The First Berserker: Khazan

[Huttu]

En muista oliko sulla millai kokemusta genren peleistä, mutta olihan se nyt ihan perus soulslike bossi helposti luettavilla liikkeillä vielä

On pitkä ura ja kaikkea genreen liittyvää pelattu. Täs voi olla enemmän se et jotenki ei tämä koko pelimaailma kiinnosta, ei mitää käryä mihin tää peli pohjautuu. Niin ei jaksa kauheesti nähdä vaivaa.

Liikaa myös parryamista enkä pysty noin nopeisiin reaktioihin. Mulla jäi Sekiro ja Lies of P kesken kans sen takia ku parrya pitäis.

 

[DestiZ]

mä en tiedä onko se itelle kun on hyvä rytmitaju niin sen parryt tämän tyylisissä peleissä on helppoa, eli periaatteessa pystyn parryämään silmät kiinni kun se miten itse löydän sen oikea aikasen parryn on rytmin ajoittaminen, eli itsellä se parry nappulan painelu tulee rytmin mukaan, sitten jos vihollinen muuttaa sitä rytmiä niin sit se on paljon vaikeampaa, mut sit pitää omaksua vaan se uus rytmi, esim juuri tuo bossi mistä laitoinki aiemmin video että vaikka se iskee sellaisen 8-10 iskua putkeen mut ne tulee siinä samassa rytmissä niin ne on jotenkin todella helppo ajoittaa.

 

[Subi]

Tässähän ei tosiaan tartte läheskään kaikkea yrittää väkisin parryta. Sekiroa ja Lies of P:tä enemmän on mahdollista/helpompi myös dodgeta tai muuten väistellä iskuja. Muistaakseni esim Lies of P:ssä vihollisen iskut vielä hakeutuivat eli ne dodgen iframet oli ainoa tapa väistää niitä.

On se toki silti isossa roolissa taistelua, varsinkin jos ei halua nostaa vaikeusastetta entisestään

 

[Mossy]

Meikäläiseen tämä peli on kyllä uponnut kuin veitsi sulaan voihin.

Pidän todella paljon pelin graafisesta tyylistä ja herranen aika tuota taistelusysteemiä.. Jo videoiden perusteella se näytti erinomaiselta, mutta nyt kun on päässyt itse pelaamaan niin onhan se aivan mahtava. Olen testaillut nyt 2 eri aseella; greatswordilla ja keihäällä. Molemmissa on puolensa, mutta taidan kuitenkin pitäytyä nyt keihäässä tästä eteenpäin.

Lies of P tästä tulee tosiaan heti ensimmäisenä mieleen ja kyllähän tässä tuo parryaminen on hyvin isosti keskiössä. Varmasti voi hyvin pärjätä ilman parrya, mutta kyllähän tämä peli on sillä ajatuksella tehty, että parrya taisteluissa käytetään. Toinen minkä huomasin varsinkin greatswordia käyttäessäni on se, että tässä pelissä noiden peruslyöntien rämppäämisellä ei pitkälle pötkitä. Jokaisella aseella on omat combonsa ja liikkeensä minkä varaan se pelityyli vahvasti rakentuu. Greatswordilla se esimerkiksi oli ladattavien iskujen käyttö ja niiden ketjuttaminen yhteen. Hakkasin pitkään päätä seinään yhtä pomoa vastaan, kunnes oli pakko Youtubesta vähän katsoa, että miten tätä asetta nyt kuuluisi käyttää ja kas kummaa pomo kaatuikin tämän jälkeen ihan muutamalla yrityksellä.

Tarinasta en kyllä osaa sanoa oikein mitään, mutta kuten totuttua, eipä se näissä ole ikinä se juttu. Taisteleminen tässä on kyllä vain niin hauskaa, että haluaisi jo heti päästä takaisin painimaan mörköjä vastaan .

 

[Subi]

No niin hiljattain kaatui pelin toistaiseksi vaikein bossi, Maluca nimeltään. Tuon ja yhden aikaisemman kanssa on ollut hieman harmaita hiuksia, mutta muut ovat melko pienellä yritysmäärällä kaatuneet. Mielestäni tässä on tuo taistelu aika hyvin ollut tasapainossa. Liikkeet jotka koen itselle liian vaikeiksi perfect guardille tai varsinaiselle parrylle niin käytännössä pystyy dodgeamaan tai vaan juoksemaan karkuun. Normalilla mennään enkä vielä ole avustajia käyttänyt. Vihollisen liikkeet on paljon helpompi lukea tässä kuin monessa muussa pelissä mikä jotenkin motivoi niiden torjumisen harjoittelua. Plus lisäksi tietysti se xp:n saaminen samalla.

Kenttäsuunnittelu on edelleen ihan ok, mutta huomattavan tylsä kuitenkin Fromin peleihin verrattuna. Sopivin väliajoin on oikoreittejä yms. mutta käytännössä yhtä putkea mennään koko ajan. Sokkona pelaan et toki on voinut joitain salaisempia reittejä jäädä löytämättä.

Joka tapauksessa on tämä edelleen selkeästi paras soulslike mitä olen tähän asti pelannut. Hitaasti tosin vaan etenee ja melko alkupuolella varmaankin edelleen ollaan.

 

[templar]

Mites, onkos tässä tullut vastaan ns. gänkki bosseja (monta yhtäaikaa) tai gimmicki bosseja (a'la Demon's Souls Dragon God)? Käsittääkseni aika pitkä peli ja pomoja paljon niin kiinnostaisi tietää että säilyykö laatu hyvänä?

 

[Mossy]

Mites, onkos tässä tullut vastaan ns. gänkki bosseja (monta yhtäaikaa) tai gimmicki bosseja (a'la Demon's Souls Dragon God)? Käsittääkseni aika pitkä peli ja pomoja paljon niin kiinnostaisi tietää että säilyykö laatu hyvänä?

Olen pari bossia Subia edellä ja omien kokemuksieni mukaan pomojen laatu on pysynyt erinomaisena. Tietysti jotkut pomot on hieman helpompia ja tuntuu hieman filleriltä, kun taas sitten tulee noita portinvartijoita kuten Maluca, jotka pysäyttävätkin sinut pariksi tunniksi tanssimaan. Sanoisin, että tässä on jopa (ainakin tähän asti) erinomaisesti toteutettu nuo pomotaistelut, missä jokaisella pomolla on ns. joku tietty opetus minkä se opettaa pelaajalle. Kun toistojen kautta tajuat mikä se juttu on, niin pomokin kaatuu. Samalla myös itse kehittyy kokoajan.

Esimerkiksi pelin alkuvaiheilla tulee vastaan pomo, joka sytyttää välillä toisen aseensa tuleen. Jos vain pyrit parryamaan kaikki iskut, niin nopeati tajuat, että otat silti damagea tuosta tuliaseesta, eli järkevämpää olisikin pyrkiä dodgella väistämään ne iskut. Tästä voi tietysti olla välittämättä ja vain hakata päätä seinään niin kauan, että pomo kaatuu ja olla vähät välittämättä tuosta mekaniikasta. Hieman myöhemmin taas tulee vastaan pomo, joka ottaa kummallisen vähän vahinkoa edestäpäin, mutta kas kummaa kun lyötkin pomoa selkäpuolelta, niin tapahtuu mielenkiintoisia asioita.

Mitä muutenkin olen lukenut tästä pelistä, niin pomotaisteluja on kyllä kehuttu. Viimeinen, true ending pomo on hieman jakanut mielipiteitä, mutta muuten tässä on kyllä ilmeisesti onnistuttu varsin hyvin. Kertaakaan ei ole tullut sellaista fiilistä, että taistelu olisi jotenkin epäreilua tai pomoilla olisi jotain haistapaska -iskuja, vaan jokaisella yrityksellä tuntuu, että on hieman lähempänä tappoa. Tätä tietysti edesauttaa erinomainen QoL systeemi, missä saat XP:tä pomotaisteluista, vaikka et pomoa saisikaan hengiltä.

 

[Mossy]

Läpi meni noin 50 tunnin jälkeen ja kokonaisuudessaan oli kyllä erinomainen peli. Aikalailla kaikki tuli tehtyä, joitain keräilyjuttuja jäi hakematta, mutta kaikki sivutehtävät suoritettu ja pomot kaadettu, true ending pomo mukaan luettuna. Asettaisin tämän Soulslikeissa heti Lies of P:n perään.

Parasta pelissä oli ehdottomasti taistelut. Se on yhdistelmä useampaa eri tyyliä, mutta keskiössä on tietysti väistöt, parryt ja erilaiset combot. Comboja tässä tosiaankin on lähes pakollista käyttää, sillä perinteinen "väistä ja iske" -taktiikka ei tule kyllä pitkälle kantamaan. Onneksi combot on tässä todella helppoja ja muutaman toistokerran jälkeen alkavat jo tulla selkärangasta. Tuosta syystä tästä taistelusysteemistä pidinkin niin paljon, sillä se oli sopivan yksinkertaista, mutta ei silti pelkkää nappien rämpytystä ja ennen kaikkea myös näyttävää. Taistelu vain yksinkertaisesti tuntuu hyvältä.

Erityismaininta täytyy antaa tuolle aiemminkin mainittu erinomaiselle QoL ominaisuudelle, eli voit taistellessasi pomoja vastaan saat XP:tä epäonnistuneistakin yrityksistä. Valitettavasti tässä on myös hämmentävän huonojakin QoL ominaisuuksia, nimittäin siirtyminen kentän sisällä tallennuspisteeltä toiselle ei ole mahdollista, vaan joudut aina kiertämään päähubin kautta. Toinen ärsyttävä asia on se, että oikoreitit ei tallennu, eli jos suljet pelin kesken kentän, niin mitkään avaamasi oikoreitit ei ole enää auki, kun käynnistät pelin uudelleen.

Pidin paljon pelin art stylesta ja tuo sarjakuvamainen/animetyyli sopi kyllä tähän erinomaisesti. Taistelujen näyttävyys ja grafiikat myös tukee sitä, että parhaimmillaan tuntuu siltä kun olisit keskellä eeppistä taistelukohtausta animesarjan viimeisessä jaksossa. Valitettavasti kenttäsuunnittelu noin muuten on varsin itseään toistavaa ja ehdottomasti yksi pelin huonoimmista puolista.

Erinomainen taistelusysteemi ei kuitenkaan olisi mitään ilman onnistuneita vastustajia ja niitähän tässä riittää. Khazan tarjosi monta erinomaista pomotaistelua ja yksikään pomo ei tuntunut epäreilulta tai kuoleman korjatessa ei tullut ärsytystä, vaan aina tuntui siltä, että kehittyi ja homma meni eteenpäin. Tietysti pomoissa oli vaihtelua ja oli siellä huonompiakin seassa, mutta kokonaisuudessaan pomot olivat kyllä erinomaisia.

Kuten todettua, erinomainen peli ja jos pitää Soulslike peleistä, niin tämä on kyllä ehdottomasti parasta antia sillä saralla. Erityisesti taistelut tässä ovat todella hauskoja, mutta se vaatii hieman aikaa, että saa avattua taitoja ja oppii miten niitä comboja/iskuja tulisi hyödyntää. Jos kuitenkin Souls peleissä se alueiden tutkiminen ja kenttäsuunnittelu on se mistä pitää, niin sillä saralla Khazan ei kyllä ole vahvimmillaan. Tarina tässä ei ole mikään kummoinen, jos vertaa vaikka Lies of P:n tarinaan, mutta ei onneksi mikään aivan surkeakaan. Potentiaalia tässä Dungeon Fighter Onlineen perustuvassa maailmassa kyllä on, eli toivottavasti mahdollisessa jatko-osassa tähän panostettaisiin enemmän.

Ilmeisesti tässä kuussa peliin on tulossa myös ilmainen DLC, joten jään innolla odottelemaan sitä!

 

[Sansu]

Peli läpi ja platina trophy saatu, selkee goty oli itselle tämä, toivottavasti jatkoa seuraa. Lieneekö bugi mutta sain

Spoileri

standing alone trophyn, vaikka käytin summoneita aika moneenkin bossiin

 

[templar]

Khazan on ollut minulla peluussa tässä syksyn ja talven aikana, lopulta se meni läpi viime viikolla ja samalla platina trophy hankittu talteen. Demoa testasin alun perin alku vuonna ja se jätti positiivisen kuvan varsinkin taistelun ja bossien osalta. Eikä tarvinnut kokonaiseenkaan peliin pettyä!

Okei, kenttäsuunnnittelu, tarina, musiikki jne. on aika keskiverron laimeaa tasoa. Niistä ei ole oikein mitään erityistä mainittavaa tai puhuttavaa. Nioh on monella tavalla aika selkeä esikuva Khazanille, joten valitettavasti loot systeemi, kenttäsuunnittelu sekä sivutehtävät noudattavat hyvin paljon Niohin tyylistä kulkua. Eivät ollut senkään pelin parhaimpia osa-alueita.

Mutta Khazanin suola onkin erittäin toimiva ja hyvältä tuntuva taistelusysteemi sekä mahtavat pomotaistelut. Jos nyt siihen Niohiin vertaa niin syvyyttä taistelussa ei ole ehkä niin paljon mutta se ei haittaa, tässä on huomattavasti helpommin lähestyttävää tehdä erilaisia comboja ja muutenkin kehittää skill treetä / hahmoa. Itse valitsin aseeksi keihään ja keskityin enimmäkseen brink guard -mekaniikan käyttöön, ja käytin varuste settejä yms. jotka tukivat sitä. Eli nopealla aseella ja muuten yritin jäljitellä tapaa miten pelataan esim. Lies of P:tä tai Sekiroa. Se toimi todella hyvin tässä. Kaikesta monipuolisuudesta huolimatta peli selkeästi kannustaa agressiiviseen taistelutyyliin. Varovaisella ja passiivisella pelaamisella ei, ainakaan pomoissa, pitkälle pötkitä.

Siitä päästäänkin pelin pomoihin. Huh huh, täytyy sanoa että eipä ole juuri missään Soulslikessä ollut näin tasaisen hyvää pomo kavalkadia. Joissain on hiukan ärsyttäviä mekaanikkoja jos niitä ei tunne, tai aiheuttavat herkästi eri status efektejä mutta ei mielestäni koskaan ongelmaksi asti. Jos esim. joku status aiheutti liikaa ongelmia, oli todennäköisesti syynä oma huolimattomuus. Yhtä pomoa lukuun ottamatta (toi eräs Dark Elf maagi naikkonen) ei mennyt edes hermo kertaakaan, vaikka pääasiallisesti jokaista pomoa sai hinkata vähintään 1-2 tuntia. Viimeinen pomo true ending versiona oli aikamoinen spektaakkeli, jossa kesti yhteensä kolme iltaa eli varmaankin lähemmäs 6 tuntia ennen kuin kaatui. Haastavia taisteluja mutta juuri mikään ei tuntunut missään vaiheessa epäreilulta. Oppimista tapahtui pikku hiljaa ja se oli todella tyydyttävää. Tästä syystä en käyttänyt, en edes testannut, NPC summon apureita. Vaikeustaso oli myös pelin ns. "alkuperäinen normal" eli Expert. Ei oikeastaan ollut edes houkutusta vaihtaa helpommalle vaikeustasolle koska ärsyyntymistä ei vaan tapahtunut. Se on mielestäni hyvin suunniteltujen souls pomojen merkki.

Summa summarum, ei täydellinen Souls peli mutta jos katsotaan puhtaasti taistelun tuomaa tyydytystä ja pomotaisteluja niin lähes 10/10 settiä. Menee helposti GOTY top 3 listalle.

 

[karpaasi]

Khazan on ollut minulla peluussa tässä syksyn ja talven aikana, lopulta se meni läpi viime viikolla ja samalla platina trophy hankittu talteen. Demoa testasin alun perin alku vuonna ja se jätti positiivisen kuvan varsinkin taistelun ja bossien osalta. Eikä tarvinnut kokonaiseenkaan peliin pettyä!

Okei, kenttäsuunnnittelu, tarina, musiikki jne. on aika keskiverron laimeaa tasoa. Niistä ei ole oikein mitään erityistä mainittavaa tai puhuttavaa. Nioh on monella tavalla aika selkeä esikuva Khazanille, joten valitettavasti loot systeemi, kenttäsuunnittelu sekä sivutehtävät noudattavat hyvin paljon Niohin tyylistä kulkua. Eivät ollut senkään pelin parhaimpia osa-alueita.

Mutta Khazanin suola onkin erittäin toimiva ja hyvältä tuntuva taistelusysteemi sekä mahtavat pomotaistelut. Jos nyt siihen Niohiin vertaa niin syvyyttä taistelussa ei ole ehkä niin paljon mutta se ei haittaa, tässä on huomattavasti helpommin lähestyttävää tehdä erilaisia comboja ja muutenkin kehittää skill treetä / hahmoa. Itse valitsin aseeksi keihään ja keskityin enimmäkseen brink guard -mekaniikan käyttöön, ja käytin varuste settejä yms. jotka tukivat sitä. Eli nopealla aseella ja muuten yritin jäljitellä tapaa miten pelataan esim. Lies of P:tä tai Sekiroa. Se toimi todella hyvin tässä. Kaikesta monipuolisuudesta huolimatta peli selkeästi kannustaa agressiiviseen taistelutyyliin. Varovaisella ja passiivisella pelaamisella ei, ainakaan pomoissa, pitkälle pötkitä.

Siitä päästäänkin pelin pomoihin. Huh huh, täytyy sanoa että eipä ole juuri missään Soulslikessä ollut näin tasaisen hyvää pomo kavalkadia. Joissain on hiukan ärsyttäviä mekaanikkoja jos niitä ei tunne, tai aiheuttavat herkästi eri status efektejä mutta ei mielestäni koskaan ongelmaksi asti. Jos esim. joku status aiheutti liikaa ongelmia, oli todennäköisesti syynä oma huolimattomuus. Yhtä pomoa lukuun ottamatta (toi eräs Dark Elf maagi naikkonen) ei mennyt edes hermo kertaakaan, vaikka pääasiallisesti jokaista pomoa sai hinkata vähintään 1-2 tuntia. Viimeinen pomo true ending versiona oli aikamoinen spektaakkeli, jossa kesti yhteensä kolme iltaa eli varmaankin lähemmäs 6 tuntia ennen kuin kaatui. Haastavia taisteluja mutta juuri mikään ei tuntunut missään vaiheessa epäreilulta. Oppimista tapahtui pikku hiljaa ja se oli todella tyydyttävää. Tästä syystä en käyttänyt, en edes testannut, NPC summon apureita. Vaikeustaso oli myös pelin ns. "alkuperäinen normal" eli Expert. Ei oikeastaan ollut edes houkutusta vaihtaa helpommalle vaikeustasolle koska ärsyyntymistä ei vaan tapahtunut. Se on mielestäni hyvin suunniteltujen souls pomojen merkki.

Summa summarum, ei täydellinen Souls peli mutta jos katsotaan puhtaasti taistelun tuomaa tyydytystä ja pomotaisteluja niin lähes 10/10 settiä. Menee helposti GOTY top 3 listalle.

Kiitos tästä - menee ostoon varmasti.