Noniin tuli kolmessa päivässä puserrettua Alan Wake remasteri + lisärit läpi. Peli oli kertaallen pelattu alkuperäisessä julkaisussa silloin vuosikymmen sitten. Lisäreihin en ollut aiemmin koskenut.
Minispoilereita, mutta tuskin kenenkään pelikokemusta pilaavia:
Tunnelmaan tuli virittäydyttyä katsomalla ensin Youtubesta Bright Falls -pregueli. Asiallinen kunnianosoitus David Lynchille ja Twin Peaksille. Tyylikkäästi ja hyvällä maulla lainattu niistä vaikutteita. Tämän jälkeen oli siistiä siirtyä pelin pariin. Suosittelen kaikille!
Ekat noin viitisen minuuttia meni hieman epävarmana ihmetellessä, mutta kyllä se siitä tempaisi nopeasti mukaansa eikä päästänyt irti missään vaiheessa.
Graafisesti edelleen paikoitellen todella upea (PS5). Minun 2017 LG Oled töllössä esiintyi tosin kammottavaa cloudingia/black uniformity ongelmaa pelin kanssa, mutta siihen taitaa olla syypää vain tuo TV.
Jossain arvosteluissa oli hieman kritisoitu nykymittapuulla varsin simppeliä taistelusysteemiä. Minuun se kyllä upposi. Valolla ja flareilla kärventely oli tyydyttävää ja välillä toimintaa maustettiin tyylikkäillä hidastuksilla. Viholliskohtaamiset oli nonesti niin hauskoja että niitä usein oikein odotti.
Vasta ihan lopussa tuo räiskintä alkoi hieman puuduttamaan. Vika chapteri oli ehkä juonellisesti parasta antia, mutta pelillisesti kaikkein tylsin kun räiskintä sen verran lisääntyi. Eikä ympäristötkään olleet niin mieleenpainuvia.
Kokonaisuutena peli oli nimenomaan viihdyttävä kokemus. Rullasi koko ajan eteenpäin ilman hidastavia puzzleja tai normal-vaikeustasolla mitään tuskallisen vaikeita kohtia. Tarinasta tuskin ymmärrän kaikkia koukeroita, mutta sekin piti edelleen otteessaan.
Metsään pakeneminen poliiseilta ja rokkilavailotulittelu olivat edelleen mieleenpainuvia kohtauksia, joskaan ei enää ihan niin sykähdyttäviä kun vuosikymmen sitten.
The Signal lisäosan aloitin heti pääpelin jälkeen. Se olikin vahvasti räiskintäpainotteinen ja nyt se räiskintä alkoi jo maistumaan puulta. Tässä oli vielä vaikeustasoa ja vihollisten määrää nostettu selkeästi ylös, mikä myös muutti omaa pelistrategiaani enemmän karkuun juoksemiseen. Hieman puiseva kokemus, eikä mielestäni tarinallisesti tuonut mukaan mitään kummoista.
The Writer sen sijaan oli arvoisensa päätös tälle paketille. Juoni ja peliympäristö meni entistä sekopäisemmäksi. Olo oli kuin huvipuistoajelulla. Niin erikoisia juttuja oli tähän revitty, että täytyy ihmetellä pelintekijöiden ajatuksenjuoksua ja nostaa hattua. Hemmetin viihdyttävä!