Visual Novel -pelit

[JTahti]

Emio – The Smiling Man: Famicom Detective Club meni läpi Switchillä!

Peli on Visual Novel genren ytimessä, tässä on minimaalisesti puzzleja eikä haarautuvaa juonta, pelaajan pitää vaan naksutella valikkoa oikeassa järjestyksessä, että pääsee seuraamaan juonta eteenpäin - jos näyttää että yksi toiminto ei tee enää mitään uutta, siirrytään seuraavan namiskan kimppuun. Entä onko tarinaa sitten mukava seurata? On. Japanilaiset ääninäyttelijät hoitavat hommansa hyvin ja kässäri rulettaa. Hauska seurata tarinoita välillä muualta kuin amerikkalaisesta kulttuuripiiristä. Piirrostyylistä, niin tässä hahmot eivät ole niin stereotyyppisiä anime hahmoja mitä animessa välillä näkee. Kasvonpiirteisiin on panostettu että hahmot erottaa muustakin kuin tukan värjäyksestä. Pelatessa ihmettelee, miksi tällä on k18 leima, niin jälkinäytöksen lopussa näytetään puolen tunnin splatter anime, missä kerrataan mitä tapahtui, niin siitä.

Pelinä monotonista napin hakkausta, mutta sisältää hyvää tarinankerrontaa. Arvosana: 3/5.

Omia kuvakaappauksia:

• Teehetki
• Kännykästä akku loppu
• Moottoripyöräkuski saattoi pysähtyä kuselle
• Mummo muistelee menneitä
• Neiti etsivä ja opettaja tee tauolla
• Koulun oppilas on lukossa kun kysellään mitä tapahtui

 

[JTahti]

Miksei visuaalinen novelli voisi olla nettiselaimella toimiva interaktiivinen kirja?
Aleksandr Manzos: Internet oli meidän (luettu Pocketbook lukulaitteen nettiselaimella)
Linkki kirjaan

Miksi internet tuntuu sekä yhdistävän että erottavan meitä? Miksi se aiheuttaa samoissa määrin ihastusta ja ahdistusta?

Internet oli meidän on interaktiivinen kirja, joka yrittää vastata näihin kysymyksiin netin kielellä. Se on sekoitus henkilökohtaista esseetä, pop-tietokirjaa ja maailman pisintä somepostausta.
Ennen kaikkea tämä kirja on pelimäinen, sillä teksti soljuu ja muovautuu valintojesi perusteella. Mutta kuten netissä, kaikkien valintojen seuraukset eivät ole aina ilmeisiä...

Internet oli meidän on luettavissa kaikilla laitteilla, joissa toimii nettiselain. Voit jakaa kirjan eteenpäin kopioimalla linkin siihen (amzo.neocities.org/net).

Kiehtovaa mietiskelyä siitä missä mennään internetin kehityksen kanssa. Luin kirjan aika vähillä tauoilla. Kirja oli julkaistu tämän vuoden elokuussa. Paikka tallentuu automaattisesti että voi jatkaa siitä mihin jäätiin kun lataa sivun osoitteen amzo.neocities.org/net .

 

[Mewna]

Japanilaiseen rannikkokaupunkiin sijoittuva visual novel PARANORMASIGHT: The Mermaid's Curse kutkuttelee japanilaisen kansantaruston ja lukemisen ystäviä juuri oikeista paikoista! Itse toki keskityin arvostelussani valittamaan lukemisen määrästä

Lukeminen kannattaa aina, mutta joskus liika on liikaa

Japanilaiseen rannikkokaupunkiin sijoittuva visual novel -peli PARANORMASIGHT: The Mermaid's Curse kutkuttelee japanilaisen kansantaruston ja lukemisen ystäviä juuri oikeista paikoista.

www.konsolifin.net

 

[ripulipamaus]

Paranormasight: The seven mysteries of honjo

Tuli muutamalla eurolla hankittua Switchille. Eikä pettänyt. Erinomainen peli joka herättää tunteita. Mielenkiintoinen tarina ja hyvät hahmot. Paljon tulee kaikkea luettavaa myös taustoista yms. jotka ovat myös hyvin mielenkiintoisia. Löytyy myös omalaatuisia pelimekaniikkoja.

Meni heti pelaamisen jälkeen ostoon ja peluuseen edellisessä viestissä mainittu uusi Paranormasight.

 

[ripulipamaus]

Paranormasight: The mermaid's curse

No niin, tulipa pelattua tämä läpi edellisen Paranormasightin perään. Tapahtumat sijoittuvat noin vuoden edellisen pelin tapahtumien jälkeen. Mitään varsinaista jatkumoa peli ei kuitenkaan edelliselle ole, vaan siihen viitataan ohimennen.

Pelin tarina lähtee käyntiin selkeästi hitaammin kuin ensimmäisen osan. Mietinkin alkuun, että jaksanko pelata tätä heti mutta onneksi pelasin. Tarina nimittäin kantaa loppuun asti paremmin kuin edellisessä pelissä. Edelleen luettavaa on paljon mutta suurin osa siitä on mielenkiintoista niin mielellään ne lukee. Myös hahmot ovat kaiken kaikkiaan mielenkiintoisia ja hyvin tehtyjä. Musiikki luo mukavasti tunnelmaa.

Toivottavasti näitä tulee lisää. Ovat nämä kuitenkin parhaita visual novel -pelejä Danganronpien jälkeen.

 

[JTahti]

Steins;Gate Elite (Switch 1/2)
Steins Gatesta olen silmäillyt arvosteluja, joissa todetaan pelistä että jos harrastat digitaalisia pelejä niin pelaa tämä läpi ainakin kerran elämässä. Elite nimen perässä tarkoittaa versiota, jossa pelistä tehty anime tv-sarja ja peli ollaan yhdistetty, jolloin pelissä on animen grafiikat ja japanilaiset ääninäyttelyt. Elite versiossa on myös mukana sanakirja, jossa ollaan selitetty otaku- ja tiedesanasto. Teksti on englanniksi ja seuraava puheenvuoro tulee vasta kun pelaaja on kuitannut tekstin luetuksi.

En nyt osaa arvostella tätä pelinä, sillä Switchillä pelatessa peli on pelkkää a-napin painamista. Joskus pitää valita mitä vastaa sähköpostikeskusteluissa. Vastauksilla on väliä vain ihan pelin lopussa, jos vastaa kaikkiin oikein, saa käsiinsä parhaan lopun. En luntannut netistä oikeita vastauksia, joten sain perushyvän lopun, (stardust sky) koska valitsin väärät valinnat sähköposteihin. Tuohon perushyvään loppuun meni sitten 30 tuntia.

Pelin ääninäyttely ja juoni on täyttä timanttia. Peli näyttää vähän Hollywood pökkelöille vähän esimerkkiä. Pelin juoni on aika hc scifiä, joten perus dekkarifaneille en suosittelisi tätä varauksetta. Draamaa tässä on kyllä mukana roppakaupalla ja kyyneliltä ei voida välttyä.

Pelistä on vielä tulossa uusi reboot versio. En tiedä mitä eroa siinä on, onkohan anime lisenssi vanhenemassa?

Arvosana, ääninäyttely, grafiikat ja juoni: 5/5. Pelattavuus: ööh...

Omia kuvakaappauksia:

• Mayuri ja hänen vanha kellonsa
• Okabe miettii erottaako hän enää enää tarua todesta, kuten teineistä sanotaan nykyään
• Internetin avulla voi valita mitä tietoa haluaa nähdä
• Labrassa on kuuma kuin saunassa
• Kurisu pohtii kuka haluaisi syödä pervon banaanin
• Mayuri toivoo syövänsä paljon hyvää ruokaa, täyttää labra kolikkoautomaatti leluilla ja saada Luka pukeutumaan hänen cosplay pukuihinsa
• Luka kehoittaa Okabea olemaan tuijottamatta
• Faris pohtii Jumalan kykyä liikkua ajassa
• Mayuri sanoo että kyllä te totutte Okaben juttuihin
• Mayuri pohtii voisiko hän lähettää puvun aikakoneella viikon päähän, jotta hän saisi sen valmiiksi messuja varten
• Kurisu jäi kiinni otaku keskusteluun osallisumisesta
• Okabe vastaa syytteisiin aikooko hän käyttää seksuaalisesti hyväkseen labran naispuolisia jäseniä
• Kurisu selittää Mayurille, mitä tarkoittaa dystopia
• Okabe selittää että Darusta tulee kolmikymppisenä velho. Näköjään Suomen hikikomerot ovat hakeneet terminologiansa suoraan Japanista.

 

[JTahti]

Yksi mikä hämmästyttää Steins;Gatessa on se miten paljon vaivaa aikamatkustamisen teoriaan ja selittämiseen on panostettu. Pelissä on Stephen Hawking lainauksia että kvanttifysiikka suojaa aikajanaa aikamatkustukselta. Monessa muussa pelissä aikamatkustus menee niin että "Kävele keskelle pentagrammia ja lausu taikasanat niin pääset ajassa tuhat vuotta taaksepäin!"

 

[MarcheM]

Yksi mikä hämmästyttää Steins;Gatessa on se miten paljon vaivaa aikamatkustamisen teoriaan ja selittämiseen on panostettu. Pelissä on Stephen Hawking lainauksia että kvanttifysiikka suojaa aikajanaa aikamatkustukselta. Monessa muussa pelissä aikamatkustus menee niin että "Kävele keskelle pentagrammia ja lausu taikasanat niin pääset ajassa tuhat vuotta taaksepäin!"

Pelissä myös on John Titor isossa osassa ja tämä nimimerkki on täysin otettu oikeasta elämästä. Kannattaa wikipediasta lueskella taustoja, mutta periaatteessa tämä käyttäjä väitti vuosina 1998-2011 olevansa aikamatkustaja ja selitti aika mielenkiintoisia juttuja.

Esim. koko IBM5100 juttu Steins;Gatessa on otettu oikean elämän Titorin jutuista.

Olin ainakin itse ihan ihmeissäni kun kuulin Titorin olevan oikeasta elämästä otettu "henkilö".

 

[JTahti]

Nyt on kaikki kuusi loppua katsottuna Steins Gatesta! Mulla oli erilliset tallennukset kohdissa, joissa saa tehdä kännykällä tärkeitä valintoja ja katsoin niihin yhdistetyt loput. Kun peli pikatallentaa, uusi pikatallennus ei mene vanhan päälle vaan muistiin voi tulla vaikka kuinka monta pikatallennusta. Sitten etsin neljännestä luvusta ensimmäisen pikatallennuksen jossa puhutaan Kurisun kanssa ja aloin ohjeen kanssa tehdä oikeita valintoja. Pelissä on skippaus moodi, jossa kaikki ruudut hypätään yli jotka on aiemmin pelatessa nähty. Sen kanssa menin eteenpäin, kunnes tuli ohjeen viimeinen sähköposti vinkki mitä pitää vastata. Tallensin pelin siihen ja jätin vastaamatta viestiin, jolloin saan Kurisu lopun. Sitten latasin tallennuksen viimeisestä sähköpostivastauksesta, johon vastasin tällä kertaa oikein ja pääsin Opening Steins Gate lukuun, joka pelasin yhdellä istunnolla läpi. Pelissä on master save, johon taltioidaan merkintä kaikista loppuratkaisuista jotka on nähnyt. True ending avaa jotain juoniaukkoja, joista peli on ollut pitkään hiljaa. Sähköpostivastauksilla on muuten väliä jo ennen loppua, sillä kun olin skippausmoodissa, peli siirtyi normaalinopeuteen joissain Kurisu kohtauksissa, joita ei aiemmin tullut kun olin vastannut sähköposteihin väärin.

Pelin laskurin mukaan meni yhteensä 39 tuntia että näkee kaiken.

 

[JTahti]

Oura sormus kysyi tänään että nukuitko eilen tunnin päiväunet? Ja antoi ajankohdaksi ajan, jolloin Steins Gaten pelaaminen oli tiiviimmillään!

 

[JTahti]

Opus: Echo of Starsong Switch (1/2)

Peli on visuaalinen novelli, joka sijoittuu avaruuteen jonnekin 8000-luvulle. Pelin tarinassa kotiseudultaan maanpakoon joutuneet aateliset yrittävät saada Tuhannen huipun aurinkokunnasta lunastettua itselleen lumen-materiaalin kaivoksen nimiinsä, jotta voisivat puhdistaa klaaninsa maineen.

Pelissä on pelaajalle keskivertoa enemmän tekemistä kun visual novel peleissä yleensä. Pitää ratkoa oven tiirikointi pulmia ja hallita avaruusaluksen resursseja. Avaruusalus kannattaa aina huoltaa ja tankata kun on siihen mahdollisuus. Peli voi loppua jos avaruusaluksesta ei pidä huolta, mutta peli palautuu edelliseen tallennuspisteeseen jos kuolee. Kokeneen pelaajan ei tarvitse hirveästi stressata pelimekaniikkaa. Resurssienhallinta on aika helppoa tässä, eikä tässä muutenkaan vaadita hirveästi osaamista.

Pelissä on hyvin kirjoitettu tarina, tässä ei pidä pelastaa galaksia eikä tässä ole mitään kamalaa avaruusörkki rotua. Pelin maailman rakennukseen on nähty paljon vaivaa ja tässä on mukana jonkin sortin avaruus uskonto. Ihmisten pyörittämät järjestöt kilpailevat keskenään Tuhannen huipun aurinkokunnassa ja kaikkien kanssa pitää yrittää tulla toimeen vaikka se olisikin vaikeaa. Pelin tarina yltyy aika romanttiseksi avaruusaluksen miehistön jäsenten kesken.

Hieno avaruus satu. Arvosana: 5/5.

Omia kuvakaappauksia:

• Telakoituneena mustan pörssin markkinoille
• Ihastelemassa lumen valopalloja
• Miehistön jäsen sai käsin kirjoitetun rakkauskirjeen

Oura taas kommentoi pitkää peli-istuntoa tämän parissa että veditkö nokkaunet?

 

[pelle]

AI: The Somnium Files - Nirvana Initiative (PS5)
Jatko-osa tuolle aiemmalle ja tämä onkin jännä tapaus. Osittain tuntuu että tämä on yksinkertaisempi niin tarinallisesti kuin ratkontaosuuksiltaan, mutta osittain tuntuu myös että tämä on oudompi ja hieman hiotumpi versio aiemmasta pelistä. Tässä pelissä se iso twisti oli myös jännä, kun olin ihan vakuuttunut että olin keksinyt mikä se on, mutta sitten useamman tunnin ajan epäilin ja totesin että noh, olinpa sitten väärässä. Twisti sitten tuli vastaan ja se olikin juuri se mitä epäilin. Eli ihan hauskasti aiheutti vielä epäröintiä vaikka olinkin jo keksinyt sen suurimman twistin. Yleisesti ottaen tämän pelin kanssa yksinkertaistaminen kuitenkin vähän syö fiilistä vaikka outous paikkaakin aika hyvin. Vaikka VLR olikin jatko-osa ja oli paras peli tältä herralta, ZTD:n ja tämän takia ehkä sanoisin että jatko-osat eivät kuulu hänen vahvuuksiin.

Tuli itsekin pelattua tämä muutama päivä sitten ja eihän tämä maannut hyllyssä kuin neljä vuotta.
Tai no teknisesti siellä se on vieläkin sillä ostin tän pc:lle pari kuukautta sitten kun se taisi olla 10e luokkaa, koska se näyttää paremmalta mitä switch versio vaikka edes pc versio ei tarjoa minkäänlaista antialisointia jostain syystä.

Oli tämä ihan ok, mutta ei läheskään niin hyvä mitä eka peli.
Myös Tama onnistui nostamaan vkäyrän kattoon kun se alkaa ihan ilman mitään syytä huutamaan Ryukille ja haukkumaan tätä idiootiksi ja muuta vastaavaa.
Kyllähän Aiba ja Mizuki teki ekassa pelissä samaa Daten kohdalla, mutta sille oli aina syynsä kun taas tässä Ryuki vaan sanoo jotain ihan normaalisti ja Tama alkaa raivoamaan.
Tuota ei edes selitetä mitenkään vaan nuo ihme skitso kohtaukset loppuu kuin seinään Ryukin tarinan puolvälissä.

Lisäksi koko pelin isoin twisti oli lähinnä se kuinka peli on valehdellut pelaajalle alusta asti.
Joo ei tehnyt vaikutusta se. Tai no ei ainakaan positiivista.
Mä en muista oliko ekassa pelissä samaa, mutta tässä ärsytti myös se kuinka peli välillä toistaa saman dialogin uudestaan vaikka se just käytiin läpi korkeintaan 15 minuuttia sitten. Kuinka huono muisti ihmisellä pitää olla jos tuota ei muista.
Myös pari pulmaa oli pakko googlettaa kun sulle annetaan jotain ihme kirjain ryppäitä ja niistä pitää saada jotenkin oikea vastaus joka ei oikeasti ole edes oikea sana eikä sitä voi edes vetää ns. brute force taktiikalla läpi, koska se vastaus pitää itse kirjoittaa.
Voin ainakin lohduttautua sillä, että todella monella muullakin samat pulmat aiheutti turhautumista.

Toivottavasti sarjan kolmas peli eli no sleep for katame date on parempi.

Pari kuukautta sitten tuli pelattua myös murder of sonic the hedgehog.
Tämähän sai alkunsa aprilli pilana, mutta siitä tehtiin ihan oikea peli ja se on ilmaiseksi ladattavissa steamissa.
Lyhyesti juoni on se, että Amylla on synttärit ja porukka menee luksus junaan jossa järjestetään murha mysteeri ja se menee tietenkin pieleen.
Tässä on myös isometrisestä kuvakulmasta pelattavia tavallaan tasoloikka kohtauksia joissa pitää väistellä piikkejä sekä koloja ja kerätä tarpeeksi sormuksia. Noille osioille on tarjolla pari eri vaikeustasoa.
Miinusta siitä että tämä on pakko pelata hiirellä ja näppäimistöllä.

Aikaa tän parissa meni muistaakseni korkeintaan 2 tuntia. Sonic faneille ihan kiva pikku peli jos visual novelleista tykkää.

 

[Dingypack]

Olen yrittänyt pelata ja jatkaa Paranormasight: Seven mysterious of honjo peliä. Jotenkin tuon peli tematiikka ja aihe ei vain polkaise innostusta käyntiin. Ehkä se on myös tuo täysi moraalittomuus päähenkilön kohdalla. Siis alun perusteella.

Pidän visual novel-peleistä, ja tässä on minusta paljon tehty oikein. Siksi haluaisinkin pelin läpi pelanneita kertovan, että muuttuuko juoni erilaiseksi kun mitä se alussa on?

Lisäksi jatko-osa kiinnostaa tarinan puolesta, mutta miten olette sen kokeneet ensimmäiseen osaan nähden?

 

[ripulipamaus]

Olen yrittänyt pelata ja jatkaa Paranormasight: Seven mysterious of honjo peliä. Jotenkin tuon peli tematiikka ja aihe ei vain polkaise innostusta käyntiin. Ehkä se on myös tuo täysi moraalittomuus päähenkilön kohdalla. Siis alun perusteella.

Pidän visual novel-peleistä, ja tässä on minusta paljon tehty oikein. Siksi haluaisinkin pelin läpi pelanneita kertovan, että muuttuuko juoni erilaiseksi kun mitä se alussa on?

Lisäksi jatko-osa kiinnostaa tarinan puolesta, mutta miten olette sen kokeneet ensimmäiseen osaan nähden?

Pidin molemmista Paranormasighteista paljon. Tarinassahan on useampi päähenkilö joiden kautta tarina avautuu.