Anonyymit pelinarkkarit (RY)

[Napakettu]

Vastaus: Anonyymit pelinarkkarit (RY)

Minun tapaukseni on jokseenkin outo. Minulla on pakkomielle kokea kaikki kiinnostavat ja hyvät arvosanat keränneet pelit. Minun on vaan jossain vaiheessa ostettava ja pelattava nämä pelit (yleensä nämä pelit on 8.5-> saaneita), kun on tämänlainen pakkomielle.

Sinänsä pelaaminen koukuttaa todella harvoin. Viimeksi tämä tapahtui kuitenkin hiljattain, nimittäin Burnout 3:n merkeissä. Pelaan joka tapauksessa yleensä 5:nä päivänä viikossa, ellei ole jotain todella hyvää peliä tai paria uutta. Jos on arkipäivä, pelaan n. 2h. Viikonloppuisin määrä tuplaantuu joka toinen kerta.

Olen siis tietynlainen addikti, vaikka pelaamisesta en sinänsä olekaan rippuvainen.

PS: Jotkut tutut ovat varmaan huomanneet tämän jo siitä pelien ostomäärästä.

 

[Xbugs]

Vastaus: Anonyymit pelinarkkarit (RY)

Kieltämättä työssäkäyminen on mahdollistanut tarpeettomankin tiheän pelien ostamisen - yleensä tulee hankittua viikossa peli tai parikin. Mikä kyllä tarkoittaa, että kaikkiin ei välttämättä tule syvennyttyä niin huolellisesti kuin ne ansaitsisivat.

Toisaalta olen pitänyt aika tiukan hintatietoista linjaa, enkä ole valmis maksamaan peleistä ylihintaa. Uutuuspelistä on aivan turha maksaa 70 ecua, kun sen kuitenkin saa jo muutaman viikon päästä puolella tuosta summasta.

Näin siis ainakin yritän uskotella itselleni, että en käytä peleihin liikaa rahaa, kun jokainen käytettynä ostettu pelihän on oikeasti silkkaa säästöä...

 

[Neonomide]

Vastaus: Anonyymit pelinarkkarit (RY)

Riippuvuutta minulle aiheuttaa pelien ostaminen, ei niinkään pelaaminen. Ei siinä mitään, pitkätkin sessiot voivat paukahtaa naamalle koska vaan. Onneksi kerään myös leffoja ja minulla on skitso-asteinen kungfu-fetissi.

 

[Kojo]

Vastaus: Anonyymit pelinarkkarit (RY)

Ennen tykkäsin pelata kaikenlaisia seikkailupelejä (Tomb raiderit, resident iivelit, Onimushat yms...) ja muitakin yksinpelejä. Niitä tuli ostettua noin 2kpl. kuussa.

Kun ikää ja perhettä alkoi tulla lisää, jäi yksinpelit, koska ei ollut tarpeeksi aikaa pelata niitä.
Oli hankala aloittaa viikon tauon jälkeen joku kesken jäänyt peli, jossa olet juuri etsimässä jotain erittäin tärkeää "esinettä", ja ei ole enää hajuakaan mitä on viimeksi tullut tehtyä...

Mutta nettiadapterin ostettuani ole jäänyt "hieman koukkuun" niihin online-peleihin. (lähinnä Socom, Syphon Filter)

Ei tarvitse miettiä mihin jäi viime kerralla, ja voi höpistä muiden kanssa samalla kun pelailee.

Kunpa saisi vielä vaimonkin innostumaan...

 

[gilgamesh1]

Vastaus: Anonyymit pelinarkkarit (RY)

Olin erittäin pahasti koukussa peleihin pahin näistä koukuttajista oli Diablo 2(vielä yks leveli ja sitten lopetan jne.)

Liiankin tuttu ilmiö tuo Diablo 2. Olin peliin koukussa noin 2 vuotta, jolloin peliä tuli pelattua käytännössä paria taukoa lukuunottamatta lähes aina kun oli aikaa. Ja vieläpä yksinpeliä ja lähiverkkopeliä, eli netissä en pelaillut.

Kun kävin töissä opiskelujen ohella, niin kaikki rahat eivät onneksi menneet peleihin (okei, ne menivät televisioihin ja äänentoistoon yms.), mutta kyllä sitä selvän eron huomasi siihen aikaan, kun ei ylimääräisiä tuloja pahemmin ollut. Tuolloin oli nimittäin rahaa ostaa kaikki mielenkiintoiset tittelit, mitä markkinoille tuli.

 

[Locku]

Vastaus: Anonyymit pelinarkkarit (RY)

Mitään narkkareita olla, vaan HARDCORE-pelaajia!

 

[JiiVee]

Vastaus: Anonyymit pelinarkkarit (RY)

Mitään narkkareita olla, vaan HARDCORE-pelaajia!

Tosipelaajia isolla T:llä

 

[pelle]

Vastaus: Anonyymit pelinarkkarit (RY)

täys peli narkkis minäkin,ekan 2,5 vuoden aikana kun ps2:en omistin tuli pelattua yhtään liioittelematta yli 80 peliä läpi
nyt on tahti hiipunut kun ei niitä tosi hyviä ja koukuttavia pelejä ole tullut niin paljoa.
ja kaipa tuolla boxillakin n.30 peliä on tullut tässä vuoden aikana pelattua.

 

[Jarppe]

Vastaus: Anonyymit pelinarkkarit (RY)

Kesälomalla kyllä olin "junkie", mutta opiskelu, työ ja vaimo ovat alkaneet rajoittaa pelaamisen määrää. Muuta en tunnusta.

 

[Poistettu jäsen 3222]

Vastaus: Anonyymit pelinarkkarit (RY)

Addiktoitunut AoE 2:sen nettipeliin.

 

[Paavi]

Vastaus: Anonyymit pelinarkkarit (RY)

Kyllä. Näin on. Olen. Siis en ole. On tullut pelattua ehkä hieman liikaaki. "Hieman". Kesän RSC2-sessiot ja addiktoituminen kierrosaikojen parantamiseen käyvät esimerkeistä. Kyllä sitä tulee pelattua ihan kotitarpeisiin asti. Pelejä menee ja tulee. Jossei vähään aikaan ole kunnon peliä pelattavana ollut niin kyllä siinä jotain päässä naksahtaa. Halo 2 toivottavasti tyydyttää tarpeita vähäksi aikaa. Ainakaan ei hyvistä peleistä tule pulaa nyt syksy-talvena.

 

[Artificial]

Vastaus: Anonyymit pelinarkkarit (RY)

Olen pelinarkkari ( eli pelailen päivittäin ja kulutan kaikki ylimääräiset rahani peleihin ). En ole niin hardcore-1337-gamer kuin jotkut kavereistani, mutta vihreää paperia poltan enemmän kuin tarpeeksi. Monet tarinat jäävät täten puolitiehen ( noloa ja kummastusta aiheuttavaa käytöstä, myönnän ). Tekosyynikin on aina se sama: että voin palata pelin pariin myöhemmin ( tylsyyden iskiessä ). Silti esimerkiksi Metroid Prime - peli, jota käytännössä jumaloin - istuu vieläkin hyllyssäni "lähes läpipelattuna".

Köyhänä opiskelijana tilannetta on muutettava, ja pian. Vanhat pelit tulkoot tahkottua läpi ennen kuin uusiin titteleihin hampaani isken. Tai jotain. Ja tämähän ei toteudu, joten väliäkös sillä.

Perkele.

 

[plator]

Vastaus: Anonyymit pelinarkkarit (RY)

Kyllä. Tru HC narkkari...

 

[Bambuloosa]

Vastaus: Anonyymit pelinarkkarit (RY)

Minullakin tulojen lisääntyminen on vaikuttanut pelien hankkimiseen,vieläpä aika radikaalisti.Kun ennen ostin pelin tai pari kuussa,nyt olen viimeisten kahden kuukauden aika hankkinut noin 15(!) peliä,joista puolet on vieläkin testaamatta.TÄYSIHINTAISTA peliä,en ole ostanut sitten Vice cityn.Sopiva ostohaarukka minulle on 15-30e.

Ajankäyttö pelien parissa,on hassusti kuitenkin vähentynyt.Peruslukema nykyään on noin viitenä päivänä viikossa,tunteja yhteensä jokusen 10.

Tälle ostohuumalle tulee kyllä loppu,kunhan huomenna olen Half life 2:en poistanut kaupan hyllyltä...ja ehkä vielä Metal Slug 3:en, vielä ehkä...no niin,taas sitä mennään

Minullakin PES pelien ääressä on ollut joskus vaikeaa laskea ohjainta kädestä.Seuraavaa matsia en ainakaan häviä-meiningillä.Tai vastaavasti,"vielä pari voittoa,niin saan ostettua sen ja sen pelaajan".Sitä rataa.

Metroid Primestä sen verran,että itseeni peli ei niin kauhiasti kolahtanut,siispä se ei jäänyt kokoelmiini,vaan myin sen eteenpäin.Mutta,siltikin läpäisin pelin kahteen kertaan(molemmilla vaikeustasoilla),keräten kaiken sälän.Mitä se minusta kertoo...pidän haasteista?Ehkä vähäsen perfektionistin vikaakin.Itsensä haastaminen ja rajojensa koetteleminen ovat osa pelien viehätystä.Mikä tulee myös vahvasti ilmi toisessa harrastuksessani,rullalautailussa.


-Tässä vaiheessa huomaan mitä on tullut taas kirjoteltua,ja lopetan tähän

 

[FAMAS]

Vastaus: Anonyymit pelinarkkarit (RY)

Pelaaminen on kyllä minulle niin rakas harrastus, että elämäni olisi melko lailla erilainen ilman sitä. En kuitenkaan mikään narkkari ole, vietän aurinkoiset kesäpäivät mieluummin mökillä uidessa, ja minulla on pelaamisen lisäksi muitakin harrastuksia, kuten Airsoft.

 

[Oliver]

Vastaus: Anonyymit pelinarkkarit (RY)

Onneksi en ainakaan itse ole tällä tasolla:

Taser subdues unruly youth
Police in Lincoln Park had to use a Taser gun -- twice -- to subdue a kicking and screaming 14-year-old boy who wouldn't stop playing his Nintendo Game Boy during class.

 

[Sarine]

Vastaus: Anonyymit pelinarkkarit (RY)

Onneksi en ainakaan itse ole tällä tasolla:

Taser subdues unruly youth
Police in Lincoln Park had to use a Taser gun -- twice -- to subdue a kicking and screaming 14-year-old boy who wouldn't stop playing his Nintendo Game Boy during class.

Tuo menee jo hieman yli, jos kyseessä olisi xbox niin ymmärtäisi mutta game boy

 

[nallet]

Vastaus: Anonyymit pelinarkkarit (RY)

Onkos kenellekään kokemusta tämmöisestä "ilmiöstä":

Ostat pelin, ostat toisen ja näet JÄLLEEN kiinnostavan pelin ja ostat senkin. Loppujen lopuksi on liian monta peliä. Eli pelejä ei yksinkertaisesti kerkeä pelata sitä tahtia mitä niitä hommaa.

Sitte tulee semmonen paniikki et aloittaa kaikkia pelejä vähä eikä osaa keskittyä yhteen vaan sen takia kun hyllyssä polttaa "tuo hyvä peli", tulos = monta alotettua peliä ja nolla läpi koluttua/loppuun poltettua.


Tässä muutama kuukausi taaksepäin tämä ilmiö oli itselläni levitä käsiin KOKONAAN. Sitten huomas miten uskomattoman tyhmää(!?) se oli ja otin itseäni niskasta kiinni. Nyt hyllyssä kiltisti odottaa uudet pelit mitkä on tullut hommattua ja aloitan ne vasta kun entiset on lopetettu ja koluttu loppuun. Eli tälläkin hetkellä polttaa tuossa kolme peliä tulisesti mitkä todellakin tekisi mieli HETI aloittaa. Mutta minkäs teet, odotellaan ja annetaan niiden kypsyä tuossa.


Että näin

Muilla ollut samaa ongelmaa? Vähä ehkä väärä threadi tukkia tätä tänne, mutta saapahan vähä maustetta tämäkin.

EDIT #1: tuossa aikaisemmin parilla oli jo tämmöistä ongelmaa, mutta onko muilla?

 

[Knight]

Vastaus: Anonyymit pelinarkkarit (RY)

Minulla on tämä ongelma koko ajan, aina ja ikuisesti. Sen kanssa pitää vain elää.

EDIT: Btw noihin pollin vastausvaihtoehtoihin: Kyllä, myönnän narkomaaniluonteeni, mutta en siitä todellakaan halua "parantua".

 

[teräsporkkana]

Vastaus: Anonyymit pelinarkkarit (RY)

Olen 14 vuotta vanha, ostan 4-5 peliä vuodessa. PS2 pelejä on tällä hetkellä parisenkymmentä kappaletta (ellei jopa tasan). Kun ostan pelin, pelaan sen läpi ja alan sitten vasta katselemaan jotain uutta. Muutaman strategiapelin olen PC:lle ostanut, kun olen luullut olevan strategisti, mutta keskenhän ne ovat jääneet. Ja vieläpä pahasti. Joitakin pelejä (esim. Hearts of Iron) olen ostanut käytännösä sen takia, kun ei ole ollut muutakaan pelattavaa. Tällaisina aikoina kiinnostun lähes mistä tahansa pelistä. Hearts of Ironista kiinnostuin, koska koulussa käsiteltiin näitä maailmansotia. Hullua.

Viimeisin ostokseni on Ratchet & Clank 3 ja tällä hetkellä mietin, kannattaisiko ostaa Prince of Persia: Warrior Within. Alepelejä minulla on tasan kaksi: Formula One 2001 ja Rollercoaster Tycoon 2. Molemmat pikkuvelejn ostamia.

Yleensä valitsen ostettavat pelit tarkkaan: en muista yhtäkään peliä, joka olisi saanut vähemmän kuin 90 (Pelit -lehden) pistettä. No Monsterit OY ja Dog's Life, mutta ne taas ovat pikkusiskon pelejä.

Kavereita minulla ei varsinaisesti ole. Minua kun ei kiinnosta mennä tuonne kylille juopottelemaan. En myöskään pelaa Counter-Strikeä, joten siinäkin yksi syy tähän kaverivajeeseen. Ei, en istu koulun käytävillä yksin, vaan "hengaan" porukan mukana välituntien ajan. Mielestäni ihmistä voi sanoa kaveriksi silloin, kun on jokin yhteinen juttu vapaa-aikana.
Harrastan jalkapalloa, mutta taidan sen lopettaa, kun alkaa mennä hieman liian totiseksi se pelaaminen.

Taidan olla pelinarkomaani, mutta eipä se minua haittaa. Sosiaaliseksi ihmiseksi minua ei kannata luulla. Sen verran paljon porukka tuomitsee ihmisiä ulkonäön perusteella täälläpäin Suomea. Minä olen käsittääkseni "tylsä hikipinko, johon ei kannata edes yrittää tutustua". Näin.