Marvel's Wolverine

[karpaasi]

Näin itsekin ajattelin ja usein pidän että on lyhyempiä ja tiiviimpiä kokemuksia isompien pelien lisäksi mutta Bondissa kokemus lopulta olikin itselleni jo vähän turhan suoraviivainen. Varsinkin kun myös monipuolisuutta oli riisuttu Hitmaniin nähden. Eikä pelin siis mikään Hitman pitänytkään olla mutta kun ne vapaammat alueet on ihan samalla muotilla tehty, mutta riisuttuna, niin en ainakaan itse voi välttyä ajatukselta että tätä on jo pelannut paljon monipuolisempana Hitmanissa.

Tarinallisesti peli toki kova teos mutta myös vaikkapa haasteiden ja kerättävien kanssa ei toteutus ole kauhean sujuva kun pitää tarinallisuuden vuoksi kuunnella ja käydä läpi kaikenlaisia kävely- keskustelu- ja muita vastaavia kohtauksia.

Peli on siis vähän ristiriitainen sekoitus tarinallista ja ohjatumpaa menoa höystettynä asioilla, jotka toimisi paremmin vapaammalla toteutuksella tehtynä. Toki aika usein kerättävät ja muut vastaavat on vähän pöljiä suoraviivaisemmissa peleissä. Haasteet taas on niin ilmiselvä perintö Hitmanista että harmittaa niiden tönkkö uudelleenpelailu.

Ite en taas ollut mikään suuri Hitman fani, vaikka muutaman läpi pelasinkin. Juoni ei kiinnostanut yhtään ja kentissä kikkailuun kyllästyin yllättävän nopeasti.

 

[Ippenator]

Ite en taas ollut mikään suuri Hitman fani, vaikka muutaman läpi pelasinkin. Juoni ei kiinnostanut yhtään ja kentissä kikkailuun kyllästyin yllättävän nopeasti.

Ei ole oikein minunkaan juttuni nuo Hitman-pelit. Hyvin tehtyjä toki, jos tykkää tuollaisista hiekalaatikko-peleistä. Vaikka tykkään sinänsä avoimen maailman vapaudesta, niin nuo hiekkalaatikko-tyyppiset pelit, joissa voi vaikka mitä tehdä varsin vapaasti pelimaailmassa, ei sitten kuitenkaan kauheasti innosta, jos se tapahtuu varsinkin kovin rajatuilla alueilla loppujen lopuksi. Hitman hahmona ja hänen tarinansa eivät sitten myöskään herätä kovin suurta kiinnostusta itselleni.

 

[ItseMestari]

Marvel's Wolverine on itselleni helposti yksi vuoden odotetuimmista PS5-peleistä. Tykkään kyllä avoimen maailman peleistäkin, mutta olen todella iloinen siitä, että tästä ei ole sellaista tehty.

Jostain syystä Wolverine-hahmolle open world ei olisi tuntunut minusta oikealta ratkaisulta. Muistan kyllä alussa jopa miettineeni, että tästä varmaan tehdään Spider-Manien tapaan avoimen maailman peli, mutta mitä enemmän asiaa ajattelee, sitä paremmalta lineaarinen ratkaisu kuulostaa. Wolverinen kohdalla tiiviimpi ja suoraviivaisempi eteneminen sopii omaan makuun paljon paremmin.

Spider-Man 2 ei muutenkaan iskenyt minuun samalla tavalla kuin moniin muihin, vaikka ihan hyvä peli olikin. Siksi on mukava nähdä välillä jotain erilaista eikä aina sitä samaa avointa maailmaa. Vaihtelu virkistää, ja juuri siksi odotan Wolverinea niin paljon. Toivottavasti tästä tulee sellainen napakka ja tarinavetoinen toimintapeli, jota tekee mieli pelata eteenpäin ilman turhaa täytettä.

 

[shamaniac]

Suoraviivaisemman pelin voi tehdä monipuolisena siinä missä open worldin yksipuolisena, joten itselleni tärkeintä on että se valittu maailma on hyvin tehty ja valinta tehty muuhun peliin sopivaksi.

Ite en taas ollut mikään suuri Hitman fani, vaikka muutaman läpi pelasinkin. Juoni ei kiinnostanut yhtään ja kentissä kikkailuun kyllästyin yllättävän nopeasti.

En itse asiassa itsekään olen erityinen fani mutta Bondissa mahdollisuuksia oli jo vähän turhankin rajatusti. En siis olisi kaivannut kopiota Hitmanista vaan vain vähän enemmän mahdollisuuksia ja vähemmän rajoituksia. Toki juonen kuljetus rajoittaa vapautta mutta myös niissä avoimemmissa kohtauksissa tuntui että oli aika näennäistä se vapaus, mitä annettiin. Tavallaan vain kourallinen eri vaihtoehtoja sen sijaan että olisi työkalut ja vapaat kädet niillä löytää omat reittinsä - kuten siis vaikkapa Hitmanissa.

Itse tykkään ehkäpä eniten immersive sim -genrestä, mikä on nimenomaan jotain putkijuoksun ja open worldin väliltä. Voisi olla melkein kolmas vaihtoehto kun aina verrataan vain putkijuoksuja ja open worldeja. Immersive simit, kuten Deus Exät (ne uudet), Dishonoredit, System Shock ja uusi Prey, eivät ole open worldia mutta eivät todellakaan myöskään putkijuoksuja. Hitman menisi toisaalta ehkä sekin juuri tuohon kategoriaan mutta se on itselleni jo vähän liikaa "vain" hiekkalaatikko kun taas genren mielipeleissäni on myös maailman lore todella isossa osassa ja kaikki tutkittava tuntuu olevan aina mielenkiintoista ja/tai avaavan uusia mahdollisuuksia.

Open worldit on itelleni usein väärällä tavalla kookkaita. Kingdom Comet osasi tehdä itselleni mieluisimman open worldin. Niissä oli lääniä sopivasti eikä joka paikkaa oltu täytetty "tekemisellä" vaan kaikki vastaan tuleva ja löydetty tuntui aina merkittävältä. Metsä myös tuntui metsältä kun joka paikassa ei ollut jotain, millä estää pelaajan tylsistyminen. Witcher 3:sta tykkäsin mutta myös siinä oli melko tiheästi täytetty maailmankartta, missä onneksi oli paljon mielenkiintoista sisältöä pelkän "tekemisen" sijasta. Elden Ringin maailma oli myös onnistunut mutta onko ihme kun asialla on From, jonka maailmanrakennus oli nähtävillä jo Soulseissa.

Mutta sorit aiheen raiteilta ajamisesta. Wolverine toivottavasti on muutakin kuin putkijuoksua ja olisi myös hauska pelata. Nimenomaan pelaamisen monipuolisuus itseäni mietitytti.

 

[BaDari]

Kyllä tämä toimii paremmin putkijuoksuna kuin avoimena maailmana. Spider-Manissa se koko juttu on se hyppiminen, kiipeily ja seitillä linkoaminen ympäriinsä. Wolverinella se homma on pätkiä sakkia. Tässä itselle ainakin painaa ehdottomasti enemmän hyvä tarina ja hyvin toteutetut tappelukohtaukset kuin se avoin ympäristö. Ja stressaan vieläkin tuota tappelemista. Koska se näyttää niin tönköltä jotenkin. Siis muistuttaa itseäni vaikkapa Prototypesta tai mistä tahansa vanhemmasta toimintapelistä. Siis vähän sellainen arcademainen... En osaa selittää. Mutta toivon että olen väärässä ja se tappelu toimii!