Ippenator
Well-Known Member
Oli kyllä sellaista huttua ja tajunnanvirtaa tämä viestisi, ettei voi muuta kuin nauraa. Tuo ”Sony rakastaa pelaajia” -lause oli kyllä huvittavuudessaan huippu. Rakastavat todellakin ja vielä heidän konsolillakin yksinoikeuspelejä pelaavia oikein 80 euron edestä per peli. Kilpailijoilla tämä ”rakkaus” jää heidän isoimmissakin yksinoikeuspeleissään 70 euroon. Ja paljon pelaava pääsee Game Passin avulla vielä paljon halvemmalla Xboxin yksinoikeuspelien osalta.Kaikki eivät välttämättä halua tukea jonkun tietyn firman harjoittamaa 'pelipolitiikkaa' tai yleensäkään firman tapaa toimia. Kaikkien pelinurkkaukseen ei välttämättä edes fyysisesti mahdu kahta pelilaitetta. Syitähän voi olla moniakin siihen, että yksi laite per laitesukupolvi.
Inhimmillisiin ja pelialaa edistäviin juttuihin...Microsoft ostaa itselleen studioita ja viimeisimpänä jopa kokonaisen julkaisijan. Sony ostaa yksittäisiä peliprojekteja, kuten nyt vaikkapa FF 7 Remaken, johon tässä nyt ilmeisesti viitattiin. Julkaisija/studio vs yksittäiset peliprojektit, melkoinen kokoero. Ja eikös se Microsoftikin jokunen vuosi sitten jotain maksanut siitä, että uusimman Tomb Raider-trilogian keskimmäinen osa tuli ensin heidän vehkeilleen ja vasta vuosi myöhemmin muille?
Sony 'rakastaa' lähes kaikkia pelaajia. Tai ainakin suurempaa osaa pelaajista kuin Microsoft. Sitähän nuo Bungie-lausunnot vihjailevat. Jos Bungien tulevatkin pelit ovat day one saatavissa myös Xbox-laitteille, niin kyllähän Sony silloin näyttää Laupiaalta Samarialaiselta Microsoftiin verrattuna. Sony voittaa ainakin mediassa ja tavallisen tallaajan silmissä ns. sata-nolla. Ehkäpä tämä jossain vaiheessa ajaa Microsoftinkin julkaisemaan Bethesdan pelejä Playstationin puolelle, vaikkapa vähän alkuperäisen Xbox-julkaisun jälkeen. Tämän jälkeen voitaisiin lukea mediasta otsikoita "Sonyn Bungie-osto ja avokätisyys pitää studion pelit silti kaikkien konsolipelaajien saatavilla ajoi Microsoftinkin julkaisemaan Starfieldin vuosi Xbox-julkaisun jälkeen kaikille konsoleille! Sonyn avokätisyys ja rakkaus pelaajia ja alaa kohtaan pelasti pelialan!".
Kyllä se nyt vaan niin on, että jos kahdesta pitää valita, niin Sony on se valinta.
Sitten päälle Sonyn kehno käyttäjäystävällisyys sekä hardwaren että käyttiksen osalta, niin taitaapa ollakin Sonyn rakkaus sellaista ns. tough lovea loppujen lopuksi. No, hardwaren tehot ja yksinoikeuspelit ovat sentään varsin hyviä, joten kyllä tässä itsekin on ainakin toistaiseksi ollut valmis Sonyn tough lovesta ”nauttimaan”.
Aika moni enemmän pelaava valitsee kuitenkin nykyään useamman kuin yhden konsolin. Kun ei se pelaaminen todellisuudessa noin pelkistettyä ole, kuin viestissäsi kuvaat. Enemmän pelaavilla on tarkemmat preferenssit ja parempaa tietoa peleistä, joten sellaiset pelaajat, jotka eivät halua katkerana seurata sivusta toisen konsolin suuria pelejä ostavat sitten ainakin toisen, elleivät jooa kolmannen konsolin.Kaikilla pelataan pelejä, painotukset hieman erilaisia. Etenkin aiemmin konsolit olivat profiloituneet hieman erilaisia asiakasryhmiä kosiskeleviksi. Karrikoidusti: Xbox leimaantui "dude bro/frat boy" konsoliksi, jolla oli yksipuolisempi pelivalikoima, Playstation "koko perheen" keskitien kulkija ja "jotain jokaiselle", Nintendo taas se hieman lapsekkaampi oman tiensä kulkiija ja Mario-konsoli.
Niistä suurin osa valikoi itselleen soveltuvimman alustan.
Ei se tosiaan noin pelkistettyä ole, että kaikilla pelataan. Vähän sama kuin sanoisi, että ihan sama mihin ravintolaan menee syömään - kaikissa niissä kuitenkin tarjoillaan ruokaa…
Viimeksi muokattu: