Vastaus: Assassin's Creed: Syndicate
Tänään menin pelin läpi ja erittäin sekavat tunnelmat pelin suhteen. Olen aikoinaan pelannut ensimmäiset kolme osaa lävitse, mutta lopetin jossain vaiheessa, kun alkoi tuntumaan, että pelit eivät tarjoa mitään uutta, korkeintaan maisemat. Nyt yli viiden vuoden tauon jälkeen annoin mahdollisuuden kehutulle Syndicatelle, mutta vaikka pelin parissa tuli vietettyä kymmeniä tunteja niin se johtui puhtaasti paremman puutteesta.
Johtuneeko sitten siitä, että pelasin ennen ACS lävitse uncharted 4:sen joka otti kaiken ilon irti PS4 ominaisuuksista ja tehoista ja oli kerta kaikkiaan mainiota ajanvietettä, mutta ACS on vaikea keksiä hyvää sanottavaa, mielestäni tarina, tehtävät ja kontrollit ongelmineen ovat kaikki moneen kertaan nähtyjä jo aiemmista osista aina sieltä vuodelta 2007 (Ubisoftin tavaramerkkejä?).
En tiedä johtuiko siitä, että suoritin paljon sivutehtäviä pääjuonen ohella, mutta en henkilökohtaisesti saanut missään vaiheessa juonesta minkäänlaista tarttumapintaa; peli alkaa keskeltä ei mitään, toivotetaan tervetulleeksi ja pistetään ns. kentälle ilman mitään pohjustusta, välillä käydään toisessa ajassa toteamassa miltä Jacob ja Evie todellisuudessa näyttää - tyhjentävä dialogi, joka ei tarjoa mitään ja palataan takaisin Viktoriaaniseen Lontooseen ratkomaan ongelmia.
Peli antaa vaihtoehdoksi pelattavaksi kaksi eri hahmoa, mutta en varsinaisesti huomannut hahmojen välillä muuta eroa kuin sukupuolen ja sen, että pelin lopuksi toisella oli 30 veistä ja harry potter viitta ja toisella 15 veistä.
Lähitaistelu ei tarjoa minkäänlaista haastetta vaan voit ihan hyvällä omalla tunnolla mennä heti ensimmäisen paikan jälkeen lvl 9 paikkaan, koska pelkällä ympyrän rämpytyksellä selviää tappelusta kuin tappelusta, toisinaan jos muistaa vielä painaa kolmiota niin avot.
Tehtäviä oli valtava määrä, joiden parissa aikaa sai tuhottua, mutta käytännössä tehtävät olivat täysin samaa parilla eri variaatiolla. Pelasta kätyrit, pelasta kätyrien lapset, varasta kärryt, puolusta kärryä, räjäytä säkkejä, merkkaa salakuljetuslaatikoita. Parin ekan kaupunginosan verran tuo tuntui jopa vaihtelulta, mutta kun kaupunginosia on yli 9 ja joka kaupungissa omat alueensa erikseen, jossa tehtävät toistuvat jatkuvasti niin puutuminen iskee todella nopeasti. Toki pääjuoni tarjosi kourallisen tehtäviä, jossa tappamiseen tarjottiin erilaisia vaihtoehtoja (unique kill opportunity) ja sivutehtävissä pääsi välillä leikkimään ghost bustersiakin, mutta nämä kerrat ovat todellakin yhden käden sormilla laskettaessa.
Ohjattavuus ei ole lähelläkään tätä päivää, eikä tilannetta helpota, että saman napin taakse on laitettu useita eri toimintoja, kuten esimerkiksi kidnappaus, väistö, ratsaille nousu/pois hyppääminen sekä kabinettiin piilottaminen ja kun tappelu tapahtu vaunujen läheisyydessä niin välillä näki erittäin luovia ratkaisuja. Pelihahmo juoksee myös harmittavan usein vääriin paikkoihin/kiipeää väärään suuntaan ja jää omituisesti jumiin aina silloin kuin hätä on suurimmillaan.
Entäs ne odotusajat?
B*tch please. Pahimmillaan saat 20s juosta tyhjässä huoneessa ympyrää jouten päiväisenä, jonka jälkeen tulee musta screeni ja alakulmaan tallennus/latauskuvakkeen, jota saa ihailla vielä 10 s ajan.
Uskomatonta, että nopealla vilkaisulla arvosteluja katsoessa en löytänyt yhtään huonoa arvostelua, täytynee ilmeisesti tsekata miten kuranen tuo Unityn pitää olla, että tälle pelille on pystynyt antamaan 9/4.5 tähden arvosteluja.