Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)

Indiepelit yleisesti

GxlxoVmX0AAITI4

Join us this Thursday, August 7th at 15:00 CEST for a new #IndieWorld Showcase! Tune in for roughly 15 minutes of new announcements and updates on indie games coming to #NintendoSwitch2 and #NintendoSwitch.
NoE X-sivulla

Popkornit esiin!
 
Alwa's awekening (pc, saatavilla ps4, switch ja on tästä myös ihan oikea nes versiokin)

Kiva retrotyylillä tehty metroidvania jonka parissa mulla meni päälle 6 tuntia.
Pelin edetessä opitaan kolme loitsua. Ensin opitaan luomaan palikka jonka avulla päästään hyppäämään hieman korkeammalle ja se blockaa myös vihollisten ammukset.
Sitten opitaan kupla joka hitaasti leijuu ylöspäin muutaman sekunnin ajan ja viimeisenä salama jolla avataan tietyt ovet ja sillä voi hyökätä kaukaa.
Kaks ekaa myös saa paremman version jonka jälkeen palikan avulla voi ylittää myös veden ja kupla tuntuu kestävän ikuisesti.

Haastetta tästä ei puutu jos haluaa pelata pelin kuten kehittäjät on sen tarkoittanut pelattavaksi sillä sulla on kolme hitpointsia ja kakkos luolastosta saa pullon joka täyttää nuo takaisin kun henki meinaa lähteä kunhan sen pullon on muistanut täyttää kaivosta.
Lisäksi veteen tippuminen tappaa laakista kuten myös osa piikeistä eikä tallennushuoneitakaan ole kovin tiheässä.
Onneksi tekijöillä on ollut järki päässä ja tässä on myös assist mode joka tarjoaa quick respawn vaihtoehdon jolloin sä spawnaat sen huoneen alkuun jossa kuolit.
Mulla lähti henki kymmeniä kertoja ja ilman tuota peli olisi raivostuttavaa paskaa, mutta nyt kiperää tasoloikkaa sisältävät huoneet oli mukavan haastavia.

Lisäksi assist mode valikosta saa tavarat ja kaivot näkymään kartalle.
Tuo ei kuitenkaan näytä missä kaikki 99 kerättävää sinistä palloa on vaan ainoastaan missä etenemisen kannalta tärkeät tavarat on ja niidenkin kohdalla kartassa on vain pieni vihreä pallo joten se ei suoraan kerro mihin pitää seuraavaksi mennä, mutta antaa just sopivasti vinkkiä yleisestä suunnasta.
Kyllä nytkin tuli umpikujat tutuksi ja paikkoja sai ihan oikeasti tutkia jotta löysi sen reitin eteenpäin.

 
Alwa's awekening (pc, saatavilla ps4, switch ja on tästä myös ihan oikea nes versiokin)

Kiva retrotyylillä tehty metroidvania jonka parissa mulla meni päälle 6 tuntia.
Pelin edetessä opitaan kolme loitsua. Ensin opitaan luomaan palikka jonka avulla päästään hyppäämään hieman korkeammalle ja se blockaa myös vihollisten ammukset.
Sitten opitaan kupla joka hitaasti leijuu ylöspäin muutaman sekunnin ajan ja viimeisenä salama jolla avataan tietyt ovet ja sillä voi hyökätä kaukaa.
Kaks ekaa myös saa paremman version jonka jälkeen palikan avulla voi ylittää myös veden ja kupla tuntuu kestävän ikuisesti.

Haastetta tästä ei puutu jos haluaa pelata pelin kuten kehittäjät on sen tarkoittanut pelattavaksi sillä sulla on kolme hitpointsia ja kakkos luolastosta saa pullon joka täyttää nuo takaisin kun henki meinaa lähteä kunhan sen pullon on muistanut täyttää kaivosta.
Lisäksi veteen tippuminen tappaa laakista kuten myös osa piikeistä eikä tallennushuoneitakaan ole kovin tiheässä.
Onneksi tekijöillä on ollut järki päässä ja tässä on myös assist mode joka tarjoaa quick respawn vaihtoehdon jolloin sä spawnaat sen huoneen alkuun jossa kuolit.
Mulla lähti henki kymmeniä kertoja ja ilman tuota peli olisi raivostuttavaa paskaa, mutta nyt kiperää tasoloikkaa sisältävät huoneet oli mukavan haastavia.

Lisäksi assist mode valikosta saa tavarat ja kaivot näkymään kartalle.
Tuo ei kuitenkaan näytä missä kaikki 99 kerättävää sinistä palloa on vaan ainoastaan missä etenemisen kannalta tärkeät tavarat on ja niidenkin kohdalla kartassa on vain pieni vihreä pallo joten se ei suoraan kerro mihin pitää seuraavaksi mennä, mutta antaa just sopivasti vinkkiä yleisestä suunnasta.
Kyllä nytkin tuli umpikujat tutuksi ja paikkoja sai ihan oikeasti tutkia jotta löysi sen reitin eteenpäin.


Kiitos tästä! Vaikuttaa hauskalta ja juuri sellaiselta, joka voisi itselle maistua. Ei tämä toki täysin tuntematon nimenä ole mutta jotenkin hautautunut kyllä muistista kokonaan. Korjataan tilanne ja katsellaan ostoskoriin. :)
 
The Many Pieces of Mr. Coo (Switch 1/2)
Peli on vanhan hyvän ajan seikkailupeli, jossa naksutellaan kursorilla paikkoja, jotta alkaa tapahtua. Peli on varmaan parhaimmillaan laitteella, jossa on hiirituki. Pelasin tämän Switch 1 versiota ja tämä kaipaa Switch 2 päivitystä, hiiritukea varten.

Grafiikat ja äänimaailma on huippu laadukasta käsityötä. Pelin huumorikin on hieman omalaatuista. Pelin alku ei ole kovin vaikea, mutta loppuosuus, jossa pitää paeta vankilasta on hieman kinkkinen. Onneksi vinkkikirja on saatavilla, joten nettiselain ruutua ei tarvitse avata kesken pelaamisen.

Peli voi olla yhdessä illassa läpi, mistä tullaankin pelin hintalaatu suhteeseen. Sain tämän tarjoushintaan 7,99€. Jos vuokraa Elisa Vuokraamosta uutuuselokuvan, hinta voi olla noin 5,60€, eli ainakin pelin tarjoushinta on linjassa yhden illan ruutuviihdykkeen kanssa.
Ihan ookoo yhden illan hupi. Arvosana: 3/5.
 
Clive & Wrench (ps5)

Banjo & Kazooie tyylinen collectathon tasoloikka jota lähinnä yks tyyppi teki 12 vuotta.
Pelin rakenne on hyvin tuttu sillä tarjolla on 11 teemoiltaan vaihtelevaa maailmaa ja jokaisessa on kerättävänä 10 ancient stonea joita tarvitaan tietty määrä jotta pääsee seuraavaan pomomatsiin.
Yhteensä noita on 110, mutta en osaa sanoa kuinka monta niitä vaaditaan loparia varten sillä mä pystyin skippaamaan koko viimeisen maailman ja menemään suoraan pomomatsiin kun mulla oli niitä 95.
Tietenkin pomon voittamisen jälkeen palasin tekemään sen vikan maailman.

Tässä on myös kerättävänä 10 000 (kyllä, luit oikein) taskukelloa. No ei niitä sentään oikeasti noin montaa ole sillä eri väriset taskukellot on eri arvoisia ihan kuten vaikka spyron jalokivet.
Se mikä mua hämmentää on se, että multa puuttuu noita vielä yli 900 vaikka yhdestä kentästä mä keräsin kaikki, yhdestä puuttuu 4, toisesta 8 ja kaikista lopuista alle 20 joten luvut ei nyt mitenkään täsmää. Mistä ne loput saa?

Itse pelaaminen toimii hyvin ja sulla on aika tutut perus liikkeet eli juoksu, normi hyppy, korkea hyppy, pitkä hyppy, tupla hyppy ja sitten voit leijua ilmassa heiluttamalla sitä apina kaveria kohtuu rajusti ympäriinsä. Viholliset tapetaan myös sillä apinalla huitomalla. Tosi ystävyys kestää vaikka mitä ilmeisesti :D

Tässä on myös viittauksia muihin peleihin vaikka kuinka. Esim egyptissa tulee vastaan Laran vaatteisiin pukeutunut mimmi jonka nimi on Laura Cruz joka oli Laran orkkis nimi ennen kuin siitä tehtiin Lara Croft.
Kreikassa on seinällä juliste jossa mainostetaan kaunista delfiini saarta ja alhaalla lukee kuinka paikalliset ei enää heittele turisteja. Tuon on pakko olla super mario sunshine viittaus.
Soundtrack on myös hemmetin hyvä ja kun mä joskus yli kuukausi sitten rippasin sen erikoisversion mukana tulleen cd:n koneelle niin kuuntelin sen kolmesti peräkkäin.

Miinuksena tekniset ongelmat.
Tässä on 30fps moodi ja 60fps moodi, mutta jos haluaa pelata 60fps moodissa niin sun täytyy mennä pleikkarin asetuksista sinne mistä valitaan mitä asetuksia suosit peleissä ja valita sieltä performance. Mitään valintaa peli itse ei tarjoa.
Mä en huomannut graffoissa mitään eroa joten pelasin performance moodissa ja se toimi hyvin hieman yli puolet pelistä, mutta sitten ruudunpäivitys alkoi nykimään todella pahasti aina kun ruudulla oli enemmän vettä joka oli outoa sillä sitä oli kreikka kentässäkin paljon eikä siellä ollut mitään ongelmia.
Kokeilin käynnistää pelin uudestaan, mutta se ei tehnyt mitään muutosta. Ehkä olis kannattanut käynnistää myös koko konsoli uudestaan.
Sen viimeisen maailman pelasin sitten 30fps moodissa ja sillä ei ollut tuollaisia droppeja.
Lisäksi kohtuu usein kameraa kääntäessä melkein kaikki assetit katoaa ruudulta sekunnin murto-osaksi. Pelaamiseen tuo ei koskaan vaikuttanut, mutta onhan tuo aika häiritsevää kun 90% koko maailmasta katoaa vaikka se onkin vaan nopea vilaus.
30fps moodissa noin kävi kerran.

Ongelmista huolimatta tämä oli mun mielestä erittäin mainio tasoloikka joka sopi viime aikoina pelaamieni retro pelien sekaan kuin nenä päähän.
Se kuinka hyvä tai huono asia tuo on riippuu ihan pelaajasta.

Tätä näyttää vieläkin olevan coolshopissa saatavilla hyvään hintaan.
PS4 collectors edition 19e
PS5 collectors edition 28e
PS5 perus peli 16.5e
Switch perus peli 14e
PS4 perus peli 12.5e

Tuossa vielä yks harvoja positiivisia videoita pelistä.

 
Clive & Wrench (ps5)

---

Se kuinka hyvä tai huono asia tuo on riippuu ihan pelaajasta.
Kiitos arvostelusta/fiiliksistä! Sanoisin tuohon jättämääni kohtaan että enemmän riippuu nykyään siitä että tasoloikkia on niin paljon eikä vähänkään keskinkertaisimpia tarvitse juurikaan edes harkita. Viimeksi taisin pelailla A Hat in Timeä, jota on kehuttu, mutta sekin oli vähän turhan tönkkö omaan makuun. Ihan kiva mutta olisin pärjännyt ilmankin. Toinen ongelma on sitten keskinkertaisten pelien kanssa aika: ei niille oikein viitsi antaa aikaa eli mahdollisuutta kun on laadukkaaksikin tiedettyä pelaamista niin paljon jonossa.

Nikoderikon ajattelin seuraavaksi tasohyppelyksi tilailla, kunhan sen fyysinen versio vain ilmestyy. Ja juuri nyt muistin, että sehän on tässä kuussa, perhana vie!
 
Kiitos arvostelusta/fiiliksistä! Sanoisin tuohon jättämääni kohtaan että enemmän riippuu nykyään siitä että tasoloikkia on niin paljon eikä vähänkään keskinkertaisimpia tarvitse juurikaan edes harkita. Viimeksi taisin pelailla A Hat in Timeä, jota on kehuttu, mutta sekin oli vähän turhan tönkkö omaan makuun. Ihan kiva mutta olisin pärjännyt ilmankin. Toinen ongelma on sitten keskinkertaisten pelien kanssa aika: ei niille oikein viitsi antaa aikaa eli mahdollisuutta kun on laadukkaaksikin tiedettyä pelaamista niin paljon jonossa.

Nikoderikon ajattelin seuraavaksi tasohyppelyksi tilailla, kunhan sen fyysinen versio vain ilmestyy. Ja juuri nyt muistin, että sehän on tässä kuussa, perhana vie!

Makuasioitahan nämä on, mutta mulle nikoderiko oli vaan sellanen "kyllähän ton nyt pelasi" tason peli.
Kentät tuli pelattua kerran läpi eikä mitään himoja palata takaisin ja koittaa kerätä kaikki.
Loppua kohden tuli myös muutaman kentän ja pomon kohdalla kunnolla kirottua ja vaikka peli ei montaa tuntia kestäkään niin silti alkoi jo toivomaan, että peli loppuis jo.

Clive & wrenchin kanssa mulla oli hauskaa alusta loppuun ja aikaakin meni 9 tuntia.
Eilen tuli vielä fiilis, että taidan sitttenkin asentaa sen vielä takaisin ja koittaa kerätä kaiken.
 
Makuasioitahan nämä on, mutta mulle nikoderiko oli vaan sellanen "kyllähän ton nyt pelasi" tason peli.
Kentät tuli pelattua kerran läpi eikä mitään himoja palata takaisin ja koittaa kerätä kaikki.
Loppua kohden tuli myös muutaman kentän ja pomon kohdalla kunnolla kirottua ja vaikka peli ei montaa tuntia kestäkään niin silti alkoi jo toivomaan, että peli loppuis jo.

Clive & wrenchin kanssa mulla oli hauskaa alusta loppuun ja aikaakin meni 9 tuntia.
Eilen tuli vielä fiilis, että taidan sitttenkin asentaa sen vielä takaisin ja koittaa kerätä kaiken.
Jos olet pelannut Impossible Lairia, niin mitäs siitä olit mieltä? Tuosta Nikoderikosta tulee se ensimmäisenä nimittäin mieleen. Jos siis et tykännyt siitäkään, niin voin vain ajatella että on eri pelimaut ja luultavasti tykkään Nikoderikosta enemmän kuin tuosta Clive & Wrenchistä. Ehkä.
 
En ole uskaltanut vielä alottaa impossible lairia kun siellä lopussa kuitenkin on hermot koetuksella vaikka siihen lisättiin checkpointitkin.
Ei se niin paha ollut alunperinkään. Tosin aika just ja just itsekin sen pääsin. En edes yrittänyt mitään "osumatta läpi"-hommia. Checkpointtien kanssa uskoisin että tuo on varsin inhimillinen homma. Ja vaikka jäisi peli tuohon kesken niin sitä ennen on loistavaa viihdettä tarjolla.
 
Ylös Bottom