Vastaus: Keskustelua myyntiluvuista (NPD, FIGMA ja niin edelleen)
Mä en kyllä usko, että PS4 ja Xbone kilpailee kovinkaan paljoa Switchin kanssa asiakkaista, yleisestikin laitteet profiloituu eri käyttäjäkunnille.
Komppaan kyllä Mahewcoroa, että mielestäni Sonyn ja lukuisten JRPG-studioiden tuki tuoda sarjojaan - jotka on usein Sony-exclusive - länsimaihin vaikuttaa Sonyn konsolien, ja kyseisten pelien myynteihin. Melkein väittäisin, että tämän pelituotannon puute vaikuttaa Microsoftin konsolien myynteihin. Mutta väite, että se vaikuttaisi erityisesti Switchin myynteihin on huuhaata. Ei tyyppi joka ostaa Switchin välitä SaGasta vaan Zeldasta.
On melkoinen harhaluulo, että Zeldalla ja muilla RPG-tyylisillä julkaisuilla olisi täysin eri yleisöt. Esimerkiksi tuo linkittämäni
Ys 8 -traileri havainnollistaa tämän varsin yksinkertaisesti: alussa trailerin lataajan logon aikana soiva melodia on, kas vain, Zelda-sarjasta. Breath of the Wildin muutokset Zelda-pelimekaniikkaan ovat tehneet siitä sarjan vahvimmin RPG-tyylisen pelin pitkään aikaan, ja näiden ominaisuuksien ansiosta Breath of the Wild on varmasti saanut houkuteltua mukaan RPG-genrestä kiinnostuneita pelaajia joita sarjan seikkailu/toimintapainotteisemmat pelit eivät ole kiinnostaneet yhtä paljoa.
Lisäksi menestyneillä Nintendo-alustoilla on aivan epäilemättä kysyntää RPG-tarjonnalle. Wii aikanaan toi useita uusia tulokkaita genreen, kuten Tales of Symphonia 2, Tales of Graces, Arc Rise Fantasia, Xenoblade Chronicles, The Last Story ja Final Fantasy IV: The After Years. Myös WiiWaren Final Fantasy Crystal Chronicles -spinoffit menestyivät hyvin, ja
Wiin Virtuaalikonsoliin tuli edustava tarjonta RPG-klassikkoja kuten Chrono Trigger ja Final Fantasy III. Lisäksi tuo länsimaiden julkaisulista kalpenee
Japanin Virtuaalikonsolin tarjonnalle, joka sisältää lukemattomia vain siellä julkaistuja genren pelejä kuten Bahamut Lagoon, Romancing Saga -pelit, Rudra no Hihou, Fire Emblem -pelejä, Shin Megami Tenseitä ja monia muita. Wiillä oli siis aivan epäilemättä kysyntää juuri noille klassikko-RPG:ille joita myös Romancing Saga 2 edustaa, ja tämä nähtiin myös myyntilistoilla, kun
Dragon Quest I-II-III julkaistiin Wiillä. Tähän kokoelmaan oli yksinkertaisesti pakattu uudelleen kolme ensimmäistä Dragon Quest -peliä, eli samaa aikakautta ja tyyliä kuin monet muut yllämainituista peleistä, ja tämäkin kokoelma myi muutamassa kuukaudessa lähes 400 000 kappaletta. Tähän jatkona 2DS:n ja 3DS:n valtavaa RPG-valikoimaa tuskin tarvitsee edes mainita. On täysin ilmeistä, että tällä Nintendon käsikonsoliperheellä on kattava RPG-kannattajakunta.
Epäilemättä RPG-tarjonta voisi parantaa myös Switchin tilannetta. Wii, 2DS, 3DS ja monet muut laitteet niin Nintendolta kuin Sonyltakin ovat näyttäneet, että erityisesti Japanissa on jatkuvaa kannatusta RPG-genrelle. Jos Switchille ei tule kunnon RPG-valikoimaa, niin toki laitteelle ei siirry myöskään RPG-pelaajien enemmistöä. Ensi kesällä RPG-harrastajat ovat entistäkin vahvemmin PS4:n, 2DS:n ja 3DS:n parissa, koska näille on tulossa todella kattava RPG-tarjonta. PS4:n tarjontaa tuossa tuli jo käsiteltyäkin, mutta Nintendon käsikonsoliperheelle tulee Japanissa mm. se DQ11, Ever Oasis, Etrian Mystery Dungeon 2, Radiant Historia Perfect Chronology, The Alliance Alive ja muita RPG:itä, samalla tavalla siis hyvin monipuolinen tarjonta erilaisia pelejä pelkästään RPG-kattogenressä kuin PS4:lle. Switch jää paitsi näistä kaikista peleistä, ja on sanomattakin selvää että RPG-fanit eivät ole tuolloin Switchin parissa. DQ11:ä on lupailtu Switchille joskus myöhemmin, mutta siinä vaiheessa valtaosa pelaajista on jo pelannut sen alkuperäisillä julkaisualustoilla.
Nintendon menestyneillä alustoilla siis on ollut vahva RPG-perinne, ja varmasti se Zeldan tai Switchin ostaja voisi olla kiinnostunut myös Sagasta tai muista RPG:istä, mutta jos ne pelit eivät tule Switchille sellaisella volyymilla kuin muille alustoille, niin samoin kuin Wii U, myös Switch voi jäädä RPG-yleisöstä ja koko genrestä paitsioon.
Eikö sen nyt pitäisi olla molemmilla viikoilla yhtä hyvä jos pelivalikoiman määrä yleisesti vaikuttaa asiaan. Pikemminkin syynä voisi olla vaikka jonkun tietyn pelitittelin julkistus, tai jonkun jälleenmyyjän kampanja (ja jos noita markkinoidaan etukäteen niin takuulla on vähemmän myyntiä juuri ennen kampanjaa kuin sen aikana). Mutta näitä syitä voi sitten arvailla kun ei ole mitään lähdettä sille miksi se myynti oikeasti kasvoi. Ehkä oli vaan joku kiva PS4-uutinen jonka seurauksena ns. aihetrendi kasvoi, eli konsolista puhuttiin enemmän.
Tämä on toki erittäin hyvä huomio. Konsolimyynneissä on jatkuvasti pientä vaihtelua eri syistä. Esimerkiksi juuri tuolla viikolla Japanissa julkistettiin
Dragon Quest XI -erikoismallit PS4:stä ja New 2DS XL:stä ja samalla viikolla tuli muitakin DQ11-uutisia. (Mutta noita erikoislaitteita siis
ei julkaistu vielä, ne tulevat saataville ja lasketaan myydyiksi vasta 29. heinäkuuta vaikka ennakkotilaukset aloitettiinkin jo.) Nämä uutiset saattoivat hyvinkin vaikuttaa PS4:n kysyntään, kun pelaajat saivat muistutuksen, että Dragon Quest XI:n julkaisu lähestyy. Yksin
Dragon Quest IX myi Japanissa ajan myötä reilusti yli 4 miljoonaa peliä, joten kaikki nämä omistajat tuskin vielä omistavat PS4:ää. Toki 2DS:lle ja 3DS:lle julkaistavan DQXI:n käsikonsoliversion odotetaan nousevan suositummaksi versioksi Japanissa, mutta kuten on aiemmin keskusteltu, Square Enix itsekin odottaa osan pelaajista ostavan sekä PS4- että 2DS/3DS-version, ja on huomioinut tämän jopa pelin sisäisesti "Spell of Restoration"-ominaisuudella.
Lisäksi Japanissa oli juuri tuolloin alkamassa
Golden Week, yksi Japanin tärkeimmistä lomaviikoista. Golden Week yleensä hyödyttää erityisesti Nintendoa, kun vanhemmat ostavat lapsilleen Nintendo-laitteita ja -pelejä lahjaksi ennen merkittävää lomaviikkoa. Nintendolla onkin tyypillisesti ainakin jokin pelijulkaisu Golden Weekiä varten joka vuosi, tänä vuonna se oli Mario Kart 8:n Switch-porttaus. Saattaa kuitenkin olla, että myös PS4 hyötyi jonkin verran Golden Weekistä.
Pitää muistaa, että niitä konsoleita, jotka on myyneet yli sata miljoonaa yksikköä on edelleen vaan viisi maailmassa. Esimerkiksi Sonyn "floppi" Vita on myynyt yli 15 miljoonaa yksikköä maailmanlaajuisesti eikä Sony ole koskaan syyttänyt Vitaa Gamesin fiskaalivuosien tappioista, joita olikin vuosina 2008 ja 2013, mutta ei ollut 2011 ja 2012 eli silloin, kun voisi olettaa "epäonnistuneen" Vita-julkistuksen voivan niitä tappioita aiheuttaa. Mutta vaikka se myi hyvin se ei myynyt ollenkaan niin hyvin, kuin Sonyn laitteelle annetaan myyntiodotuksia ja tällä perusteella sitä floppimyyttiä voi perustella.
