäänkin voi muuttua niin lukuisalla eri tavalla. Kaiken kaikkiaan erinomainen peli.

Alan Wakesta olen myös pitänyt, joskin minua ärsytti toiminnan liiallinen määrä. Pieniä vikojakin tietysti löytyi, mutta peli oli kuitenkin kokonaisuudessaan oikein hyvä. Minua ei kertojan ääni ärsyttänyt ja oli ihan hauskaa bongailla niitä pieniä viitteitä vanhoihin tv-sarjoihin tai Remedyn aikaisempiin peleihin ja jopa Niksi-Pirkka oli saanut osansa! Pidin pelin synkästä tunnelmasta ja juonesta.

Vaikka suuri Final Fantasy -fani olenkin, minun on pakko sanoa, että FFXIII oli ehdottomasti yksi suurimpia pettymyksiä. Tappeleminen oli erittäin hauskaa (ja vihut näkyivät kartalla!), mutta juoni ei ollut kummoinen, eivätkä hahmotkaan loistaneet omaperäisyydellään. Koko peli oli yhtä putkea paikasta A paikkaan B. Kun pelin viimein pääsi läpi, minun oli tarkoitus jatkaa pelaamista sivutehtäviä tekemällä, mutta tuolla hyllyssä se peli vielä on, kun ei ole kiinnostanut palata sen pariin. Ikävä kyllä.

Aikaisemmin mainittu Ace Attorney Investigations: Miles Edgeworth taasen oli minulle hieman pettymys. Peli oli kyllä oikein kelvollinen ja ajoittain oikein hauskakin, mutta jotenkin siitä tuli väkinäinen olo, kun kaikki tutut hahmot Phoenix Wright -sarjasta oli tungettava mukaan jonkinlaiseen rooliin. Lisäksi peli oli minun makuuni liian helppo.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vastaus: Vuoden kovimmat huiput ja pettymykset (Q1-Q3 2010)

Kyllä se Bayonetta ainakin on mätkintä puolella selvästi se paras peli. Mass Effect 2 iski sitten roolipeli puolella melko lujaa vaikka osottautui myös samalla kyllä hieman pettymykseksi koska se paljon mainostettu "tallennus importtaus" ei käytänössä saanut mitään aikaan. Näiden kahden lisäksi ei kyllä ole tullut vastaan mitään kovan luokan kotikonsoli peliä mutta on tässä vielä muutama isompi peli ostamatta kuten Red Dead Redemption. Wiille kyllä tosiaan oli myös tuo Fragile Dreams mutta siihen minulla on viha&rakkaus suhde ;)

Pettymyksiä sitten on kyllä sadellut mutta niistä nyt en taida mainita muuta kuin ne pahimmat. Kaikista pahin näistä oli kyllä selvästi Alan Wake. Kamalasti oli copy pastea ja tämän jos minkä läpäiseminen kävi tuskalliseksi loppua kohden. Pelissä ei käytännössä ollut mitään pelastamassa koska juoni oli surkea ja vaikka peli näytti kivalta sinäällään niin eipä tuossa osattu yhtään hyödyntää niitä maisemia. Kingin kirjana tämä olisi kyllä selvästi joko uneton yö tai unensieppaaja.

Toisena pettymyksenä oli sitten Dragon Age Awakening joka oli sitä samaa tylsää mättöä ilman kunnon juonta ja sisältöä. Hahmoistakaan ei saanut pahemmin mitään irti joten se ainoa hyvä asia sarjassa sitten johti romukoppaan.
 
Vastaus: Vuoden kovimmat huiput ja pettymykset (Q1-Q3 2010)

Kovimmat Huiput:

Mass Effect 2 meni juuri läpi ja olihan se kyllä ehdotonta AAA-laatua, kuten BioWarelta sopii odottaa. EA näkyy lähinnä alkumainoksissa ja ehkä ensimmäistä osaa suuremmissa tuotantoarvoissa. Vastasi kaikilla tavoin odotuksia ja rakentaa hienot puitteet tulevalle trilogian päätösosalle. Vuoden peli.

Alan Wake oli monille karvas pettymys ja voin osin ymmärtää syytkin. Itse toisaalta pidin pelistä kovasti, vikoineen kaikkineen. Siren, Silent Hill ja Alone In The Dark ovat tuottaneet tässä sukupolvessa niin suuria ja karvaita pettymyksiä, ettei genren ystävän uskonut enää kenenkään pystyvän jännäriseikkailua rakentamaan tähän sukupolveen, mutta onneksi Alan Wake tuli paikkaamaan tätä aukkoa. Remedyn tuotos menee sinne Resident Evil 5:n ja Dead Spacen rinnalle sukupolven helmiin omassa sarjassaan. Aina ei tarvitse olla paras, riittää että on erinomainen.

Pahin Pettymys:

Red Dead Redemption oli henkilökohtaisesti valitettavasti pettymys. Pelin ensimmäiset 10 tuntia menivät aivan hurmiossa, länkkäripeliä on Leonen länkkäreiden innoittaman odotettu kuin kuuta nousevaa ja vihdoinkin se oli käsissä. Loppujen lopuksi pelimekaniikka kuitenkin aloittaa sen GTA IV:sta tutun "mene paikkaan A, ammu kaikki ja palaa paikkaan B" -loopin, mistä ei paluuta ole. Hienot puitteet, hienosti jaksaa innostaa alkuun ja kaikki on sinänsä ihan kunnossa, mutta lopulta GTA-sarjaan kyllästyneenä peli tuottaa jonkinlaisen pettymyksen. En sano, että olisi huono peli, mutta pettymys jollain tasolla kuitenkin.
 
Vastaus: Vuoden kovimmat huiput ja pettymykset (Q1-Q3 2010)

Kovimpana huippuna ehdottomasti Battlefield: Bad Company 2. Räiskintäpeleissä moninpeli on minulle se juttu, mitä pelataan, niin kuin varmasti suurimmalle osalle pelaajista. Yksinpeli on vain pelkkänä plussana moninpelin päälle. CoD-sarjasta alkoi FPS-pelien urani ja BFBC2:n kohdalla peli vei räiskintäkokemukseni aivan uudelle tasolle hajoavalla ympäristöllä, suurilla kentillä ja lukuisilla ajoneuvoilla. Modern Warfare 2 ei tuntunut tämän jälkeen enää miltään.

Huippukastiin voisin laittaa myös Red Dead Redemptionin. Yksinpelin tarina meni loppua kohden hieman pakkopullaksi, mutta muuten erinomaista viihdettä. Moninpeli on jäänyt todella vähälle, joten en siihen ota kantaa. Yksinpelin takia tämä tuli ennen kaikkea hankittua.

Luokassaan "ihan ok" tulee NHL 11. Demon perusteella peli vaikutti aivan uudelta edelliseen osaan verrattuna, mutta nyt on alkanut viime aikoina tuntumaan, ettei tässä juurikaan mitään uutta ole taklauksia lukuun ottamatta. Kuitenkin kelpo peli.

Pettymykseen täytyy valitettavasti laittaa Medal of Honor. Pettymys siksi, koska odotukset ennen pelin ilmestymistä olivat niin korkealla. Tässä on paljon hyvää, mutta... Pienillä parannuksilla tästä saisi todella nautittavan pelikokemuksen. Tulee pelattua jatkossakin. Ei missään nimessä huono peli.
 
Vastaus: Vuoden kovimmat huiput ja pettymykset (Q1-Q3 2010)

Tällanen lyhyt nytte:

Vuoden ihkuimmat: Vissiinki BC2 ja tietty Black ops. BC2 mukavan erilainen sen jälkeen kun oli tahkonnut Mw kakkosta. Mutta black ops oli jotain Über siistiä. Se oli uskomatonta! Sitä on pelattu HIRRRRMUISESTI!



Vuoden "Flopit":

No paljoa tänä vuonna en oo huonoja pelejä vilkuillu mutta kait ne on Fallout New Vegas ja Bioshock 2.New vegasissa NIIN monta peliä haittaavaa/tuhoavaa bugia/glitchiä että inhottaa. Tiedän että ne korjataan mutta puhunkin julkaisuhetken riemusta:eek: Bioshock 2 noh....En ole ikinä tykännyt Bioshockeista joten en tykännyt. Semmonen.
 
Vastaus: Vuoden kovimmat huiput ja pettymykset (Q1-Q3 2010)

Pelit joista minä pidin eniten:
Mass Effect 2, Heavy Rain (oli kyllä erinomainen), God of War 3

Ja sitten ne pelit, joista en pidännyt:
Alan wake oli yksi niistä, pakko sanoa että oli muuten ihan suuurrrrkeaaaa peli.
Dantes inferno oli säälittävä, kun se oli "kopioitu" God Of Warista. Vaikka mä rakastan God Of War pelejä, niin en pidä siitä, että toiset "kopioi" muiden pelejä (perus EA)
 
Vastaus: Vuoden kovimmat huiput ja pettymykset (Q1-Q3 2010)

Ensimmäisenä täytyy mainita tietysti Mass Effect 2. Siinä oli sellainen mestariteos, joita harvoin vastaan tulee. Pelin tapahtumat ja hahmot eivät hevillä unohdu, ja dialogi valintoineen on parasta, mitä vastaan on tullut. Merkittävän lisän pelille antaa vielä jatkuvuuden tunne ensimmäisestä osasta, kun tarina jatkuu samalla hahmolla pelaten. Kaiken lisäksi peli on upean näköinen.

Toinen huipputeos oli Final Fantasy XIII, joka nosti omissa kirjoissani pelisarjan taas totutulle tasolle. FFXIII:n ulkoasu on ehdotonta parhaimmistoa. Lisäksi soundtrack on yksinkertaisesti parasta, mitä tämän sukupolven peleissä on kuultu. Hahmot, tarina ja taistelusysteemi ansaitsevat kaikki myös vähintään kiitettävän arvosanan.

Hieman pienemmät maininnat ansaitsevat myös Alan Wake, Red Dead Redemption ja Battlefield: Bad Company 2.

Näistä keskimmäinen oli suurimmilta osin taattua Rockstar-laatua, mutta osin keskinkertaiset hahmot ja turhan monet tylsät tehtävät laskivat hieman pelin iskevyyttä. Pelin aikakausi ei myöskään kuulu ihan omiin suosikkeihini. Kaikesta huolimatta RDR oli keskitasoa selvästi laadukkaampi ja mielyttävämpi teos.

Alan Wakessa oli loistava tunnelma ja useampia mieleen hyvin jääneitä kohtauksia. Myös AW:n episodimainen rakenne ja musiikkivalinnat olivat onnistuneita. Peli onnistui ylittämään omat odotukseni.

Bad Company 2 oli ja on erittäin toimivaa, hauskaa ja tarpeeksi monipuolista moninpelitoimintaa.

Suurimman yllättäjän tittelin ansaitsee vielä Blur. Pelistä ei juuri keskustelua ennakkoon ollut, eikä kummoisia odotuksiakaan ehtinyt syntyä. Lopputuloksena oli kuitenkin paketti harvinaisen hauskaa, jännittävää, vauhdikasta ja toiminnantäyteistä online-pelaamista, jonka parissa on vierähtänyt runsain mitoin aikaa.

Mitään kovin suuria pettymyksiä en tullut hankkineeksi, mutta sille puolelle kuitenkin hieman kallistui Halo: Reach. Yksinpeliltä en paljoa odottanuttanutkaan, aikaisemmatkaan Haloni eivät niitä kaikkein suurimpia suosikkejani ole siltä osin olleet, mutta moninpeli hieman alitti odotukset. Moninpelikartat ovat suurimmaksi osaksi tylsiä ja melko mitäänsanomattomia. Tämän kuukauden lopussa tulevat melko hinnakkaat lisäkartat sentään näyttävät varsin kelvollisilta. Ehkäpä juuri karttojen tylsyydestä johtuen on myös toiminnan laatu jäänyt suurimmaksi osaksi Halo 3:n taakse. Hienoja ja hauskoja tilanteita on tullut vastaan liian vähän. Reach on ollut vain "ihan hyvä", mikä ei kyllä tarpeeksi tämän kokoluokan pelille ole.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Ylös Bottom