Mielenkiinnosta kysyn, että paljonko teillä on ollut autoja elämänne aikana? Ite ajoin heti sillä kellonlyömällä 18 vuotiaana inssin kun laki antoi periksi. Auto mulla oli jo valmiina 17 vuotiaana. Ensimmäinen auto oli Mazda 626. Mulla on ollut 18 vuoden aikana 16 autoa ja yksi pappa tunturi mopo 1963, joka tuli täydellisesti entisöityä. Kaksi ensimmäistä autoa oli Mazdoja, sitten 14 ollut Mersuja.
Meillä perheessä ollut 18 vuoden aikana 51 Mersua
Ei jää epäselväksi merkkiuskollisuus.
Melkoinen määrä autoja, melkein yksi vuodessa. :O Onko vaihtelunhalu syynä vai onko ne kuluneet käytössä niin pahoin?
Pappatunturi oli meilläkin mutta se oli kirjaimellisesti papan. Ajeltiin toki sillä enemmän tai vähemmän. Nykyään serkun omistama.
Ajokortti tuli ajettua vasta 19-vuotiaana ja ensin ajelin vanhempien Toyotalla. Jossain kohtaa ostin ekaksi omaksi autoksi 1.6-litraisen Escortin vuosimallia 88. Ihan ok eka auto. Hintaa taisi olla about tonni siihen aikaan. Sen jälkeen meni ehkä 2-3 vuotta kun päivitin 91-vuosimallin Primeraan, sekin 1.6-litrainen. Hinta taisi olla jopa pari tonnia. Sillä ajelin suunnilleen 2-4 vuotta, jonka jälkeen ei autoa ollut hetkeen tai oli laina-autoja. Nykyään sitten 2002 vuoden Primera kuudetta vuotta ajossa, hinta tonnin ja sekin yhdessä maksettu eli siis halvin autoni tähän asti.
Käytännössä siis kolmas auto vasta menossa. Oli toki myös yhden kesän autona Saab, muistaakseni malli oli 90. Se taisi olla 2-litrainen. Kone leikkasi kuukauden jälkeen kiinni mutta toimitti asiansa kun ehdin käydä sillä kesätöissä istuttelemassa taimia. Escortin aikana oli myös yksi varaosa-Escort mutta se ei ollut omassa omistuksessa ikinä ajossa tai ajokunnossa.
Perheessä on ollut Toyota aina kun muistan. Sisaruksilla on Toyotat paitsi yhdellä on myös yksi Volvo mutta sen kanssa ei olla enää tekemisissä (no vitsi vitsi). Itse siis olen ollut se, jolla ei sitä Toyotaa ikinä ole ollut kun ollut Ford, Nissan ja Nissan.
En ole merkkiuskollinen mutta koska haluan päästä halvalla ja helpolla niin valitsen autoni sen kautta. Escort oli ehkä ongelmallisin vaikka senkin ongelmat oli helppo ja halpa korjata. Ruoste vaikein ja ärsyttävin juttu. Nissaneilla olen päässyt helpolla ja halvalla. Isoimpia juttuja on ollut akun ja pakoputken vaihto tähän uusimpaan, joten ei todellakaan mitään kalliita tai vaikeita juttuja. Bensaa tankkiin ja kuluneiden osien vaihtoa.
Toyotan varmaan ostaisin jos niissä ei olisi hinnassa niin paljon Toyota-lisää. Koen että saan Nissanissa käytännössä saman luotettavuuden mutta halvemmalla. Seuraavaksi autoksi voisin harkita Honda Civiciä sedania koska tuntuvat olevan myös luotettavia. Mazda 6:sta myös harkinnut pidempään mutta niissä tuntuu olevan ongelmallista öljynkulutusta, joten en halua sellaiseen sirkukseen mukaan.
Nykyisessä Primerassa ei ole mitään vikaa mutta ruoste alkaa sitäkin syömään. Pitäisi päättää että jaksaako panostaa vielä sen korjaukseen vai laittaako seuraavan tonnin seuraavaan autoon. Ehkä se seuraavan auton hinta voisi olla toki jo vaikka huimat 2000-3000 euroakin. Joskin omilla ajoilla tuo on vähän sellaista "mieluilua", eli haluaa muttei oikeasti tarvitse. Kerran viikossa kauppaan. Ei siinä tarvitse erikoisempaa vehjettä, kunhan toimii. En kaipaisi nykyiseen autoon kuin kuudennen vaihteen, jolloin matka-ajossa menisi vähemmän polttoainetta eikä huutaisi kierroksen niin kovalla.
Tesla vaihtui helmikuun alussa Cupra Borniin ja nyt tullut ajettua reilu 4000km.
Tuota mallinimeä olen ihmetellyt joskus kun törmännyt siihen: Born. Jotenkin outo tynkä. Jos se siis on englanninkielen syntymiseen viittaava sana.
Tuleeko mallista muuten joskus joku pienemmän koon auto? Nimi olisi valmiina: Baby Born.
