BaDari
Well-Known Member
Totta, olet oikeassa.
Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)
MarcheM
Well-Known Member
Tartuit eri keskusteluun ja veit sen sivuraiteilleen. Minulle nimittäin toinen käyttäjä sanoi että käyttämäni tunnit ovat vasta pintaraapaisua ja tätä kautta vihjasi etten pysty oikeasti pelistä vielä totuudenmukaista kuvaa saamaan. Totesin siihen että jos peli ei käyttämässäni ajassa pysty sitä loistokkuuttaan näyttämään, se on epäonnistunut täydellisesti. Tähän ehkä voi tarkentaa vielä että se on epännistunut täydellisesti siinä loistokkuuden näyttämisessä, sen takia sillä koko lauseella oli merkitystä.
En ihan rehellisesti sanottuna usko että tästä pelistä tykkäisin edes satojen tai tuhansien tuntien jälkeenkään, mutta omalla kohdalla aina särähtää korvaan kun joku päättää sanoa etten ole pelannut tarpeeksi tykätäkseni pelistä vaikka olen mielestäni antanut erittäinkin anteliaan mahdollisuuden pelille.
Vähän hitaasti tähän kommentoin ja näin että monia muitakin kommentteja on jo laitettu eli tämä on vähän ehkä jo turha kommentti, mutta laitetaan se silti tänne.
Jirza
Well-Known Member
No juuri tämä. Ei ole mitään yksiselitteistä faktaa, että joku peli olisi toistaan parempi. Esimerkiksi minun mielestäni Strafield oli loistava peli ja Death Stranding oli surkea. Jonkun toisen mielestä mielipide menee toisinpäin.
wopsu
Well-Known Member
Paikalla!
Molemmat todella hyviä, kuten ovat erilaisiakin. Se siitä, halusin vaa nauraa tolle mun ekalle sanalle
Ippenator
Well-Known Member
No sellaiset pitkät pelit, jotka avautuvat vasta kymmenien tuntien jälkeen, ovat toki vain joidenkin juttu. Nykyajan kovin kiireisessä ja kärsimättömässä maailmassa ei varmaankaan pelin myyntipotentiaalin kannalta ihan paras juttu, ettei peli iske kuin vasta pidemmälle pelatessa.
Itselleni ovat joka tapauksessa jotkut ihan parhaista pelaamistani peleistä alkaneet vasta kunnolla innostaa n. 20-30 tunnin jälkeen. Toki olen varmaan kiireettömin pelaaja, mitä suunnilleen löytyy. Eli mitään peliä ei ole kiire päästä läpi, tai edetä varsinaisessa tarinassaan. Kaikenlainen muu seikkailu ja tutkiminen kiinnostaa yleensä paljon enemmän kuin pelin loppuun pelaaminen. Mutta toki monelle on tärkeää päästä pelejä läpi ja päästä sitten pelaamaan jo seuraavaa, joten siinä mielessä ymmärrän, etteivät sellaiset pelit oikein monia innosta, jotka eivät viimeistään muutaman tunnin jälkeen tunnu kunnolla hyviltä.
Itse pelaan kyllä Bethesdan pelejä ihan vaan niiden omien seikkailujen löytämisen mahdollistavan hiekkalaatikon takia. Kampanjan tarinat ovat ihan toissijaisia niissä. Enkä esim. Fallouteissa ole yhdessäkään kampanjan tarinaa pelannut vielä koskaan loppuun. Silti ne ovat kaikki ehdottomia suosikkipelejäni.
Skyrimissä pelasin toki päätarinan loppuun, mutta siitäkään ei jäänyt oikein mitään muuta mieleen kuin, että lohikäärmeiden kanssa useaan otteeseen taisteltiin, ja nuo taistelut olivat pelin julkaisun aikaan varsin upeita ja massiivisia. Starfieldissäkin tarina tuli pelattua läpi, mutta se oli kyllä aikamoista tuubaa tuon starborn-kuvionsa takia. Vaikka scifistä yleensä tykkäänkin, niin juuri tuollaisesta, mitä tuohon starborn-juttuun liittyi, en pidä alkuunkaan. Tästä huolimatta Starfield maistui minulle oikein hyvin. Toki aloin oikein kunnolla syttymään peliin vasta joskus 20 tunnin tutkimisen jälkeen, vaikkakaan ei peli mitenkään vastenmielinen minulle sitä ennenkään ollut. Päätarina en kyllä ainakaan omalta osaltani voi suositella ollenkaan, mutta jos laajan pelimaailman tutkiminen ja omien seikkailuiden löytäminen siellä kiinnostaa, niin silloin Starfield on mielestäni aivan erinomainen peli,
Viimeksi muokattu:
Hulikopteri
Well-Known Member
Ei tässä kyse ole siitä, että minulla olisi kiire päästä pelejä läpi. Jos se koukku löytyy, niin en minä mieti että milloin pääsen tämän kyseisen pelin läpi. Silloin yleensä yritän ottaa mahdollisimman paljon pelistä irti ja fiilistellä kunnolla. Vaikka esimerkiksi AC: Odysseyn pelaamisesta nautin paljon heti alusta lähtien. Enkä läpäissyt sitä peliä moneen kymmeneen tuntiin.
Fallout 3:ssa koukku tuli myös ensimmäisen parin tunnin aikana. Se on edelleen kaikkien aikojen suosikkipeleistäni.
Ippenator
Well-Known Member
Ei se ihan noin mustavalkoista ole. Riippuu nimittäin todella paljon pelaajasta, voiko peli toimia niin, että vasta kymmenien tuntien pelaamisen jälkeen voikin alkaa innostamaan kunnolla. Ainakin todella kärsivällisen luonteen se vaatii, sekä myös tietynlaista sietokykyä pelata jotain, joka ei mitenkään erityisesti kiinnosta.Vai että ihan "aito" roolipeli?
Skyrim esimerkiksi tuntui jo alussa ihan siltä, miltä vielä vaikka satojen tuntien jälkeen. Veikkaan että myös Starfieldistä saa ihan oikean kuvan jo hyvin alussa.
Se on sitten asia erikseen että kun jauhaa jotain peliä pitkään, niin siihen enemmän tai vähemmän tottuu tai sopeutuu, joten se ei enää tunnu ehkä niin paskalta tms. Itse olen monia pelejä pelannut sillä ajatuksella että "jospa se jossain kohtaa nappaa" ja huomannut, että pelaaminen alkaa kyllä sujua jossain kohtaa paremmin ja osaa sanoa pelin hyvät puolet mutta ei ne yleensä ole siitä alkuvaikutelmasta parantuneet.
Yksi tällainen ja hyvä esimerkki on Death Stranding. Kakkosen kohdalla taas oli positiivisemmat fiilikset pienin varauksin heti alusta lähtien ja myös ne pitivät paikkansa. Ykkönen oli alusta lähtien vähän tympeää ja tylsää pelaamista Kojiman häröjuonella varustettuna ja kakkonen oli paremman rytmityksen ja mielenkiintoisemman juonen ansiosta parempi peli, jonka varsinainen tekeminen oli tälläkin kertaa aivotonta suorittamista. Näistä sain molemmista heti alussa ihan oikean kuvan vaikka molempiin meni vajaa 100 tuntia.
Ihan turha ja naurettava siis väittää että "peli x vaatii y verran tunteja että on hyvä". Ei pidä paikkansa. Tai jos pitää, on peli ihan paskasti suunniteltu.
Toki en minäkään mitään peliä jatka eteenpäin, jos peli tuntuu suorastaan vastenmieliseltä, enkä pelistä löydä käytännössä mitään kiinnostavaa. Mutta useinkin olen jatkanut peliä eteenpäin, vaikka se olisi tuntunut useita tunteja aika kädenlämpöiseltä tekeleeltä. Varsin usein joku kiinnostavampi elementti onkin sitten löytynyt. Muutama tapaus on myöskin, jossa olen jatkanut sitkeästi pelaamista yli 20 tunnin ja sitten vasta on tullutkin todellinen syttyminen peliin.
Yksi parhaista koskaan pelaamistani roolipeleistä, eli Dragon Quest XI oli itselleni juurikin tällainen kokemus. Peli oikeastaan jopa hiukan ärsytti paikoin ensimmäisen 20 tunnin aikana, kun piirrostyyli ei silmääni miellyttänyt, eikä tarina tai pelimaailmakaan jotenkin napanneet mukaansa. Peli jäi usempaan kertaan kesken tuon 20 ensimmäisen tunnin aikana, kunnes lopulta päätin yhtenä viikonloppuna antaa sille kunnon mahdollisuuden ja päätin pelata peliä useamman tunnin verran kerralla eteenpäin.
Sitten se vaan tapahtui, että piirrostyyli ei enää ärsyttänytkään ollenkaan aiempaan tapaan silmääni ja hahmoista sekä tarinasta alkoi löytyä varsin kiinnostavia elementtejä. Pelin kiinnostavuus kasvoi tuosta sitten koko ajan ja lopulta pelasin peliä n. 200 tuntia ja tein pelissä ihan kaiken mahdollisen ja peli olikin itselleni yksi harvoista 1000 pisteen gamescoren pelejä sitten lopulta. Onneksi jaksoin peliä sitkeästi pelata, koska muuten olisi jäänyt kokematta yksi parhaista pelikokemuksistani koskaan.
En sinänsä tarkoittanut, että juuri sinulla olisikaan tuosta kyse. Mielestäni monella niin kuitenkin on, joten se oli sinänsä yleisesti tarkoitettu kommentti.
Viimeksi muokattu:
HideoMiyamoto
Well-Known Member
Hmm näköjään peli julkaistaan vasta klo 18 huomenna ainakin storen laskurin mukaan.
SlyFin
Member
Tällainen hauska quiz että mihin faktioon kuuluisit: https://claimyourfaction.com/
Oma tulos
Oma tulos
Juu, kuudelta illalla tulee jakoon Itä-Euroopan ajassa.
Dwarf Fortressistahan saa täysin oikean kuvan heti alussa: ei ole minun peli. Se riittää.
Olen tuosta myös lukenut niin paljon että siitä alussa saamani kuva jo ennen pelaamista on ollut ihan oikea. En tajua mitä siis yrität sanoa tällä heitollasi. Minä sanon yhä että jos peli ei tietyssä ajassa "kerro" mistä siinä on kyse, niin pelissä on jotain vikaa.
Eri asia on taas se, että alkaako peli maistua eri tavalla kun siihen pääsee sisään/tottuu/tms. Mutta jos peli ei heti alussa anna fiilistä että "tässä on potentiaalia" tai "tämä voisi olla minulle sopiva peli" niin minä väitän että jotain siinä on pielessä.
Sitten jos pelit alkaisivat vaikka fps-pelinä ja muuttuisivat 10 tunnin jälkeen 2D-tasohyppelyksi, niin voisi sanoa että vaatii tietyn verran peliaikaa että tietää millainen peli on ja onko se itselle yms. Mutta siinäkin kohtaa kyllä sanoisin että mitä helvettiä.
Yleensä ottaen minä en usko siihen että pitää pelata kymmeniä tunteja että tietää onko peli itselle mahdollisesti sopiva vaiko ei. Tai että saako pelistä sellaisen kuvan, että voi sen perusteella päättää jatkaako sitä vaiko ei. Kyllä se näkyy ja pitää näkyä hyvin varhaisessa vaiheessa peliä.