Voi se (sekavuus) vaikuttaa. Jos etukäteen vaikka katselee vaihtoehtoja, niin niiden määrä ja mahdollinen sekavuus (kun ei ymmärrä eroja tms.) voi jopa aiheuttaa sen että ostoa viivyttää tai sitä ei edes tee jos ei ole pakko-ostos. Jos taas on oikea tarve, niin totta kai sitten kävelee kauppaan pyytämään sen "käsikonsolin, kiitos".
Pesukone taas verrokkina on sellainen, että se on, noh, pesukone. Sieltä ostetaan se, mitä myyjä suosittelee ostajan budjetille. Siltä ei odoteta muuta kuin että se pesee astiat mutta kun käsikonsolien erot voi olla jotain että "tässä on muistia tämän verran enemmän" niin ei se ostaja välttämättä kunnolla ymmärrä mikä se oikea ero on ja mistä toisessa maksetaan lisää verrattuna toiseen. Pesukoneissa se ero on että "tämä pesee pyykit ja hinta 400" ja tuo "toinen tekee saman mutta hinta on 500". Yksinkertaistettuna. Myyjän kanssa siis ne asiat voi olla paljon helpompi sisäistää jonkin pesukoneen kanssa kuin elektroniikassa, joita moni yhä pitää vaikeina ymmärtää.
Saapa muuten nähdä millaista porukkaa ihmiset on tulevaisuudessa. Meillä ei lapset ole (kotona ainakaan) juuri näppistä, hiirtä tai tietokonetta käyttäneet vaan käyttö on konsolia ja puhelinta. Siinä jää tätä menoa se ymmärrys rameista ja prossuista aika vähälle ja jatkossakin se tietokoneiden (ja vastaavien) maailma voi tuntua vieraalta ja sekavalta. Erityisesti kun jo itsekin joutunut googlailemaan että mitä nämä nykyprossut taas on kun vanhat säännöt ei enää päde (esim. i3-prossu ei enää ole täysin "no buy" kuten joskus).
Väitän, näen ja koen että virrankulutus, pyykkimäärät ja muut pesukoneen asiat on silti helpompi ostotilanteessa sisäistää kuin se, paljonko erot ramissa tai muussa käytännössä lopulta vaikuttavat. Pesukoneen kanssa jää varmasti enemmän tunne, että on ymmärtänyt mitä on ostamassa ja päätös on helpompi tehdä.
Voin omalta osaltani sanoa että helpompi minulle oli ostaa Switch 2 kuin että lähtisin selaamaan että mikä noista ROGeista on paras tai sopivin itselleni. Toki nuo ei kiinnosta muutenkaan, joten siksikin kynnys tutkimiselle on korkeampi mutta se on silti olemassa kun Switchin kohdalle ei tarvitse miettiä edes perus- ja tehomallin väliltä, sen kun ostaa sen ainoa mitä on tarjolla.
Ei se vaikeaa olisi ROGgienkaan kohdalla mutta enemmän siinä pitäisi silti asiaan paneutua. Se voi oikeasti merkitä enemmän mitä osaa ajatellakaan, varsinkin jos ei ole päättänyt ostavansa nimenomaan Allya (tai pc-käsikonsolia), jolloin se vähemmän varma ostopäätös voi jäädä tuon takia jopa tekemättä. Kuluttajalle kannattaa kuitenkin tehdä ostaminen mahdollisimman helpoksi että ostopäätös syntyisi. Toki vaihtoehdot on myös osa sitä, jolloin jokaiselle löytyy sopiva, mutta käsikonsoleissa kokisin ettei siellä tarvitsisi olla kuin yksi malli kun ne kuitenkin ovat aika lailla yhteen asiaan keskittyviä: niillä pelataan pelejä "on the go". Ja joo, voi niillä pc-malleilla toki muutakin tehdä nykyään mutta jos sellaista ostaa käsipelikonsoliksi, niin saattaa ihmetellä että mihin kaikkia eri malleja tarvitaan.
Minullakin on ollut vähän se kuva että nuo pc-käsikonsolit maksaa enemmän ja on huonommin optimoituja, koska pc. Ja ei se täysin väärässä ole koska koen maksamani (hieman) enemmän ja saavani vähemmän (huonommin optimoitujen pelien muodossa). Tämä kuva voi toki olla vääräkin koska en ole kunnolla asiaa tutkinut mutta lopputulema on se että koen Switch 2:n paljon paremmaksi laitteeksi, ainakin itselleni.
Ihan eri asia tietysti jos pitäisi pelata mahdollisimman laajasti kannettavana, jolloin valinnaksi jää että haluaako pelata vapaammin kaiken mutta jättää pois Nintendon pelit vai pelaako Nintendon pelit ja jättää osan pc-peleistä (ja vastaavista) pois. Jos siis yhtä laitetta ollaan ostamassa.
Kilpailu on hyväksi eikä minullakaan ole mitään vastaan että Switchit ei ole ainoa vaihtoehto. Itsellä on vain vähän sellainen fiilis että niitä pc-käsikonsoleita on jo sen verran runsaasti ettei asiaan jaksa perehtyä ellei ole jo valmiiksi sellaisen tarve. Jos olisi vain yksi laite, niin sen osto saattaisi jäädä kytemään mieleen paremmin kun se "the laite" on jo tarkkana mielessä sen sijaan että "siellä on jotain mitä voisi ostaa muttei mitään hajua mikä niistä".
Kyse on siis enemmän siitä että siellä on korkeampi kynnys ostopäätökseen asti pääsemiseksi ja siellä vaaditaan enemmän jo valmista halua ja/tai päätöstä ostolle kuin Switchin tapauksessa. Sellainen fiilis että vastaavan takia myös vaikka iPhone myy, koska se tiedetään ja jää mieleen "hmm, pitäisikö se iPhone ostaa". Kun tuote on paremmin tiedossa (edes jollain tasolla), on se helpompi ostaa kuin tapauksessa, jossa on vain ajatus jostain tuoteperheestä eri malleineen.
En tässä kohtaa ymmärrä mihin lisämuistia (tässä kohtaa) edes tarvitsisi. Ellei laitetta käytä todella raskaaseen moniajoon. Tosin itse en saa tuota 16 gigaa työkoneellakaan video- ja kuvaeditoinnissa tukkoon, joten ihmettelen että mitä helvettiä ihmiset tekee KÄSIKONSOLILLA että tuo määrä ei riittäisi ja tarvitaan vaihtoehtoja. Peliläppärissäni (jota käytän kuva- ja videoeditointiin enkä pelaamiseen) on 24 gigaa muistia mutta en itse olisi niin paljoa tarvinnut. Aiempi omistaja oli sitä siihen siis lisännyt. Ihan kiva olla varaa (ja kun ei hinnassa sinänsä ekstrana näkynyt) mutta eipä sitä itse olisi tarvinnut, vaan jo alkuperäinen 16 gb olisi ollut ihan riittävä määrä.
Tuntuukin (näin asiaa ollenkaan selvittämättä) että nuo erot mallien väleissä on myös käytännössä turhia/näkymättömiä ellei ole joku ihan spesifi käyttötapa. Perusostajalle siis nimenomaan sitä, että sama ostaa halvin, vai olenko ihan hukassa tämän kanssa? Perusostajalla tarkoitan siis henkilöä, joka haluaa vain käsikonsolin, jolla pelata pelejä. Perusmalli riittää varmaan pääosalle ja muut mallit lähinnä sekoittaa siinä kohtaa turhaan pakkaa?
