Osittain Final Fantasy Fiestan innoittaman mutta olen myös aina halunnut tehdä tämän.
Final Fantasy sarjan maratooni 1-15. poislukein XI ja XIV sekä jatko-osat.
NES/SNES aikakausi.
Remasteroidut pelit sisältää.
-Paranneltu grafiikka alkuperäisestä SNES tyylillä käyttäen Unityä.
-Nobuo Uematsun upeat remasterit kaikesta musiikista
-Maailmankartan jossa on kolme eri zoomi leveliä
-Dungeon kartta joka näyttää joka luolaston huoneet, arkut ja portaikot
-Myöskin koko ruudun maailmankartta joka näyttää jokaisen löydetyn alueen ja arkkujen määrän
-Voit juosta B napista joka pelissä ilman juoksukenkiä
-8 suuntaan liikuminen
-Pikatallennus mahdollisuus missä vain, poislukien taistelut ja cutscenet
-Päävalikosta myös löytyy soundtrack, bestiary ja taidetta.
Pelit ovat alkuperäisiä versiota, joten ei mitään extra sisältöä jota on tullut myöhemmin.
Ovat myös lyhyempiä kuin alkuperäiset koska valtava osa grindauksen tarpeesta on poistettu ja pelaamista on muilla tavoilla nopeutettu.
FINAL FANTASY PIXEL REMASTER
Ensimmäinen osa josta kaikki alkoi.
Peli on simppeli tarina 4 sankarista jotka lähtevät keräämään 4 kristallia jotta voivat pysäyttää kaaoksen.
Isoin "ongelma" tässä pelissä on se että olet jatkuvasti hukassa mihin täytyy mennä, jotkuthan tällaisesta tykkää mutta itse mielummin ottaisin merkin kartassa joka näyttää suunnan. Ei jaksa pyöriä tuntikaupalla etsimässä jotain mestaa kun välillä ovat aika monen mutkan takana, sen takia aina kun en ymmärtänyt mihin mennä katsoin oppaasta. Näin sai paljon jouhevamman kokemuksen.
Loppupomoa lukuunottamatta peli on kohtalaisen helppo joskin alussa vaatii pientä grindiä. Mutta pelin loppupomo on kyllä sitten niin haastava että saa pistää kaikki mahdolliset jipot käyttöön jos haluaa päihittää sen. Itsellä oli hahmot reilu 40 levelisiä kun hänet kohtasin ja en muista koska jonkun pomon voittaminen on tuntunut niin hyvältä. Täysin epätoivoinen tilanne ja viimeisillä voimilla heität jokaisen iskun mitä ryhmästä lähtee irti ja kun lopulta näet pomon kaatuneen vedät pienet tuuletukset ja yes huudot kaikuvat naapurielle asti.
Sen jälkeen lopputekstit rullaavat ruudulla ja sinut valtaa hyvä olo, tämä oli hyvä kokemus ja olet tyytyväinen että ensimmäinen Final Fantasy on vihdoin lyöty. Ei tietenkään tänäpäivänä mikään vallankumouksellinen tekele ole, se on todella yksinkertainen ja lähes kaikki sarjan tunnusjutut loistaa poissaolollaan mutta osaapahan nyt arvostaa sarjan ekaa osaa enemmän.
FINAL FANTASY II PIXEL REMASTER
Tämä on selkeästi erilainen peli kuin ensimmäinen osa SquareSoft otti isoja riskejä tämän kanssa ja aika harva tästä pelistä tykkää.
Tarina on saanut valtavasti syvyyttä ja NES mittapuulla on todella eeppinen ja synkkä, cutscenejä on myös paljon enemmän kuljettamaan tarinaa eteenpäin.
Maailma on elävämpi kun kaupungeissa on enemmän ihmisiä ja maailmankartalla lentelee ilma-aluksia. Loitsuja on valtavasti enemmän, luolastot ovat hienompia jne. Myös sarjan tunnus elementit alkavat tulla mukaan FF 2 myötä.
Kuulostaa todella hyvältä eikö, no kaiken tämän onnistuu aika vahvasti vesittämään muutama aika epäonnistunut mekaniikka. Ensinnäkin levelitys ei tapahdu automaattisesti vain expaa keräämällä, hahmoilla ei ole leveleitä. Mutta aseilla ja taioilla on. Jokainen aseluokka täytyy kehittää erikseen jos haluat vaihtaa sitä keskenkaiken, isompi ongelma sen sijaan on se että jokainen loitsu täytyy levelittää joka hahmolla erikseen. Se on aivan järjetön grindaus savotta jos haluaa loitsujen leveliden kasvavan koska ne kasvaa vain kuin niitä käytetään, tosin yksi muutos on joka auttaa aika paljon.
HP määrä nousee tasaiseen tahtiin kun vain taistelet paljon. Aikaisemmin se nousi vain jos hahmosi menetti tarpeeksi healthia taistelun aikana, tämä johti siihen että pelaajat vahingoittivat omia hahmojaan jotta saivat healthit laskemaan ja näin mahdollisesti nostettua kokonaismäärää.
Sanotaan sen verran että tämä versio pelistä on niin helppo tuon uuden HP systeemin ansiosta että lukuunottamatta curea ja paria muuta taikaa en levelittänyt niitä ollenkaan ja pääsin pelin silti läpi, osa bosseista tuntui hankalilta kun ei ollut tarpeeksi damagea mutta brute forcella vaan jotenkin selvisi aina. Loppubossista en tiedä miten hankala on koska kuten sanoin niin juustotin sen. Ei kiinnostanut lainkaan alkaa hakkaamaan päätä seinään kun peli on muuten niin ärsyttävä.
Sitten on tämä keskustelu systeemi jossa sinun täytyy opetella punaisia sanoja keskusteluista joita sitten voi käyttää keskustelussa muiden hahmojen kanssa, ongelmaksi tietysti muodostuu se että jos et satu keskustelemaan juuri oikean hahmon kanssa ja oppiman juuri oikeita sanoja. Ilman opasta saat juosta edestakaisin etsimässä sitä sanaa joka on jäänyt oppimatta.
Sitten on myöskin tuhoto määrä vihollisia joilla on joka iskulla 100% mahdollisuus tartutta hahmoosi joka haitallinen asia. Esimerkkinä nyt käytettäköön erästä arkkua jonka avasin luolastossa, sieltähän hyökkäsi valtava lauma vihuja jotka pystyivät kivettämään hahmoni. Koska viholliset saivat edun taistelun alussa oli heillä kaikkilla vuoro ennen omia hahmoja näin ollen kivettivät jokaisen niistä ja se oli automaattisesti game over. Jos tässä ei olisi pika tallennus mahdollisuutta niin se olisi ollut luolaston alkuun ja arvatakaa olisinko ikinä enään koskenut peliin sen jälkeen, onneksi nyt vain latasin tallennuksen juuri arkun vierestä ja vain jatkoin matkaa. Tämä nyt aika radikaali esimerkki mutta siis tällaisia vihollisia on joka paikassa mitkä aiheuttavat jonkinnäköisen status ailmentin ja se on 100% aina, loppupään luolastot on yhtä helvettiä tämän osalta. MUISTAKAA SIIS TALLENTAA TODELLA USEIN.
Eikä unohdeta niitä lukuisia tyhjiä ja tarpeettomia huoneita joita luolastoissa on ja joissa saa rampata ovesta sisään ja ulos jatkuvasti. Näissä huoneissa on myös paljon isompi mahdollisuus taistelulle jotka on yleensä huomattavasti vaikeampia. Muutenkin pelin taisteluiden määrä on ihan järkyttävän suuri verrattuna 1 ja 3, parin askeleen jälkeen alkaa taas suhisemaan kun siirrytään taisteluruutuun, vähän alkaa rasahtelee pääkopassa.
Eikä siinä vielä kaikki. Viimeisenä mutta ei vähäisimpänä on typerä party systeemi. 4 hahmon sijasta sinulla on 3 päähahmoa ja yksi hahmo joka vaihtuu jatkuvasti pelin aikana. Tämä tarkoittaa sitä etttä se vieraileva hahmo on aina heikko turhake joka roikuu mukana, toisaalta on hyvä maalitaulu vihollisen iskuille ainakin sen parin iskun ajan mitä ne kestää ennenkuin kuolevat. Onneksi uusitun HP systeemin myötä ne nyt ovat vähän hyödyllisempiä kuin ennen.
Tietysti tässä on myös se sama ongelma kuin ekassa osassa ettei aina ole selvää missä seuraava paikka on, ei ehkä ihan niin paha kuin ekassa osassa. Tämän pelin kohdalla se on kuitenkin aika pieni murhe kaiken muun rinnalla.
Final Fantasy 2 on tarinan ja presentaation osalta NES trilogian paras, NES:illä tuskin on mitään vastaavaa edes tarjota. Mutta sitten on paljon isoja ongelmia ja nyt ymmärrän miksi tämä on sarjan parjattu musta lammas ja miksi tätä levelitys syteemiä ei ikinä enään käytetty Final Fantasy pelissä. FF 1 on simppeli peli jossa eteneminen ei aina ole kauhean selvää ilman opasta, mutta se peli sentäs tuntuu reilulta ja hauskalta pelata, tämä onnistuu tavoittamaan sen fiiliksen noin 10% peliajasta.
Kiitos parannellun HP systeemin ja huijaus aseen jolla loppupomo kaatuu 3 iskusta pystyin pelin läpäisemään, mutta kun se tuntuu lähes jatkuvasti tekevän kaikkensa jotta vihaisit sitä niin ei tästä voi tykätä. Loistavasta tarinasta, mielenkiintoisista hahmoista, upeista grafiikoista ja Nobuon kauniisti remasteroidusta musiikista
En edes viitsi kuvitella miten ärsyttävä alkuperäinen versio on ollut ilman kaikkia PR version parannuksia.
FINAL FANTASY III PIXEL REMASTER
FF 2 pettymyksen jälkeen tämä peli on raikas tuulahdus, FF 1 tuttu levelitys syteemi tulee takaisin ja poissa on kaikki FF 2 kököt systeemit.
Jotenkin tuntuu että grafiikat ovat heikommat kuin edellisessä pelissä, maailma on värikkäämpi mutta en tiedä kuvittelenko vain mutta se ei tunnu niin elävältä ja jotenkin tuntuu kun jotain puuttuisi, se vaan ei säväytä samaan malliin kuin FF2.
Remasteroidut Nobuon musiikit, ei tähän lisättävää.
Tarina on myös "heikompi" kuin edellisessä osassa, se palaa takaisin FF 1 tuttuun kristalleihin, magiaan ja ystäviin. Se on hyvä ja paljon enemmän cutsceneja kuin FF1 mutta se vaan tuntuu jotenkin laimealta edellisen pelin synkän ja hahmovetoisen tarinan jälkeen.
Luolastot ovat paljon yksinertaisempia kuin koskaan, niissä ei turhaudu turhiin tyhjiin huoneisiin ja ovat hyvin suoraviivaisia. Viholliset tuntuvat läpi pelin reiluilta ja ei tarvitse skippailla 90% taisteluista koska ei halua tapella taisteluita joissa lähes 100% saa jonkun status ailementin tai tallentaa joka taistelun jälken kun koskaan ei tiedä milloin tulee kuolema jolle vaan ei voi tehdä mitään. Peli tuntuu reilulta ja hauskalta. Edelleen olin todella vainoharhainen arkuista kun ne saattoi koitua 2 kuolemaksi koska vain, vaikka taisteluita niissä on hyvin harvoin. Toisin kuin 2 jossa niitä oli suurinpiirtein joka toisessa.
Sitten on uusi job systeemi jossa saat vapaasti valita hahmoillesi jobin ja vaihdella sitä milloin haluaa, joka jobilla on oma levelinsä joten saa grindailla paljon jos niistä haluaa hyödyllisiä, mutta koska peli tuntuu hauskalta pelata tämä ei tunnu rangaistukselta ja onpahan tekemistä niille jotka tykkäävät grindailla paljon. Uusia jobeja aukeaa pelin edetessä kun löytää kristalleja. Aika paljon samanlainen systeemi kuin FF X-2 jos se on tuttu, toki tässä ei voi kesken taistelun muuttaa. Ihan täydellinen tämä systeemi ei ole koska välillä peli pakottaa sinut käyttämään jotain tiettyä jobia bossissa tai luolastossa, jos et ole sitä levelittänyt niin se on silloin aika heikko. Tosin eipä siitä tässä versiossa ainakaan suurempaa haittaa ollut ja kaikista näistä kohdista pääse ekalla yrityksellä. Toki jos niitä ei tajua niin on aika hankalat ajat edessä, peli kyllä antaa aika runsaasti vihjeitä koska on aika käyttää jotain tiettyä jobia.
Maailman kartta tuntuu myös suoraviivaisemmalta joten oikean reitin löytäminen ei ole niin hankalaa kuin edellisissä osissa, mutta kyllä silti ilman ohjeita saa edestakaisin kuljeskella että löytää oikean paikan ja tarvittavat loitsut sekä kyvyt etenemiseen.
Tässä on mukana myös 2 tuttu systeemi missä partyyn liittyy mukaan joku hahmo. Niitä tosin tapahtuu paljon harvemmin ja ne on ylimääräisiä hahmoja jotka vain kulkevat mukana eikä partyn taistelu jäsen joka on hävyttömän heikko aina.
Pelin legendaarisen vaikea loppuluolasto oli helpotettu kiitos pika tallennuksen, extra hiilaus pisteiden ja kaikkien muiden PR parannusten ansiosta. Se tuntui alkuun haastavalta, viholliset löi todella kovaa mutta ei koskaan epäreilulta. 2 skippasin 95% taisteluista loppuluolastosta koska ne oli vain niin ärsyttäviä ja halusin pelin pois alta, nyt taistelin 99% kaikki taistelut.
Loppupomo oli kyllä aika pannukakku, sillä on tasan yksi liike jota se tekee uudestaan ja uudestaan joskus jopa 2 kertaa per rundi, mutta oma hiileri pysyi ajantasalla niin sen pystyi hoitamaan ihan vain pikakelaus nappi päällä. NES loppareista, ykkönen oli selkeästi paras, se oli todella haastava hauska ja kun sen lopulta sai kaadettua tuli niin voittaja olo että tunsi olevansa oikeasti Warrior of Light. Tämä oli todella heikko, ainakin tässä versiossa.
Pelissä on myös muutama vaihtoehtoinen luolasto ja bossi jotka jäi tekemättä joten tekemistä on jonkinverran myös tarinan ulkopuolella.
Heikompi tarina, heikommat grafiikat, heikko loppupomo mutta ylivoimasesti hauskin ja suoraviivaisin NES FF pelata. Tämä alkoi tuntua jo paljon nykyaikaisemmalta sarjan peliltä. Mutta tämä oli vasta alkua, seuraavaksi SNES trilogia.
Kaikki NES trilogian pelit läpäisin noin 13h tunnissa, jos pelaat ensimmäistä kertaa ja ilman ohjeita ovat nämä huomattavasti pidempiä koska olet todennäköisesti hukassa usein mihin mennä.
FINAL FANTASY IV PIXEL REMASTER
Final Fantasy 4 aloittaa jättimäisellä ryminällä uudella konsolilla.
Ensinnäkin se mitä pelin cutsceneilla pystyttiin tekemään verrattuna edelliseen sukupolveen
oli valtava harppaus. Tarinaa ja cutscenejä oli enemmän kuin kolmessa ekassa pelissä yhteensä, tuplattuna. Tarina myöskin on nykypäivänäkin aivan timanttia. Iso joukko mahtavia hahmoja ja jos pitäisi valita videopeli historian parhaat lapsihahmot Palom ja Porom olisi hyvin lähellä ykkös paikkaa. Peli on myös aika synkkä tarinaltaan ja se on sarjan paras ehdottomasti tähän mennessä.
Musiikit olivat Uematsun parhaimmistoa myös ja remasteroituna on sellaista silkkiä korville että harvoin kuulee.
Pelattavuus puolella oli isoja muutoksia myös, ATB mittarit tuli taisteluihin joten ne saatiin vihdoin sarjaan mukaan. Myös MP tuli takaisin, 1 ja 3 kun oli tietty määrä paljon mitäkin spelliä pystyi käyttämään ja en oikeen pitänyt siitä systeemistä. Myös vapaasti valittavat hahmoluokat on poissa ja nyt jokainen on sidottu alusta asti tiettyyn jobiin, itselle tämä systeemi toimii paremmin kun ei tarvitse miettiä että onko nyt oikeat käytössä vai ei kun peli sinulle ne aina antaa. Toki se myös poistaa paljon sitä vapautta mitä aikaisemmissa osissa oli.
Tämä on myös huomattavasti suoraviivaisempi kuin aikaisemmat osat, melko mahdoton eksyä ja aina peli kertoo mihin mennä. Kyllä tässäkin saa vapaasti liikuskella maailmankartalla kun saa kulkuneuvoja mutta suurimmaksi osaksi aika lineaarinen kokemus ja opastus on kohdillaan.
Pelissä on lukematon määrä upeita paikkoja joissa matkan aikana käydään ja monipuolisuutta ei puutu, erilaisia ajoneuvoja on myös lukuisia joilla voi matkata mitä mielenkiintoisimilla tavoilla.
Jos täytyy nimetä asioita joista en pitänyt pelissä niin hidden wallit oli näkymättömiä. joten sai nuohota kyllä seiniä urakalla että löysi tiensa arkuille, 3 ne oli usein merkitty joten jos piti silmänsä auki niin ei niitä missannut niin paljon.
Oli myös yksi aika tyhmä dunkku jossa oli hölmö mekaniikka,
magneetti luola
Viimeinen dungeon oli myös hivenen pettymys verrattuna 3 vastaan. Crystal Tower oli haastava mutta PR parannukset tekivät siitä paljon paremman kuin alunperin ja ymmärrän miksi se oli aikoinaan kova pala purtavaksi. Tämän pelin loppu dungeon vain oli tylsän näköinen suurimmaksi osaksi ja siellä on lukematon määrä piilotettuja pelin parhaita aseita ja armoreita. Mutta toisin kuin edellisen pelin loppari joka oli täysi pannukakku niin nyt sai kaipaamansa haastetta. Ukkoja kaatuu kun pomo lyö ihan älyttömän kovaa ja hiileri on hätää kärsimässä, mutta kiitos yhden summonin joka teki damagea niin pirusti onnistuin sen voittamaan toisella yrittämällä. Lopulta taistelu loppui yllättävän nopeasti ja oletin ihan että ei tämä tähän voinut loppua. Haastetta piisaa mutta se oli valitettavan lyhyt joten FF1 lopppari on edellen paras, mutta kyllä tästäkin sai sen "onko se vihdoin ohi" fiiliksen kuten ekasta osasta.
Muutenkin pelin bossit oli valtavasti parempia kuin aikasemmissa osissa, niihin riitti se että kunhan löi kovempaa niin voitit ne, nyt piti useassa pomossa käyttää ihan strategiaa jota ilman ne oli välillä aivan mahdottomia.
Peli kesti lopulta 14h joka on noin tunnin enemmän kuin NES trilogia.
Joka asiassa melkeen siis tuli paljon parannusta ja vaikka viimeinen dunkku olikin varmaan parannusta aikaisemmissa versiosissa niin PR helpotuksilla ja parannuksilla 3 oli parempi ja jäi enemmän mieleen. Mahtava tarina, upeat hahmot, ikimuistoisia pomotaistoja ja maailma joka täynnä upeita alueita, tästä jos jostain haluaisin nähdä kunnon remaken. Upea aloitus uudella konsolilla ja varmasti tulee olemaan korkealla kokonais rankingissä FF sarjassa.
FINAL FANTASY V PIXEL REMASTER
Tämä peli ei ollut kauhean hauska tai mieluisa pelata.
Osa dungeoneista on todella huonoja. Onneksi ne on lyhyitä suurimmaksi osaksi, paljon ärsyttäviä vihollisia ja bosseja.
Jobien levelitys ei ole hauskaa ja en pidä siitä että et ikinä tiedä mitkä jobit olisi parhaat mihinkin tilanteeseen, sen takia valmiit jobit on paljon paremmat kun tietää että peli on tasapainotettu niitä varten. Myöskin saat niin hitaasti AP pisteitä että kun peli on läpi olet ehkä saanut yhden jobin maksimiin, jos olet pelannut sillä koko pelin. Se ei anna minkäänlaista testaus mahdollisuutta ilman järkyttävää grindiä. FF 4 oli tehty paljon parempi koska sait tupla expat joka taistelusta, tässäkin olisi pitänyt vähintään tuplata AP mitä saa taisteluista.
Tarina on suurimmaksi osaksi tylsä, hahmot heikkoja ja maailma on 4 jälkeen todella mielikuvitukseton, cutscenet ovat kyllä taas kehittyneet edellisestä osasta ja niitä on toooodella paljon. Mutta kun tarina ei nappaa niin se ei ole hyvä asia ja peli ei tunnu soljuvan eteenpäin samanlailla kuin aikaisemmat osat.
Myöskin siinä suhteessa mennään takapakkia että peli ei usein kerro mihin täytyy mennä vaan pelaajan täytyy etsiä se oikea luolasto tai kaupunki ja usein se on taas niin mystisessä paikassa että tiedä kuinka kauan sen löytämisessä olisi mennyt ilman ohjeita.
Hyvät asiat pelissä on upea soundtrack ja no oli sillä tarinalla hetkensä mutta ne oli todella harvassa.
Pelaaminen tuntui todella väkinäiseltä ja jos FF 6 olisi ulkona olisin lopettanut aikoja sitten kesken, nyt taistelin kakkos osion loppuun mutta enempää ei pysty. 14h silti kertyi peliaikaa ja viimeinen kolmannes jäi vielä pelaamatta joten tämä on selkeästi pisin FF tähän mennessä, varmaan yksi syy siihen miksi se tuntuu niin puuduttavalta.
En edes jaksa keksiä mitään kirjoitettavaa, oli vain jotenkin todella luotaantyöntävä kokemus, tämä on minulla SNES trilogian FF 2 ilman hyvää tarinaa. Enkä ikinä usko että olisin sanonut tämän mutta pelaisin mielummin FF2 PR läpi uudestaan kun yrittäisin tätä. Toivottavasti seuraavaksi kaikkien ylistämä 6 osa lunastaa odotukset.
FINAL FANTASY VI PIXEL REMASTER
Viimeinen Nintendo ajan FF peli, monille se suurin kruunun jalokivi. Lunastaako FF VI sille laitetut odotukset vai onko peli yliarvostettu hardcore fanien keskuudessa.
Lyhyesti, FF 6 oli minulle pettymys, pelin ensimmäinen puolisko oli loistava ja tarina erinomainen, vaikka hahmot eivät 4 tasolle yllä niin oli siellä jokunen mielenkiintoinen tapaus. Pelin toinen puolisko on missä homma lässähtää.
Pelin ensimmäinen puolisko on täynnä fantasista musiikkia, tarinaa ja tapahtumia, upea maailma joka on täynnä toinen toistaan mielenkiintoisempia paikkoja. Varsinkin tämä täysin uusiksi tehty ooppera hetki oli todella satumainen ja upea. Monia hienoja bossi battleja ja luolastoja jotka testasivat pelaajan kykyjä.
Toinen puolisko antaa pelaajalle ultimaattisen vapauden, etsi ystäväsi, vain huhuja ja tiedonmurusia mihin mennä. Tämä ei itselle toimi, minä kaipaan sitä johdatusta mitä seurata ja tämä peli ei sitä tarjoa toisella puoliskolla. Lähes koko pelin tarina on nähty ensimmäisellä puoliskolla ja toisella vaan keräät kaverisi kokoon kun Kefka odottaa tornissaan, siitä tuleekin hyvin hahmovetoinen peli kun sinun on selvitettävä missä he ovat ja mitä heille on käynyt.
Minulla oli suuria vaikeuksia pitää mielenkiintoa yllä ja oppaan avulla etsin kumppanit koska ei vaan kiinnostanut pyöriä ympyrää tutkimassa koko maailmaa missä kukin on.
Kefkan torni oli myös aika mitäänsanomaton viimeinen dunkku vaikka hyviä bossbattleja olikin jokunen, varsinkin viimeinen bossi oli hyvä. Sinne voi myös mennä heti kun löydät 3 hahmoa partyysi, totaalisen ylilevelisenä siis koko pelin toisen puoliskon voi skipata mikä toisaalta tarjoaa sitä vapautta ja eri haasteiden kokeilemista jos tämä kiinnostaa.
Tämä on myös ylivoimaisesti pisin peli näistä, pelikellon näyttäessä n.25h.
Sanon kuitenkin sen että ymmärrän kyllä miksi tämä on joillekkin se paras Nintendo Fantasy tai jopa koko sarjan paras. Tässä on myös paljon musiikkia ja tapahtumia joita sitten kopioidaan myöhemmissä peleissä joten jos en nosta FF 6 korkealle korokkeelle niin ymmärrän sen merkityksen sarjan historiassa.
Loppusanat
Vaikka 6 olikin pettymys on se silti toiseksi paras näistä Nintendo ajan peleistä, en silti usko sen yltävän kovin korkealla kokonais rankingissä. Pixel Remasterit ovat loistava keino kokea nämä vanhemmat Fantasyt ja sellaiselle joille pelin vanhentuneet mekaniikat ärsyttää kannattaa antaa näille mahdollisuus jos pelit vielä pelaamatta, näissä on sen verran QoL ominaisuuksia että ärsyttävimmätkin kohdat on paljon helpompia. Olin näitä pelejä paljon pelannut aikoinaan, koskaan en yhtäkään läpäissyt, nyt se on tehty (paitsi V hyi) ja olen kuitenkin iloinen että nämä on nyt koettu ja tunnen paremmin sarjan historiaa. Nämä ovat myös täydellisiä pelejä upouudelle Steam Deckille jos sellainen ostoslistalla.
1. IV
2. VI
3. III
4. I
5. II
6. V
Seuraavaksi koittaakin sitten Playstation aikakausi, niiden pelaamiseen voi mennä hetki.
