Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)

Clair Obscur: Expedition 33

Minä sain ensimmäisen näytöksen maaliin. Huh huh! Mikä upean omaperäinen tarina, taiteelliset vistat ja hahmo- ja ääninäyttely. Kaiken kruunaa vielä sykähdyttävä musiikki. Parasta pelimusiikkia vuosikausiin. Juuri nyt kaikuu korvissa Gustaven teema. Tuskin maltan päästä jatkamaan retkikunnan matkaa. Tykkään ihan hullu puurosta -tasolla.

Jouduin nöyrtymään ja pudottamaan vaikeusasteen tarina-tasolle. En meinaa buumerivaistoineni osua kapeaan parryikkunaan. Toisin kuin edellä on keskusteltu, minusta kyseessä ei ole missään nimessä rytmipeli, jossa rytmitajulla olisi jotain merkitystä. Vastustajat lyövät iskut comboissakin ihan erimittaisin viivein. Lähempänä tämä on souls-henkisen parryn harjoittelua visuaalisen palautteen perusteella. Tarinatasolla counterit menevät perille jo vähän turhankin helposti. Ehkä olisin kaivannut jotain helpoimman ja keskivaikean tason väliltä. Mutta mielummin näin, kuin itsetarkoituksellinen grindaus rivivastustajilla. Taistelussa riemastuttaa taktisuus. Alkuun tuli liiankin kanssa mekaniikkaa pelaajan kasvoille vielä jokaiselle retkikunnan jäsenelle erikseen, mutta nyt alkaa onnistunut kykyjen ketjutus kantamaan hedelmää.

Tämä on ihan parasta pitkään aikaan (noh, sitten KCD 2:sen ja Indyn :))!

33. retkikunnan johtaja Gustave kävi parturissa ennen suurta seikkailua.
 
Viimeksi muokattu:
Täällä kans saatiin chapter 1 päätökseen ja oli huikeaa settiä. Oli kyllä spoilattu tapahtumat jo ennalta mutta ei se vähentänyt sen chapter 1 loppukohtauksen iskua(varsinkaan kun se nyt ei ole mikään super yllättävä), aivan häkellyttävää näyttelyä, animointia ja soundtrackia. Melkein tekisi mieli sanoa että tämä on paras videopeli tarina ikinä, mutta jätetään se siihen asti kunnes peli on lävitse.

Vaikeustason pudotin myös tarina tasolle ja mekaniikat on edelleen mukana mutta niistä ei tarvi samalla tavalla ahdistua kun normaali tasolla, itsellä on meinaan todella iso kynnys palata pelin pariin jos sen vaikeustaso ei ole rento ja pelaaminen hauskaa. Sitä se ei itselle ollut normaali tasolla vaan enemmän muistutti soulslike kokemusta missä saa kokoajan olla varpaillaan.

No, vielä on matkaa jäljellä.
 
Tässä on nyt 8h takana niin uskaltaa antaa alkufiilikset, kyllä tässä nyt ollaan laadukkaan pelin parissa. Monesti jo kehuttu musiikki saa täältäkin suuret kehut, tarina pitkästä aikaa todella mukaansa tempaiseva, loistavat ääninäyttelijät tekee siitä entistä paremman. Turned based taistelu tässä on ehkä hauskinta ja parasta miesmuistiin, se ei edes tunnu turned based taistelulta vaikka se sitä on, parryt ja väistöt on pieni muutos mutta jotenkin niin uutta, homma toimii kun baletti. Normi vaikeustasolla nyt ollaan menty eikä ainakaa vielä ole tullut vaikeuksia, eräs isompi bossi siinä "harjapää" kylässä piti ottaa muutama yritys mutta kun löysi sen väistö/parry rytmin niin homma sujui kuin tanssi.

Pitkästä aikaa peli johon vaan aika uppoaa, äärettömän kaunis kuin jotain kaunista maalausta katsoisi. Pelin hintakin on alle 50e mikä on tästä laadusta aivan naurettavan halpa. Välillä vaan tulee puskista joku täysin tuntematon tekele joka nousee toivottavasti tunnetuksi mahdollisimman monelle, tätä ei kannata missata jos on yhtään RPG pelien ystävä ja vaikkei olisi on tätä helppoa suositella kaikille.
 
Täälki nyt saatiin ACT1 pakettiin, siis huh huh mitä menoa. Bossista,
Lampmaster oli eka bossi mitä sai oikein kunnolla yrittää, jotkut vihut on jotenkin tosi vaikee ennakoida heidän lyöntejä että koska pitää tehää väistö/parry.

Tarina herättää koko ajan enemmän kysymyksiä kun vastauksia, mutta toivon että jossain vaiheessa viimeistään lopussa saadaan myös niitä vastauksia, nyt on ollut melkoista Chris Nolan meininkiä.

Musiikista ääniefekteihin pakko vielä antaa lisää kehuja, yleensä monissa turned based/mikä tahansa rpg peli aina pauhaa se sama yleensä ihan hyvä mutta jonkin ajan kuluttua korvia väsyttävä taistelumusiikki, tässä on joka alueella omat taistelumusiikit, ei vielä ole korvat väsynyt ja monesti vaan niin hemmetin hyvää kuuneltavaa.

Näin pienellä porukalla saatu tämmönen laatu aikaseks, hattua pitää nostaa. Vaikka 33 ihmistä ei sinänsä ole vielä ihan sieltä pienemmästä päästä kun nyt vaikka esimerkiksi NMS, 6 ihmisen voimin ainakin siinä aluksi, en tiie onko henkilökunnan määrä noussut. Jokatapauksessa huikea suoritus ja peli vieläpä toimii kun rasvattu, ei mitään bugeja/kaatumisia/nykimisiä tullut vastaan.

Tämän kun alunperin ostin en ollut ees varma mitä olin ostamassa, hinta oli halpa ja rpg ystävänä aattelin antaa mahollisuuden, tämä jää varmasti mieleen yhtenä parhaana RPG.nä mun henkkoht listalla!
 
Tuli ostettua PS5 fyysisenä pelkona että jos ei uppoa niin helppo myydä eteenpäin. Ompaha pitkään aikaan hyvä peli. Varsinkin kun tämä genre ei ihan sielä kärkipäässä itellä ole ja silti upottaa sohvalle koko ajan
 
Noin 15 tuntia nyt takana ja edelleen maistuu todella hyvältä. Sen verran tuo kenttäsuunnittelu ja muutamat edella mainitut asiat tiputtavat pisteitä itsellä etten ihan 90+ masterpieceksi sanoisi, mutta hyvin lähelle sitä kyllä päästään. Tunnelma nousi vielä entisestään, kun vaihtoi puhekielen ranskaksi.

Tappeluissa en ihan ole ymmärtänyt tuota rytmistä puhumista, kun ainakin itse ajoitan kaikki dodget ja parryt ihan sen animaation perusteella.
 
Noin 15 tuntia nyt takana ja edelleen maistuu todella hyvältä. Sen verran tuo kenttäsuunnittelu ja muutamat edella mainitut asiat tiputtavat pisteitä itsellä etten ihan 90+ masterpieceksi sanoisi, mutta hyvin lähelle sitä kyllä päästään. Tunnelma nousi vielä entisestään, kun vaihtoi puhekielen ranskaksi.

Tappeluissa en ihan ole ymmärtänyt tuota rytmistä puhumista, kun ainakin itse ajoitan kaikki dodget ja parryt ihan sen animaation perusteella.

Kyllä ite ainakin kiinnitän huomiota niihin ääniefekteihin myös, sillä juuri ennen sitä voimakasta iskua tulee monesti se joku ääniefekti että "nyt!". Kun pelkästään seuraamalla liikkeitä.
 
Kyllä ite ainakin kiinnitän huomiota niihin ääniefekteihin myös, sillä juuri ennen sitä voimakasta iskua tulee monesti se joku ääniefekti että "nyt!". Kun pelkästään seuraamalla liikkeitä.

Joo ihan totta, on iskuja mitkä ajoitan itsekin äänen perusteella. Ei ollut ihan ajatus mukana edellisessä kirjoituksessa.
 
57 tuntia myöhemmin tutkimisretki on vihdoin päässyt perille. Aivan uskomaton matka ja kaikki ylistys Sandfall Interactivelle minkä pelin ovat luoneet.

Tarina ottaa hienosti otteessaan alusta alkaen ja kantaa sen mainiosti loppuun asti, vaikka kärsii ajoittain liiastakin peittelystä. Peli on kyllä mukavan salaperäinen, halu jatkaa tarinaa oli jatkuvasti kova ja leivänmuruista sai päätellä mitä on tulossa. Maailma on ihanan tarumainen, paikalliset oudot asukkaat ja erilaiset hirviöt tuovat siihen tunteen että ollaan seikkailemassa tuntemattomassa. Hahmot ovat kirjoitettu hyvin, niiden motiiveja avataan hienovaraisesti pelin edetessä. Kaiken kaikkiaan ovat upean tarinan, maailman ja hahmot luoneet. Ääninäyttely myöskin erinomaista, varsinkin Jennifer English ja Ben Starr loistavat. Hahmoista Esquie myös ansaitsee erityismaininnan, tuo pelin synkkyyteen tasapainoa.

Hahmojen omat mekaniikat ja kyvyt tekevät taistelusta todella hauskaa. Lisäksi Lumiana perksit tuovat oman lisänsä, itselle näistä tuli mieleen FF7 materiat, millä pystyy erilaisia comboja tekemään, mutta niin kuin materiat (varsinkin Remakessa/Rebirthissä) Lumianaoiden asettaminen osaa olla melko työlästä, kun niitä pelin edetessä kertyy huomattavasti. Valikko myös itsessään on vähän raakile, tuntui että saa pomppia turhan paljon eri valikoissa.
Parry systeemi osaa välillä olla turhankin brutaali, varsinkin kun loppupään viholliset lyö älyttömän pitkiä comboja, mutta counterin onnistuessa on todella nautinnollista saada iskettyä isot möröt maahan. Yksi superbossi itselläni (mitä löysin) jäi kukistamatta, kun meni liiankin hulluksi. Pelasin pääsääntöisesti Expedition (Normaali) vaikeudella, myös helppoa ja vaikeinta tuli testattua, en huomannut eroa muussa kuin kuinka kovaa osumaa kestää ja antaa, eli jopa helpoimmalla pahimmat viholliset voi kerrasta tappaa jos dodget/parryt ei osu kohdille.

Kenttäsuunnittelu ehkä heikoin osa pelissä, vaikka ei sekään niin huonoa ole, lineaariset kentät pienillä haarapoluilla ja salareiteillä ei mitään erityistä ollut, mutta pelin upea visuaalinen puoli tuo eri kenttiin oman lisänsä. Kartan puute kentissä ei haitannut pahemmin, kun ne eivät mitään kovin isoja ollut, toki välillä sai suuntaa hakea että mihin päin sitä oltiin menossa. Varmasti joitain salareita jäi matkan varrelta huomaamatta, mutta se kuuluu tutkimusmatkailuun.

Musiikki myös mestarillista joka tukee peliä täydellisesti niin tarinassa kuin taisteluissa. Jäin monesti peliin palatessa alkuvalikkoon kuuntelemaan sitä kappaletta. Myöskin leirissä oli pakko aina laittaa joku värssy soimaan. Varmasti tulee vielä fiilisteltyä soundtrackin kanssa.

Täytyy vielä mainita että peli ei PS5:lla kaatunut kertaakaan, en huomannut bugeja tai että ruudunpäivitys olisi yskinyt missään kohtaan.

Molemmat loput tuli katsottua, molemmat todella katkeransuloisia mitkä sopivat peliin, toki olisi toivonut onnellisempaa loppua hahmoille. Meallen Lumiere maailma vaikutti alkuun kivalta, ja oli mukava nähdä kaikki hahmot yhdessä, mutta Verson nähtyä tuosta tuli todella surullinen. Verson loppu taas iski brutaalilla totuudella, mikä mielestäni toimi parempana lopetuksena tälle satumaiselle tarinalle.

Mielenkiintoista nähdä tuleeko pelille jatkoa, Alician sisko puhui jostain sodasta Paintersien ja Writersien välillä...

10/10 Mestariteos. Pelissä on totta kai omat heikkoutensa, mutta se ei poista sitä seikkaa kuinka loistava teos tämä kokonaisuudessa on.
 
Tää kutkuttaisi jossain vaiheessa, mutta tuo kenttäsuunnittelu kuulostaa luontaantyöntävältä.

Finalit 7,8 ja ehkä 9 ovat kaikkien aikojen lempipelejä, mutta FFX jäi hyvin pian kesken sen putkimaisen kenttäsuunnittelun vuoksi(tai ainakin siihen asti mitä pääsin pelissä)
 
Tää kutkuttaisi jossain vaiheessa, mutta tuo kenttäsuunnittelu kuulostaa luontaantyöntävältä.

Finalit 7,8 ja ehkä 9 ovat kaikkien aikojen lempipelejä, mutta FFX jäi hyvin pian kesken sen putkimaisen kenttäsuunnittelun vuoksi(tai ainakin siihen asti mitä pääsin pelissä)
Tämä enemmän muistuttaa juurikin FF7-9 kuin FFX eli on sellainen overworld (jossa on kartta), josta sitten löytyy noita lineaarisia kenttiä.
 
Läpi meni nyt täälläkin, vajaat 50 tuntia pelikellossa. Paljon sivuaktiviteetteja tuli tehtyä, mutta paljon jäi myös vielä tekemättä.

Mitäpä tästä nyt oikein sanoisi, mitä ei ole jo sanottu. Odotukset itselläni olivat korkealla peliä kohtaan jo kaikkien trailereiden perusteella ja tämä kyllä lunasti ne kaikki odotukset. Ehdottomasti yksi parhaista peleistä mitä olen koskaan pelannut ja suosittelen kyllä kaikkia antamaan tälle mahdollisuuden, jos yhtään kiinnostaa.

Pelin tarina, hahmot ja ääninäyttely ovat ehdottomasti pelin suurin vahvuus. Tämä on yksi parhaiten kirjotetuista tarinoista, joka sai itsessäni aikaan samanlaisia fiiliksiä mitä Nier: Automata aikanaan. Saattoi lopussa (ja aiemminkin) jopa muutama miehinen kyynel vierähtää poskea pitkin. Tarina pitää sisällään yllättäviä käänteitä, käsittelee mielenkiintoisia teemoja ja esittää kysymyksiä, jotka saavat pohtimaan asioita jopa pelimaailman ulkopuolella. Näistä lisää spoilereissa. Hahmojen kehityskaaret pelin aikana oli toteutettu äärimmäisen hienosti ja kun tähän yhdistetään vielä maailmanluokan ääninäyttely, niin kasassa on aikalailla täydellinen paketti.

Tarina ei tietysti olisi mitään ilman pelin maailmaa, joka jo etukäteen vaikutti hyvin mielenkiintoiselta. Jotenkin se brutaalius ja epätoivo yhdistettynä kuitenkin toiveikkuuteen ja uskoon paremmasta huomisesta on toteutettu tässä erinomaisesti. Itselleni tuli tästä jotenkin vahvasti mieleen Attack on Titan -animesarjan maailma.

Musiikkia on jo paljon kehuttu, mutta täytyy vielä kertaalleen nostaa hattua siihen suuntaan. Usein pelimusiikit voi olla hyviä ja mukaansa tempaavia, mutta parhaillaan pelimusiikit nostavat hetket ja kohtaukset aivan uudelle tasolle, ja siinä tämä peli onnistuu aivan täydellisesti.

Jos pelistä jotain huonoa täytyy keksiä, niin heikkoudet on ehdottomasti quality of life puolella. Minimapin puute, se että et tiedä millä alueilla olet jo käynyt tai että et voi esimerkiksi luoda erilaisia loadouteja hahmoille. Pieniä juttuja, jotka eivät todellakaan kokonaisuuteen vaikuta, mutta muuten niin erinomaisessa pelissä paistavat kyllä silmään.

Kaiken kaikkiaan erinomainen peli, eikä yhtään ihme, että se saa nyt osakseen valtavasti suitsutusta. Tällaisia pelejä ei kovin usein tule vastaan. Tunnereaktioita joita tämä peli sai aikaan, ei itselläni ainakaan synny minkään muun taiteen parissa.

Tarina tosiaan esittää hyvin mielenkiintoisia "meta" kysymyksiä siitä, että mikä on aitoa ja mitä merkityksiä ns. fiktiivisillä hahmoilla/ihmisillä ja maailmoilla voi olla meille. Sen lisäksi peli käsittelee hyvin koskettavasti surua ja irti päästämisen vaikeutta. Ainakin itse ymmärsin hyvin lopussa kaikkia osapuolia ja oli täysin mahdotonta sanoa kuka olisi oikeassa ja kuka väärässä. Ei tuohon varmasti edes ole oikeaa vastausta, sillä kaikkien tunteet ja näkökulmat olivat täysin valideja. Tämä oli yksinkertaisesti tarinankerrontaa parhaimmillaan.
 
Mua ei ainakaa ole haitannut se minimapin puuttuminen, ei oo vielä eksynyt olo tullut, kentät kuitenkin sen verran pieniä ja melko putkimaisia mitä nyt jotain pikku haaroja johonki eri tiloihin jne, onneksi kuitenkin maailman kartta on olemassa. Eihän siitä nyt mitään haittaa olis ollut jos semmonen tässä olisi, en tiie haluisko tämä peli sit olla jotenkin erilainen nuori ja tehää asiat tän takia jotenkin jännemmäksi mutta ei se minimappi olisi tästä tehnyt mitenkään huonompaa.

Pleikan %prosentti ikkuna näyttää 61% ja tunteja 30:35:21, joten varmaa yli puoles välis tarina, maailman kartas olis vielä reippaasti mestoja käymättä, monet niistä sillä "danger" tekstillä merkattuja et kyllä tässä vielä pelattavaa riittää.

Normilla vieläkin pärjännyt, välillä tulee turpaan jos hosuu mut aika harvoin, jonkun hardin ja normin välimaastoa tässä olis toivonnut, story aivan liian helppo, normillakin monet taistelut lähinnä läpsyttelyy, bossit tuo jo sitä kaipaamani haastetta, hardilla olis varmaan liian vaikeeta. Muuten peli edelleen uppoaa ja kyllä tämän jälkeen tulee varmasti mitä nykyään enää harvoin "mitä sitä sitten elämällä tekisi" olo.
 
Hulluja hehkutuksia joltain tupettajalta, niin pitihän sitä kurkistaa, mistä pöhinä…

Mitä lie tunnin laahustus ennen kuin Act 1 alkoi… Tunnin aikana seuraavat huomiot:

- Unreal 5 ja ei HDR-tilaa… Puuh, ei näin nykyaikana.
- Taustamusiikki ihan hirveää kuraa, en ole ennen moiseen loilotukseen ja pimputukseen peleissä törmännyt.
- Puheäänet kuin studiossa, ei mitään ambienssia, että sulautuisi maailmaan.
- Huulisynkka mitä sattuu, häiritsevää…
- Kartan puute jo alussa.
- Puuduttava alku, ymmärsin mitä tapahtuu, ei tarvetta dramatisoida, → aata rämpyttäen höpötykset, kun kukaan ei mitään järkevää tuntunut puhuvan.
- Taistelu omituinen, en saanut tutoriaaleissa mitään irti, että millä logiikalla kannattaa… Jotain pitää kerätä/kasvattaa, että joku erikoisempi onnistuu… En hahmottanut, milloin sitä A-näppäintä pitää painaa taistelussa, onko A-ikonissa joku kello, mikä on oikea painohetki? Sama väistöissä… Painelin siellä täällä, jotain tapahtui joskus…

Hyvin erikoinen tapaus… Kiinnostavia vivahteita Act 1 -alkuvideossa, mutta tiukassa on tuon alun jälkeen pelillä saada minusta ote… Katsotaan nyt puolituntinen vielä.
 
Hulluja hehkutuksia joltain tupettajalta, niin pitihän sitä kurkistaa, mistä pöhinä…

Mitä lie tunnin laahustus ennen kuin Act 1 alkoi… Tunnin aikana seuraavat huomiot:

- Unreal 5 ja ei HDR-tilaa… Puuh, ei näin nykyaikana.
- Taustamusiikki ihan hirveää kuraa, en ole ennen moiseen loilotukseen ja pimputukseen peleissä törmännyt.
- Puheäänet kuin studiossa, ei mitään ambienssia, että sulautuisi maailmaan.
- Huulisynkka mitä sattuu, häiritsevää…
- Kartan puute jo alussa.
- Puuduttava alku, ymmärsin mitä tapahtuu, ei tarvetta dramatisoida, → aata rämpyttäen höpötykset, kun kukaan ei mitään järkevää tuntunut puhuvan.
- Taistelu omituinen, en saanut tutoriaaleissa mitään irti, että millä logiikalla kannattaa… Jotain pitää kerätä/kasvattaa, että joku erikoisempi onnistuu… En hahmottanut, milloin sitä A-näppäintä pitää painaa taistelussa, onko A-ikonissa joku kello, mikä on oikea painohetki? Sama väistöissä… Painelin siellä täällä, jotain tapahtui joskus…

Hyvin erikoinen tapaus… Kiinnostavia vivahteita Act 1 -alkuvideossa, mutta tiukassa on tuon alun jälkeen pelillä saada minusta ote… Katsotaan nyt puolituntinen vielä.

Nyt tuli niin rajua palautetta että melkein loukkaannuin. :D
 
Hulluja hehkutuksia joltain tupettajalta, niin pitihän sitä kurkistaa, mistä pöhinä…

Mitä lie tunnin laahustus ennen kuin Act 1 alkoi… Tunnin aikana seuraavat huomiot:

- Unreal 5 ja ei HDR-tilaa… Puuh, ei näin nykyaikana.
- Taustamusiikki ihan hirveää kuraa, en ole ennen moiseen loilotukseen ja pimputukseen peleissä törmännyt.
- Puheäänet kuin studiossa, ei mitään ambienssia, että sulautuisi maailmaan.
- Huulisynkka mitä sattuu, häiritsevää…
- Kartan puute jo alussa.
- Puuduttava alku, ymmärsin mitä tapahtuu, ei tarvetta dramatisoida, → aata rämpyttäen höpötykset, kun kukaan ei mitään järkevää tuntunut puhuvan.
- Taistelu omituinen, en saanut tutoriaaleissa mitään irti, että millä logiikalla kannattaa… Jotain pitää kerätä/kasvattaa, että joku erikoisempi onnistuu… En hahmottanut, milloin sitä A-näppäintä pitää painaa taistelussa, onko A-ikonissa joku kello, mikä on oikea painohetki? Sama väistöissä… Painelin siellä täällä, jotain tapahtui joskus…

Hyvin erikoinen tapaus… Kiinnostavia vivahteita Act 1 -alkuvideossa, mutta tiukassa on tuon alun jälkeen pelillä saada minusta ote… Katsotaan nyt puolituntinen vielä.
Ilmeisesti olet katsonut tubettajia niin oliko nämä sitten niin huomaamattomia itse lähetyksessä että et huomannut näiden häiritsevän siinä vai miksi alkasi vasta itse pelatessa häiritsemään?
 
Viimeksi muokattu:
Ilmeisesti olet katsonut tubettajia niin oliko nämä sitten niin huomaamattomia itse lähetyksessä että et huomannut näiden häiritsevän siinä vai miksi alkasi vasta itse pelatessa häiritsemään?
Ehkä sitä ei noteeraa tommosissa tube arvosteluissa jossa video koostetaan lyhyistä ns. kiinnostavista ja vaihtelevista pätkistä.. ne ei siis edusta sitä mitä tuijottelet vaikka tuon tunnin tuossa alussa. Eikä videoissa tietenkään ilmene miltä se pelaaminen tuntuu tai mitä "oppimis kangerteluja" alussa tulee kun videon tekijät yleensä pelanneet peliä pitkälle ja hallitsevat mekaniikat ja näppylät hyvin.
 
Ehkä sitä ei noteeraa tommosissa tube arvosteluissa jossa video koostetaan lyhyistä ns. kiinnostavista ja vaihtelevista pätkistä.. ne ei siis edusta sitä mitä tuijottelet vaikka tuon tunnin tuossa alussa. Eikä videoissa tietenkään ilmene miltä se pelaaminen tuntuu tai mitä "oppimis kangerteluja" alussa tulee kun videon tekijät yleensä pelanneet peliä pitkälle ja hallitsevat mekaniikat ja näppylät hyvin.
Oletin että katsoit live lähetystä että joku tubettaja olisi pelannut kun niistä saa kyllä aika hyvän kuvan minkälainen peli on
 
Ylös Bottom