Vastaus: Mihin opiskelemaan?
Tämä mainitsemasi ero johtunee luultavasti ihan siitä, että kyseiset oppilaitokset eroavat toisistaan melkoisesti opiskeluluonteeltaan. Yliopistossa päntätään päähän nippelitietoa ja teoriaa, joten pääsykoekin perustuu hyvin pitkälti siihen. Sisään laitokseen pääsevät yleensä ne henkilöt, jotka ovat opetelleet ne kuvatekstit pääsykoekirjasta ulkoa. Rannalle muutamalla pisteellä jäävät sellaiset kaverit, jotka osaavat kyllä vastata hyvin asiakysymyksiin, mutta kokeessa on yleensä mukana juuri tällaisia "ulkomuistia" testaavia kysymyksiä, joilla tehdään se ratkaiseva ero, että kuka pääsee ja kuka ei.
Muistan vielä hyvin oman AMK-pääsykokeeni alkukesältä 2005. Siinä testattiin loogista päättelykykyä, luetun ymmärtämistä ja sisäistämistä, tämän lisäksi myös matemaattiset taidot ja luonnontieteet(kemia ja fysiikka) testattiin, koska ne olivat oman alani perusopintojen pääaineita. Pääsin sisälle heittämällä lukematta minuuttiakaan kyseiseen pääsykokeeseen, tosin asiaan vaikutti se, että olin juuri muutama kuukausi aikaisemmin kirjoittanut yo-kokeessa kyseiset aineet
PS. Ja en sanoisi, että AMKhonkaan pääsy olisi mitenkään helppoa. Muistan, että omana pyrkimysvuotenani omalle linjalleni oli ~600 yrittäjää ja aloituspaikkoja taisi olla 104, joten sisäänpääsyprosentti oli luokkaa 1/6. Ei mitenkään kovin helppopääsyistä minun mielestäni, mutta toki on muistettava, että tuskin kaikki noista 600:sta pyrkijästä oli oikeasti haluamassa juuri sille alalle opiskelemaan.
Ainakin AMK:hon on helpompi päästä kuin yliopistoon. Riippuu toki varmasti alasta paljonkin, mutta oma kokemukseni on melko yksiselitteinen. Yliopistoon pääsy (oikeustieteellinen tiedekunta) vaati kaksi yritystä, yhteensä n. 5 kuukautta sellaisia 8-tunnin työpäiviä (=lukemista) ja satoja euroja valmennuskurssien ja kirjojen muodossa. Toisella kertaa hain sitten varasuunnitelmana tradenomiksi AMK:hon, johon pääsy vaati muutaman monisteen tulostamista ja niihin tutustumista kevyesti pari päivää ennen pääsykoetta. Molempiin koulutuksiin oli pohjana keskitasoiset (E:tä, M:ää) ylioppilaspaperit.
Tämä mainitsemasi ero johtunee luultavasti ihan siitä, että kyseiset oppilaitokset eroavat toisistaan melkoisesti opiskeluluonteeltaan. Yliopistossa päntätään päähän nippelitietoa ja teoriaa, joten pääsykoekin perustuu hyvin pitkälti siihen. Sisään laitokseen pääsevät yleensä ne henkilöt, jotka ovat opetelleet ne kuvatekstit pääsykoekirjasta ulkoa. Rannalle muutamalla pisteellä jäävät sellaiset kaverit, jotka osaavat kyllä vastata hyvin asiakysymyksiin, mutta kokeessa on yleensä mukana juuri tällaisia "ulkomuistia" testaavia kysymyksiä, joilla tehdään se ratkaiseva ero, että kuka pääsee ja kuka ei.
Muistan vielä hyvin oman AMK-pääsykokeeni alkukesältä 2005. Siinä testattiin loogista päättelykykyä, luetun ymmärtämistä ja sisäistämistä, tämän lisäksi myös matemaattiset taidot ja luonnontieteet(kemia ja fysiikka) testattiin, koska ne olivat oman alani perusopintojen pääaineita. Pääsin sisälle heittämällä lukematta minuuttiakaan kyseiseen pääsykokeeseen, tosin asiaan vaikutti se, että olin juuri muutama kuukausi aikaisemmin kirjoittanut yo-kokeessa kyseiset aineet

PS. Ja en sanoisi, että AMKhonkaan pääsy olisi mitenkään helppoa. Muistan, että omana pyrkimysvuotenani omalle linjalleni oli ~600 yrittäjää ja aloituspaikkoja taisi olla 104, joten sisäänpääsyprosentti oli luokkaa 1/6. Ei mitenkään kovin helppopääsyistä minun mielestäni, mutta toki on muistettava, että tuskin kaikki noista 600:sta pyrkijästä oli oikeasti haluamassa juuri sille alalle opiskelemaan.