Eihän tätä ketään lemmikiksi lue, mutta onko kukaan täällä kesyttänyt korvideja (harakat, varikset, korpit, naakat)?
Nämähän on nimittäin melkoisen älykkäitä otuksia ja tottuu verrattain helposti rutiineihin ja ennenkaikkea ihmisiin.
Itseasiassa, vähättelyä sanoa ihmisiin, vaan enemmänkin ihmiseen. Heillä on nimittäin kasvomuisti (hyvä tyyppi / pahatyyppi) mikä kantaa jopa sukupolven yli. Tästä on ihan tutkimustietoa yhdysvaltalaisen yliopiston toimesta:
For years, crows can recognize the people who have frightened them at roost sites
www.nwf.org
No jokatapauksessa, olen tehnyt omaa pientä tutkimustani meidän takapihalle pesiytyneen harakkapariskunnan kanssa.Minä olen heille nimittäin cashewmiäs!

Joka päivä, kello 11:00 3 kpl pähkinöitä ilmestyy takapihan pöydälle tällöin aloitan myös viheltämisen mitä jatkan niin pitkään kunnes harakka on syönyt pähkinät.. Samaan paikkaan, samaan kellonaikaan, sama vihellys.
Ainoa muuttuja tuossa on minä - tarkkailijan asemassa. Aloitin sisältä, takapihan ovi auki ja suora näkyvyys pöydälle, noin 4 metriä. Vähän yli kuukausi eteenpäin, olen takapihalla 1,5 metriä pöydästä. Harakka saapuu pähkinöille melkolailla aina samointein kun kello lyö 11 ja vihellykset alkaa.
Mielenkiintoista nähdä kuinka 'lähelle' pääsen häntä. Ja mielenkiintoista nähdä muistaako hän minut kuten väitetään kun olen jotain kuusi viikkoa kesällä muissa riennoissa.
Hyvänä esimerkkinä että jos vaimo on yläkerrassa parvekkeella, niin harakan käytös on huomattavasti varovaisempaa verrattuna normaali setuppiin missä ei ole muita häiriötekijöitä paitsi minä.
Nyt alkaa heidän pesue poistumaan pesästä niin on aiheuttanut melkoisesti kaoottisuutta ja tuo yksi muuttuja mikä minulla aiemmin oli (minä ja minun pikkuhiljaa lähestyminen), alkaa olemaan aika vaikeatulkintainen ko ne on emot ihan sydän syrjällään ko noi poikaset sekoilee tuolla tuijien oksilla osaamatta kuitenkaan yhtään mitään vielä.