Vastaus: Alan Wake
Pikainen testisessio venyikin kahden tunnin rypäykseksi jonka aikana ensimmäinen Episodi sai päätöksensä.
Ensi fiilairit ovat äärimmäisen positiiviset. Immersio on mitä uskottavin ja pientä säikkymistä oli havaittavissa jo näin päiväs aikaankin. Mukavaa oli erityisesti se että omat säpsähdykset tuli koettua lähinnä omasta mesoamisesta, ei niinkään skripteistä. Äänimaailma ajaa myös asiaa tunnelman puolesta ja musiikkin(niin lisenssoidun kuin sävelletynkin) käyttö on esimerkillistä.
Episodi rakenne on epäilysteni vastaisesti todella toimiva ja sellainen Lost:mainen rakenne on selkeästi läsnä. Jaksot ovat ainakin ensimmäisen perusteella sopivan pitkiä. Kyseessä oli toisaalta vasta se ns. tutorial-taso joten kestoa varmasti kertyy lisää tämän tuotantokauden edetessä. Jaksoihin oli sisällytetty paljon kaikkea pikkuturhaa sälää(tv- ja radio-ohjelmia) mitkä auttoivat suunnattomasti siellä olemisen-fiilikseen. Twin Peaks-henki oli myös alusta saakka vahvasti mukana hämyine hahmoineen ja omituisine tapahtumineen. Pop-kulttuurista kiinnostuneille on luvassa myös paljon herkkua sillä pääsisäimunia muihin media-alan teoksiin on kaikkialla. Esim. ensimmäisessä jaksossa voi bongata melko suoran viittauksen edellä mainitsemaani lähdeteokseen. Näitä ei kannata spoilata, nämä kannattaa löytää itse.
Onneksi tämän ensimmäisen jakson cliffhangeri ei ollut niin järkyttävän wtf että sain revittyä itseni konsolin äärestä(vaikka vaikeaa sekin oli). Onni onnettomuudessa nimittäin Alan Wakea ei todellakaan kannata pelata päiväs aikaan, oli keli mikä tahansa. Parhaan elämyksen pelistä saa varmasti vasta pimeän aikaan. Odotus on aika kuumottava koska tiedän että sieltä on melkoista herkkua tulossa kun pääsen taas Bright Fallsiin - nom nom!
Pikainen testisessio venyikin kahden tunnin rypäykseksi jonka aikana ensimmäinen Episodi sai päätöksensä.
Ensi fiilairit ovat äärimmäisen positiiviset. Immersio on mitä uskottavin ja pientä säikkymistä oli havaittavissa jo näin päiväs aikaankin. Mukavaa oli erityisesti se että omat säpsähdykset tuli koettua lähinnä omasta mesoamisesta, ei niinkään skripteistä. Äänimaailma ajaa myös asiaa tunnelman puolesta ja musiikkin(niin lisenssoidun kuin sävelletynkin) käyttö on esimerkillistä.
Episodi rakenne on epäilysteni vastaisesti todella toimiva ja sellainen Lost:mainen rakenne on selkeästi läsnä. Jaksot ovat ainakin ensimmäisen perusteella sopivan pitkiä. Kyseessä oli toisaalta vasta se ns. tutorial-taso joten kestoa varmasti kertyy lisää tämän tuotantokauden edetessä. Jaksoihin oli sisällytetty paljon kaikkea pikkuturhaa sälää(tv- ja radio-ohjelmia) mitkä auttoivat suunnattomasti siellä olemisen-fiilikseen. Twin Peaks-henki oli myös alusta saakka vahvasti mukana hämyine hahmoineen ja omituisine tapahtumineen. Pop-kulttuurista kiinnostuneille on luvassa myös paljon herkkua sillä pääsisäimunia muihin media-alan teoksiin on kaikkialla. Esim. ensimmäisessä jaksossa voi bongata melko suoran viittauksen edellä mainitsemaani lähdeteokseen. Näitä ei kannata spoilata, nämä kannattaa löytää itse.
Onneksi tämän ensimmäisen jakson cliffhangeri ei ollut niin järkyttävän wtf että sain revittyä itseni konsolin äärestä(vaikka vaikeaa sekin oli). Onni onnettomuudessa nimittäin Alan Wakea ei todellakaan kannata pelata päiväs aikaan, oli keli mikä tahansa. Parhaan elämyksen pelistä saa varmasti vasta pimeän aikaan. Odotus on aika kuumottava koska tiedän että sieltä on melkoista herkkua tulossa kun pääsen taas Bright Fallsiin - nom nom!