Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)

Clair Obscur: Expedition 33

Tekisi kyllä mieli hypätä saman tien pelin kimppuun jos Assassin's Creedien maailmoja kehunut kommentoi pelin maailman copypastea. :D Haluaisin siis ihan itse käydä kokemassa että voiko tuo olla edes mahdollista.
Ei Assassin’s Creedien maailma mitään copy pastea ole. Tuo on vain myytti ja meemi, jota jotkut jaksavat ylläpitää. Siellähän on oikeista rakennuksista ja historiallisista paikoista mallinnettuja persoonallisia ja yksilöllisiä rakennuksia jokaisessa AC-pelissä pilvin pimein. Mutta tuo mitä sinäkin nyt hoet on sitä kasvotonta ja katteetonta Ubi-vihaa, mitä tälläkin foorumilla ruokitaan monella suulla. Fakta on kuitenkin se, ettei missään pelisarjassa ole yhtä paljon oikeasta maailmasta mallinnettuja yksilöllisiä historiallisia rakennuksia ja paikkoja, kuin Assassins Creed-pelisarjassa. Rakennuksien ja lokaatioiden, sekä myös historiallisesti merkittävien hahmojen historiasta kerrotaan myös aina siinä yhteydessä, kun olet missäkin paikassa. Väsynyt copy paste-kommentti sinällään tuo, että AC-pelit ovat copy pastea, kun totuus on jotain ihan muuta. Tuollainen kommentti kertoo lähinnä siitä, että niitä AC-pelejä on sitten pelattu sokeasti ennakkoluulojen pohjalta ja varsinaisen peliympäristöjen havainnointi on todellisuudessa jäänyt tekemättä.
 
Ei Assassin’s Creedien maailma mitään copy pastea ole. Tuo on vain myytti ja meemi, jota jotkut jaksavat ylläpitää. Siellähän on oikeista rakennuksista ja historiallisista paikoista mallinnettuja persoonallisia ja yksilöllisiä rakennuksia jokaisessa AC-pelissä pilvin pimein. Mutta tuo mitä sinäkin nyt hoet on sitä kasvotonta ja katteetonta Ubi-vihaa, mitä tälläkin foorumilla ruokitaan monella suulla. Fakta on kuitenkin se, ettei missään pelisarjassa ole yhtä paljon oikeasta maailmasta mallinnettuja yksilöllisiä historiallisia rakennuksia ja paikkoja, kuin Assassins Creed-pelisarjassa. Rakennuksien ja lokaatioiden, sekä myös historiallisesti merkittävien hahmojen historiasta kerrotaan myös aina siinä yhteydessä, kun olet missäkin paikassa. Väsynyt copy paste-kommentti sinällään tuo, että AC-pelit ovat copy pastea, kun totuus on jotain ihan muuta. Tuollainen kommentti kertoo lähinnä siitä, että niitä AC-pelejä on sitten pelattu sokeasti ennakkoluulojen pohjalta ja varsinaisen peliympäristöjen havainnointi on todellisuudessa jäänyt tekemättä.
Tähän väittelyyn ei ehkä kannattaisi taas lähteä mutta olen pelannut näitä pelejä varmasti tarkemmin kuin sinä koska teen aina kaiken 100 %. Luulen siis tietäväni mistä puhun enkä tarvitse siihen mitään tubettajia tai muita mantroja mielipidettä minulle syöttämään. Ihan itse olen asian todennut.

Olet toki myös sanonut että et open worldeissa tee kaikkea. Johtuisikohan siitä ettet oikeasti siis ole nähnyt pelejä yhtä laajasti kuin sellainen pelaaja, joka tekee kaiken? Voisiko mitenkään olla ihan noin loogisesta asiasta kiinni. Siellä on ne vihollisleirit ihan samoista palikoista tehty eikä niissä ole mitään kunnollisia erottavia tekijöitä.

En myöskään väittänyt koko pelin olevan pelkkää copypastea vaan että sitä siellä on. Minulle se on näkynyt ja varsinkin tuntunut niin paljon että niistä on jäänyt se leima AC-peleille.

Osaan myös arvostaa AC-pelejä muista asioista mutta täysin väärässä on jos väittää ettei AC:t olisi copypastea hyödyntäneet vahvasti. Ja sitä tekevät toki kaikki mutta AC-pelien pituudet ja laajuudet aiheuttavat sen, että se jää paskan mauksi suuhun kun valtaa "samaa" linnoitusta kerta toisen perään.

Huvittavaa myös miten jaksat kritisoida muiden tekstejä ja sitten väität heti alkuun omaani Ubi-vihaksi, myytiksi ja meemiksi vaikka puhun ihan täysin omista kokemuksista, jotka vieläpä kumpuavat taannoisesta semi-AC-fanituksesta. Jos se copypaste ei muka ihmiselle ollut selviö jo kolmoseen mennessä niin ei sitä varmaan sitten voi ikinä nähdäkään. Paljon toki selittää se, jos ei pelejä kokonaan pelaa. Mutta siinä kohtaa lienee vähän huonossa asemassa asiaa kommentoimaan.
 
Pelaaminen ollut viime aikoina hyvin vähäistä ajan puutteen vuoksi, mutta tätä odotin kuin kuuta nousevaa. Kymmenisen tuntia peliä nyt takana ja onhan tämä nyt aivan upea peli.

Jos jostain pelistä niin tästä voi puhua taideteoksena. Aivan mahtava audiovisuaalinen kokemus ollut toistaiseksi. Vielä kun on puhe ranskaksi niin aivan mahtava.

Taistelusysteemi toimii erinomaisesti. Alkuun otti päähän kun nuo reaaliaikaiset elementit mutta dodget ja parryt on juuri sopivan helppoja tällaisella hitaasti reagoivalle vanhukselle kun hiukan on päässyt peliin sisään.

Tarinasta vielä vaikea sanoa mihin menee mutta vaikuttaa lupaavalta ja hahmot on hyvin tehty.

Jos ei peli heikkene loppua kohden niin tulee heittämällä olemaan itselleni vuoden peli ihan pelkästään jo tuon audiovisuaalisen puolen vuoksi. Ja saattaa mennä korkealle jopa kaikkien aikojen pelien listallanl mutta katsotaan loppuun asti miten käy. Pitkästä aikaa kuitenkin peli joka on aiheuttanut itselle sellaisen onpa upea peli -reaktion.
 
Reilu 10h pelattuna ja tähän mennessä on erinomaisesti maistunut.

Tarina on mielenkiintoinen, vaikka ei paljoa ole vielä edennyt, mutta alusta alkaen hienosta rakennettu maailmasta mysteerinen.

Taistelu on todella hauskaa suunnitellen miten liikkeitä combottaa, ja taistelut myös kulkevat mukavan sulavasti, vaikka välillä menee ohi mitä liikettä se vihollinen on seuraavaksi tekemässä. Alkuun pelimekaniikkoja tuli turhankin paljon, joista osa meni alkuun aivan ohi, esim. sen Pistocsien asettamisen tajusin vasta pari tuntia sitten. Dodge/Parry tuntuu välissä turhan brutaalilta normaalilla vaikeudella, mutta ei ainakaan vielä ole pahempia turhautumia tullut. Toivoisin kyllä Metaphorista tuttua retry-painiketta, millä saisi taistelut heti otettua alusta.

Visuaalisesti näyttävä, myös musiikit ja ääninäyttely kohdallaan. Kentät ovat melko lineaarisia, mutta silti suuntavaiston kanssa menee monesti sekaisin taisteluiden jälkeen, että mistä päin oltiin tulossa. Tunnelma on kaikenkaikkiaan loistava, paljon synkkiä teemoja, mutta vastapainoksi löytyy viehättäviä asioita.
 
Tähän väittelyyn ei ehkä kannattaisi taas lähteä mutta olen pelannut näitä pelejä varmasti tarkemmin kuin sinä koska teen aina kaiken 100 %. Luulen siis tietäväni mistä puhun enkä tarvitse siihen mitään tubettajia tai muita mantroja mielipidettä minulle syöttämään. Ihan itse olen asian todennut.

Olet toki myös sanonut että et open worldeissa tee kaikkea. Johtuisikohan siitä ettet oikeasti siis ole nähnyt pelejä yhtä laajasti kuin sellainen pelaaja, joka tekee kaiken? Voisiko mitenkään olla ihan noin loogisesta asiasta kiinni. Siellä on ne vihollisleirit ihan samoista palikoista tehty eikä niissä ole mitään kunnollisia erottavia tekijöitä.

En myöskään väittänyt koko pelin olevan pelkkää copypastea vaan että sitä siellä on. Minulle se on näkynyt ja varsinkin tuntunut niin paljon että niistä on jäänyt se leima AC-peleille.

Osaan myös arvostaa AC-pelejä muista asioista mutta täysin väärässä on jos väittää ettei AC:t olisi copypastea hyödyntäneet vahvasti. Ja sitä tekevät toki kaikki mutta AC-pelien pituudet ja laajuudet aiheuttavat sen, että se jää paskan mauksi suuhun kun valtaa "samaa" linnoitusta kerta toisen perään.

Huvittavaa myös miten jaksat kritisoida muiden tekstejä ja sitten väität heti alkuun omaani Ubi-vihaksi, myytiksi ja meemiksi vaikka puhun ihan täysin omista kokemuksista, jotka vieläpä kumpuavat taannoisesta semi-AC-fanituksesta. Jos se copypaste ei muka ihmiselle ollut selviö jo kolmoseen mennessä niin ei sitä varmaan sitten voi ikinä nähdäkään. Paljon toki selittää se, jos ei pelejä kokonaan pelaa. Mutta siinä kohtaa lienee vähän huonossa asemassa asiaa kommentoimaan.
En lähde enempää vastaamaan tähän, kun ei tule johtamaan yhtään mihinkään. Hyvät naurut toki sain tuosta kirjoituksestasi ja siinä olevista olettamuksistasi ja niihin liittyvästä äärimmäisen kömpelöstä analogiasta. Kiitos toki siitä! :D
 
Huhhuh mikä peli! 10h takana.. Jos ei DS2 tulis tänä vuonna ni heittäsin jo nyt varman goty tittelin. Loistaa joka osa-alueella et en vieläkään usko että 33 ihmistä on tehny näin laaadukkaan tekeleen. Aivan tajuton pommi pelimarkkinoilla mitä KENENKÄÄN ei pitäisi misssata.
 
Siitä vähän mitä on luvassa näissä fighteissa, jos meinaa Hardilla/Expertillä operoida, 76 parryä, ei yhtään dodgea ja suurin osa tossa vaiheessa meitsin partystä iskee 9999 jokaisella lyönnillään. jää Khazaninkin kakkoseksi näillä parry määrillä :D, tosin Siitä että läpäsin Khazanin sen vaikeimalla tasolla on kyllä iso hyöty että sinänsä ei hirvitä nämä challenget.

Screenshot 2025-04-28 085916.png
 
Tässä on kyllä tosi laajat mahdollisuudet hahmon kehittämiseen ja oikeilla kombinaatioilla saa varmasti tosi ylivoimaisiakin hahmoja. Yksi hahmoni tuntuu jo aika voimakkaalta, kun käyttäessäni normaalin hyökkäyksen saan Powerful buffin ja lasken vihollisen defenceä, mutta mikä parasta, saan heti uuden vuoron. Uuden vuoron alkaessa saan myös aina +3 AP:ta, eli käytännössä jokaisen vuoron aloitan normaalilla lyönnillä ja sen jälkeen voinkin iskeä paljon AP:tä maksavan tehokkaan iskun vastustajaa käkättimeen.
 
nyt ku on tosiaan viimeiselle bossille asti pelannut niin kyllä se on todettava, että antaisin varmaan 8,5 arvosanan, parasta pelissä on ehdottomasti soundtrack joka on oikeesti ihan Godtier tasoa, juoni ja taistelusysteemi on ihan jees, Kenttäsuunnittelu on aika indie tasoa hyvin geneeristä, mutta menettelee. hienoja paikkoja kumminkin sattunut matkan varralle.

se missä peli sitten onkin tasoa surkea on quality of life ominaisuudet. niitä kun pelissä ei juuri ole. tosiaan aiemmin mainittu kartan puute, siihen lisäksi se että, et voi restartata taistelua, et voi teleportata takaisin waypointille, et voi pausettaa kesken taistelun, ei ole loadoutteja eri buildeja varten, jos bossfighteissa on in game cutscenejä niitä ei voi skipata yms, tällaiset aivan perusasiat puuttuu täysin pelistä. myöskin hahmojen väliset keskustelut on lopulta aika päälle liimattuja varsinkin jos vertaa BG3:n jossa peli on selvästi yrittänyt ottaa mallia näissä, keskustelut siis jäävät hyvin pintapuolisiksi, esim yhdessäkin keskustelussa tyyppi alkoi kertoo tarinaa mutta eihän sitä tarinaa meille pelaajille kerrottu vaan se tarina sivutettiin sillai että "*hahmo kertoo tarinaa toiselle hahmolle tyyliin" ja sitten se keskutelu olikin siinä, itse kaipaan huomattavasti enemmän syvyyttä niihin keskusteluihin, tarkoitan keskusteluilla niitä että voi jutella jokaisen hahmon kanssa yksi kerrallaan

hyvä peli mutta ei omissa kirjoissa lopulta mikään mestariteos, (soundtrack tosin on) vaikka loppu demo on vielä näkemättä, koska mestariteos vaatii sen että jokainen osa alue on kunnossa tällä kertaa ei ikävä kyllä näin ole. jos nuo Quality of life Asiat lisättäisiin peliin mitä tuossa mainitsin niin kyllä se arvosana ainakin sinne 9 paremmalle puolelle nousisi. itse siis arvostan myös Quality of life ominaisuuksia aika paljon. Ainiin se unohti mainita että Peli on myös kaatunut ainakin 10-15 kertaa PC:llä joten optimoinnissakin on parantamisen varaa.
 
Viimeksi muokattu:
Hitaasti etenee, kun ei ole oikein aikaa pelailla. Toinen pääbossi (luulisin) kaatui äsken ja edelleen olen ihan fiiliksissä koko pelistä. Jotain on tehty oikein, kun en malta odottaa tarinan puolesta mitä edessä tulee olemaan. Ja tuo hahmojen animointi on ihan kärkikastia mitä ikinä on peleissä nähty. Vähääkään tökerö animointi, varsinkin dialogien aikana, on jotain mihin kiinnitän välittömästi huomion.

Olen myös alkanut pitämään tuon dodgen ja parryn tuomasta interaktiivisuudesta muuten vuoropohjaiseen taisteluun. Hyvin toteutettu mielestäni, kun dodgen aikaikkuna on juuri sopivan anteeksi antava ja toisaalta vaikeammalla parrylla saa paremmin palkinnon, jos sellaista haluaa käyttää. Dodgella itse ole lähes kokonaan pelannut toistaiseksi ja luultavasti jatkossakin. Nuo vaikeimmat bossit jäävät tosin suosiolla pelaamatta, jos niihin osuminen on välttämätöntä. Sellainen haaste ei kiinnosta itseäni yhtään :D

Miinuksena jo muidenkin mainitsemat minimapin puute sekä yksittäisten alueiden monotonisuus, joskin toistaiseksi alueet ovat olleet niin pieniä ettei varsinaisesti ole häirinnyt.

Tämän tyylisen pelin suuntaan olisin toivonut myös FF sarjan menevän.
 
Tämä onkin jännä tapaus, sillä kuten joku täällä taisikin kirjoittaa, on tässä kenties vavahduttavin alku miesmuistiin. Tunnelmaa voisi leikata veitsellä, tai tässä tapauksessa miekalla. Ranskalaiset ovat osanneet rakentaa maailman, joka on täysin omanlaisensa ja uniikki. Musiikki on kaunista, vavahduttavaa ja joka kerta yllättävää, ja enpä ole yhtä hyvään sountrackiin törmannyt sitten Nier Automata-pelin.

Tämän jälkeen peli alkaa syöttää pelimekaniikkaa niin että heikompaa hirvittää. Aluksi tuntui että en ymmärrä mistään mitään, ja taistelumekaniikka ei avaudu tiettyjen hahmojen kohdalla lainkaan.
Lisäksi niin hyvää kuin näyttelytyö onkin englanniksi, jokin ei vain tuntunut olevan kohdillaan, ja lauseet olivat paikoitellen jopa korneja kontekstiin verraten. Maailma on tässä pelissä niin karu, että englanniksi heitetty huumori ei vain omasta mielestä toimi. No, mitäpä jos vaihtaisi kielen ranskaksi ja.. vau! Tässä vaiheessa piti aloittaa peli alusta. Näyttelytyö on ranskaksi sanoinkuvaamattoman hyvää ja sopii peliin rakennettuun maailmaan. Suosittelen siis antamaan mahdollisuuden ranskan kauniille ja pehmeälle kielelle. Nyt myös taistelumekaniikka alkoi avautua kunnolla. Väistöt alkoivat onnistua ja parry (miten tämän suomentaisi?) Onnistui paremmin, joskaan ei aina.

Enpä olekaan hetkeen törmännyt peliin joka on ensin itselle vuoden pettymys ja sitten vuoden parhaita pelejä. Muutama asia kyllä vaivaa, kuten: kartan puute, tehtävälogia ei ole, mutta toisaalta tässä on niin tuore tuulahdus ranskanmaalta että ei voi kuin kumartaa saapasmaan suuntaan. Se mitä pitäisi olla, on demo. mahdollisimman monen pitäisi päästä kokeilemaan tätä herkkua.
 
Viimeksi muokattu:
Lisäksi niin hyvää kuin näyttelytyö onkin englanniksi, jokin ei vain tuntunut olevan kohdillaan, ja lauseet olivat paikoitellen jopa korneja kontekstiin verraten. Maailma on tässä pelissä niin karu, että englanniksi heitetty huumori ei vain omasta mielestä toimi. No, mitäpä jos vaihtaisi kielen ranskaksi ja.. vau! Tässä vaiheessa piti aloittaa peli alusta. Näyttelytyö on ranskaksi sanoinkuvaamattoman hyvää ja sopii peliin rakennettuun maailmaan. Suosittelen siis antamaan mahdollisuuden ranskan kauniille ja pehmeälle kielelle. Nyt myös taistelumekaniikka alkoi avautua kunnolla. Väistöt alkoivat onnistua ja parry (miten tämän suomentaisi?) Onnistui paremmin, joskaan ei aina.
Minuakin ajoittain häiritsee peleissä jos vaikka huulisynkka tai muu fiilis ei ole puheen kanssa kohdallaan mutta vielä enemmän yleensä häiritsee se, jos joudun toiminnan keskellä pelkän kuuntelemisen sijaan myös lukemaan tekstityksiä. Sen takia siis valitsen kuitenkin aina kielen, jota ymmärrän ilman tekstityksiäkin vaikka miten olisi muulla tapaa parempikin vaihtoehto saatavilla. Tosin passiivisemmassa mediassa valitsen yleensä nimenomaan alkuperäisen kielen: se järkytys kun katsoin (vahingossa, koska Netflix sitä oletuksena tarjosi) Rahapajaa aka Money Heistia aka La Casa de Papelia jollain dubbauksella. Ei sopinut yhtään fiilikseen mikä näyttelijöistä muuten tuli.

Mutta miten taistelumekaniikan avautuminen liittyy puhuttuun kieleen?
 
Meikä kans pääsi toiselta alueelta pois ja toka pomo päihitetty. Taistelu tuntuu nyt todella hyvältä kun on kolme hahmoa käytössä ja kaikkien mekaniikat erilaiset ja todella monipuoliset. Saa mukavasti aivoja raksuttamaan ja kokeilemaan eri taktiikoita sekä yhdistelmiä, eikä edes perustaistelut tunnu yhtään puuduttavilta, joka tuppaa monesti varsinkin jrpg:ssä olevan se perisynti. Parry sujuu jo paremmin, aina kun kohtaa uusia vihollisia tai pomon, joutuu muutamia kertoja hakkaan päätä seinään että saa ajoituksen kohdilleen. Parry on todella hyödyllinen mutta tietyt iskut on välillä vain järkevämpää väistää. Näihin kun saa hyvän tasapainon eikä ns. "yritä liikaa" yhtä keinoa niin hyvä tulee.

Kuten aiemmin sanoin, ekan Nierin vaikutteet on tunnelmassa, musiikissa ja tarinassa aika ilmiselviä, pystyy jo nyt hiukan arvailemaan mitä mahdollisesti on luvassa. Voi tietty olla että olen väärässäkin. Musiikin puolesta on nyt tullut vastaan parempiakin vetoja, esim. molemmat boss musat on ollut mukavan erilaisia ja jäänyt jopa päähän soimaan.

Minimap olisi tosiaan hyvä tähän. Ei tässä varsinaisesti mihinkään eksy mutta toistuvasti kyllä käy sellaisia tilanteita että taistelun jälkeen tai checkpointilta lähtiessään painelee väärään suuntaan koska käytävät on kuitenkin niin saman näköisiä.

Toinen ärsyttävä juttu on menu valikot. En tiedä olenko ainoa mutta en tykkää yhtään tällaisista valikoista missä ns. highlight on todella himmeä, nopeasti selailemalla saattaa kohdistaa ihan väärään valikkoon ja puuroutuu kokonaan. Miksi ei vaan voisi olla joku selkeä nuoli/kursori tai kunnon selkeät reunukset? Lumina valikko kans jotenkin tarpeettoman sekava, kesti vähän aikaa tajuta miten se toimii. Ylipäänsä koko menu on sellainen että kaipaisi viimeistelyä sekä visuaalisesti että toiminnallisesti.
Samaan syssyyn voisi valittaa myös tekstien koosta, mutta tämä on ylipäänsä modernien pelien ongelma, oletetaan että kaikilla on joko hiton isot televisiot tai sitten pelataan puolen metrin päästä ruudusta. Hauskinta myös se että subtitlet saa large kokoiseksi mutta ei siitä paljon iloa ole, varsinkin kun esim. taisteluvalikossa skillien kuvaukset on niin pienillä kirjaimilla että kauempaa pelattaessa on vaikeuksia lukea niitä. Sikäli ristiriitaista jotenkin että nykyisin kun accessibility asetuksia on vaikka kuinka paljon niin miksi ei olisi sellaista että näkisi selkeästi mitä siellä ruudulla tapahtuu? Heh! Ja näkö on kunnossa, rillit uusittu ihan parin vuoden sisällä.
 
On kyllä uskomattoman hyvä peli. Pitkän aikaa kaivannut Mario & Luigi tyyppistä uutta hyvää peliä ja kun uusin Mario & Luigi oli mitä oli, niin onneksi tämä kyllä iski niin kovaa etten paremmasta tiedä.
 
En tiedä olenko ainoa mutta en tykkää yhtään tällaisista valikoista missä ns. highlight on todella himmeä, nopeasti selailemalla saattaa kohdistaa ihan väärään valikkoon ja puuroutuu kokonaan. Miksi ei vaan voisi olla joku selkeä nuoli/kursori tai kunnon selkeät reunukset?
Joo itsellä meni kanssa hetki, että tottui tuohon. On kyllä hämmentävä valinta laittaa se tehostettu kohta tummalla värillä, kun ne muut värit on myös tummia :D.

Täytyy kyllä myös kehua vielä pelin musiikkeja, on ne niin erinomaiset. Mitä pidemmälle pääsee, niin myös vaihtelua alkaa tulla siihen pianon pimputukseen (mikä kyllä sekin on ollut erinomaista). Yhdessä pomotaistelussa piti oikein laskea ohjain vain pöydälle ja hetki fiilistellä sitä kappaletta. Muutamaa biisiä on tullut kuunneltua pelin ulkopuolellakin ihan muuten vain.

Yhdestä haastattelusta myös kuulin, että tämä on kaverin ensimmäinen kerta, kun tekee soundtrackin peliin ja ilmeisesti Sandfallin tyypit olivat löytäneet tämän kaverin vain sattumalta Soundcloudista ja olivat laittaneet hänelle sähköpostia, että kiinnostaisiko tehdä heille musiikit peliin :D.
 
Viimeksi muokattu:
Yllättävän hyvin olen tässäkin pelissä rytmitajurajoitteisena pärjännyt loppujen lopuksi. Onneksi tuo grindaaminen on mahdollista, mikä antaa sitten paljon anteeksi sitä, että saan parryt kohdilleen varsin satunnaisesti. Itselleni ovat edelleen ajoituksen kannalta täysin mahdottomia sellaiset viholliset, jotka viivyttelevät tai tekevät sen iskunsa yhteydessä jotain ihme kesäjuhlaliikkeitä. Se viive tekee sen, ettei onnettoman rytmitajun kanssa ole mahdollista kuin hirveällä tuurilla saada ajoitusta kohdilleen. Onneksi on kuitenkin myös niitä vihuja, jotka viestivät äänellä tai jollakin merkillä, milloin se oikea ajoitus suunnilleen on. Noiden vihollisten kanssa on itsellänikin parryja mennyt jopa useampi putkeen kohdilleen. Normaalilla vaikeustasolla pelatessa siis näin. Ja siis tuntuisi, että normaalitaso on sitten kuitenkin ok kaltaiselleni rytmirajoittuneelle. Toki sitä grindausta on joutunut harrastamaan, jotta tällä vaikeustasolla on päässyt eteenpäin.

Alan olla varmaan pelissä jo loppupuolella, joten kyllä tähän joku koukku on päässyt muodostumaan. Silti on todettava, että taistelumekanismi on edelleen mielestäni varsin rasittava, ja muita ärsyttävyyksiä ovat edelleen tuo minimapin puute, kovin geneeriset ja itseään toistavat ympäristöt aina samojen alueiden sisällä. Tarinakin on aikamoisen outo ja sekava, eikä varsinaisesti itseäni juurikaan kiehdo. Mutta hyvinä asioina on pakko todeta, että musiikit ovat todellakin onnistuneita, ja grafiikka on kyllä myös sinänsä onnistunutta - erityisesti hahmojen osalta. Ja hahmot ovat muutenkin pelin parhautta. Aina ei dialogi sinänsä ole minua vakuuttanut sisällön puolesta, mutta hahmojen tunteet ja sympaattisuudet ovat kyllä todella välittyneet minullekin, ja koen hahmojen olevan kyllä pelin ihan parasta antia. Lisäksi hahmojen kehittäminen on ollut minulle varsin mielekästä puuhaa grindaamiseen kytkettynä. Tuo kun yleensä on juttu, joka hyvin rakennettuna minulle toimii roolipeleissä.

Ristiriitainen peli tämä on kyllä itselleni. Hieman ovat fiilikset peliä kohtaan kuitenkin menneet positiivisempaan suuntaan, joten nyt tuntuisi sellaiselta 7,5 tai jopa 8 arvosanan peliltä. Mestariteosta en tässä silti edelleenkään näe millään. Aivan liikaa huonoja ja suorastaan ärsyttäviä asioita pelissä kuitenkin on, vaikka varsin hyvääkin onneksi vastapainoksi.
 
Läpi meni, 38h 55lvl vielä sinne jäi noita bosseja jos haluu hifistellä mut ehkä tulevaisuudes. Olipa veret seisauttava pelikokemus, täydelllinen omalle kohdalle. Saispa tää jotain jatkoa!
 
Lamppubossille kävin kerran kuolemassa, oliskohan se nyt ehkä kolmas isompi tarinabossi. Jotain 11h tienoilla mittarissa.

Alkanut aikalailla häiritsemään, kun noita npc:tä tuntuu tulevan säännöllisesti vastaan, mutta ei mitenkään pysty muistamaan missä kaikkialla niitä on. Ja sit ilmeisesti tässä ei pysty teleporttaamaan kuin sen hetkisen alueen lipuille. Tällä menolla en todellakaan jaksa palata niitä enää alusta päin etsimään, mutta toki voi olla etten ole hiffannut jotain asiaa vielä.

Fromin peleissä se toi vain lisää fiilistä omaan makuun, kun joutui hieman muistelemaan missä kukakin on. Mutta toki niissä jäi eri alueet muutenkin paremmin mieleen ja DS1 jälkeen pystyi ihan vapaasti hyppimään mihin haluaa.
 
Ylös Bottom