Vastaus: JRPG: juna meni jo!
Tämä threadi ottaa päähän oikein urakalla.
Lähinnä se, että lännen mielestä japsiropet pitäisi "muuttaa" on jotain mitä pidän vain ahdasmielisyytenä.
Japsi- ja länsiropethan ovat tunnetusti olleet kohtuu erilaisia niin tyyliltään kuin toteutukseltaan, jo ammoisista ajoista lähtien. Ja näin on yhä tänäkin päivänä. Miksi näitä 'genrejä' pitäisi samanlaistaa, menee yli hilseen.
Pointti minulla on pääasiassa se, että eri ihmiset pitävät eri peleistä. Ei pelimarkkinoilla tarvitse pyrkiä tekemään pelejä, joista kaikki pitävät. Kun pyritään löytämään se "kultainen keskitie" niin loppujen lopuksi kukaan ei ole tyytyväinen lopputulokseen.
Huono puoli tässä on se, että lännessä pidetään enemmän 'länsimaisista' ropeista ja tämän takia threadeja kuten tämä ilmestyy tasaisin väliajoin. Kun ei ymmärretä, etteivät kaikki pidä samoista asioista, niin tässä on tulos.
Laitetaanpas esimerkki: Jotkut pelaajat eivät välitä siitä, että pitää olla paljon "vaihtoehtoja" pelatessa ja että saa valita tarinan kulun. Eikä myöskään siitä, että pitää saada tehdä oma hahmo eikä voi pelata kehittäjien luomalla hahmolla. Ja sitten se tärkein pointti: on pelaajia, jotka ei haittaa se, että peli on yksi pitkä putki eikä "vapaa maailma missä saa tehdä mitä huvittaa". Päinvastoin. On pelaajakunta, joka pitää tälläisistä peleistä enemmän kuin "vapaamuotoisista peleistä, missä vain taivas on rajana" (mikä on länsimaisille kriitikoille ehkä se graalin malja).
On pelaajia, jotka haluavat kokea sen, mitä kehittäjät ovat luoneet, ja kuulla sen, mitä kehittäjät haluavat kertoa. Eivät he halua "luoda omaa tarinaansa hiekkalaatikossa" vaan nähdä millaisen tarinan kehittäjät ovat heille tehneet.
Nyt tulee raju paljastus: Itse en pidä mistään Biowaren peleistä, tai muistakaan länsiropeista. Niitä kyllä löytyy hyllystä kasapäin, sillä aina yritän pitää kys. peleistä koska niissähän ei laadullisesti ole mitään vikaa, mutta ne eivät vain iske. Mass Effect, Oblivion, Fallout, Fable, Diablo..tylsää, puuduttavaa, ei kiinnosta pidemmän päälle.
Mistä se sitten johtuu? Monista tekijöistä. Ensinnäkään graafinen tyyli näissä peleissä on suoraan sanottuna tylsää. Siitä puuttuu täysin inspiraatio. Sen lisäksi myös animaatiot ovat harmittavan usein tökeröitä. Musiikki on aina sitä sinfoniaorkesterihuudetaankuorossa-tyylistä tavaraa, mikä häipyy liian usein taustalle eikä sitä edes loppujen lopuksi huomaa. Sen lisäksi minunlaiselleni pelaajalle, joka tahtoisi välttämättä läpäistä pelin täydellisesti ensimmäisellä kerralla, suuri maailma missä tekemistä on loputtomasti on lähinnä vituttava kokemus. Ei pysty, eikä se ole tarkoituskaan. Kun peli ei ole liian avoin, voi hiukan guiden avustuksella läpäistä pelin ilman, että tarvitsee stressata siitä että missaa jotain tai ei löydä.
Tarinalla on myös suuri merkitys minulle. Harvoin riittää into jatkaa pelaamista ellei pelattavuus ole todella hyvällä tasolla. Ja mitä avoimempi peli on, sitä enemmän tarina kärsii. Enkä tarkoita nyt dialogiin perustuvaa tarinaa, vaan tapahtumiin. Asioita pitää tapahtua eikä tarvitse olla mitään avaruus-Päivien Viemää shaibaa mukana. Maailman pelastaminen nyt vähintään tai muuten ylitseampuva tarina jaksaa pitää mielenkiinnon yllä.
Tässä nyt oli muutamia seikkoja miksi itseeni ei iske länsiropet. Enkä minäkään toitottele foorumeilla että muuttakaa Mass Effect/Oblivion minulle sopivaksi peliksi. Pelaan vain niitä pelejä joista tykkään, muut pelatkoon Killzoneja ja Oblivioneita. Ihan sama minulle.
Täytyy vielä lopuksi sanoa, että Lost Odysseyksessä ainoa mielenkiintoa yllä pitävä seikka oli tarina, mikä oli hyvin kerrottu (varsinkin Thousand Years of Dreams- wow), mutta kun tarina alkoi selvetä niin ei enää kiinnostanutkaan mitä tapahtuu, ja pelaaminen jäi siihen. Itse pelattavuus oli sillä tasolla että jos olisi ollut surkea stoori, niin olisi ollut ihan surkea kokemus. Sakaguchi on yhä jumissa 80-luvulla.. Ja siinä onkin japsiropejen suurin ongelma tänä päivänä; vanhat pierut saa päättää miten asiat tehdään. Potkikaa nyt ne Toriyamat, Kitaset ja Nomurat sieltä johtajan palleilta vittuun niin saadaan vielä vähän parempia japsiropeja markkinoille, ilman vöitä, vetoketjuja ja geneerisiä päähahmoja (saakelin Nomura).
EDIT: Toisaalta, en pidä japsiropeja "ropeina". Länsiropet ovat enemmänkin ropeja sanan varsinaisessa merkityksessä. Japsiropet ovat enemmänkin, hmm.. seikkailupelejä? Ehkä lähempänä jotain Metal Gear Solidia ja Resident Eviliä kuin Oblivionia. Ei siinä tietenkään mitään, en kai sitten vain pidä RPG:stä!
. Mutta juuri tämä sieluttomuus häiritsee. 