Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)

Backlogin purkua

Pistetääs sitten heti paremmaksi kun tuli tämäkin mieleen :D

Pelasin nimittäin tammikuussa läpi erään PSX parhaista peleistä, Alundran. Huikea elämysmatka, jota edes ajan hammas ei ole pahasti nakertanut. Tätä peliä voi vain suositella.

1601535977340.png

Erikoisuutena pelitallennus josta jatkoin loppuun oli vuodelta 1998...eli sama peli meni loppuun, 22v myöhemmin, 38h kellossa. Ehdottomasti pisin backlogaika yhdelle pelille mitä kohdalle sattunut. :D
 
m_vierimaa sanoi:
Pistetääs sitten heti paremmaksi kun tuli tämäkin mieleen :D

Pelasin nimittäin tammikuussa läpi erään PSX parhaista peleistä, Alundran. Huikea elämysmatka, jota edes ajan hammas ei ole pahasti nakertanut. Tätä peliä voi vain suositella.

Näytä liitetiedosto 4235

Erikoisuutena pelitallennus josta jatkoin loppuun oli vuodelta 1998...eli sama peli meni loppuun, 22v myöhemmin, 38h kellossa. Ehdottomasti pisin backlogaika yhdelle pelille mitä kohdalle sattunut. :D
Klikkaa laajentaaksesi...
On kyllä todellakin edelleen loistava peli! Ekaluokkalainen poikanikin tykkäsi kovasti katsella, kun isäukko esitteli kyseistä peliä joku aika sitten ja hän toivoi, että jatketaan sen pelaamista yhdessä lähiaikoina. On vaan paljon muutakin yhdessä pelattavaa, että saas nähdä milloin jatketaan.

Joka tapauksessa todella mukaansatempaava peli, hienoilla pulmilla ja aikaansa nähden varsin hyvällä pelattavuudella varustettuna. Ehkä itselleni jopa PS1:n paras peli. Ja tosiaan kestänyt ajan hammasta yllättävän hyvin.
 
Se oli sitten muuten Yakuza 0 viimein selätetty.

Kaiken maailman sivutehtäviä ja minipelejä ja bisneksiä tuli pyöritettyä viimeiset päälle kymmenen tuntia, mutta lopulta tuli siihen kohtaan, jossa olin tehnyt kaiken mielenkiintoisen. Vielä olisi ollut kabaree-klubin hahmojen kehitystä, johon olisi pitänyt käyttää aikaa turhankin paljon ja vihoviimeinen salainen pomotaistelu olisi ollut myös, mutta aivan liian vaikeaksi paljastui. Niinpä näinpä kohti loppukohtauksia.

Pelatuksi ajaksi kertyi lopun summausruudun perusteella 81 tuntia ja 17 minuuttia. Huh ja hei, miten pitkään siihen meni, välissä myös ainakin puolen vuoden tauko myös pelaamisessa, koska arvostelunakkeja ja kaikkea muuta oli. Tuolla peluuttamisella completion rate oli 66%, että kaikkea epämääräistä olisi vielä ollut, mutta ei enää vaan pysty.
 
Nyt tosiaan alkaa backlogi painaa takaraivossa kun uusi konsolisukupolvi lähestyy. Hyppy pleikan leiristä Xboxin puolelle takaa sen, että pelattava ei ihan heti lopu kesken. Game pass tarjoaa kaikki boxin yksinoikeudet plus paljon kiinnostavia 3rd party pelejä, joten saas nähdä kuinka aika riittää AC: Valhallalle, Cyberpunk 2077:lle tai Watch Dogs: Legionsille..

Keräilin tuossa aikani kuluksi kiinnostavia nimikkeitä Game pass-sovelluksella "Pelaa myöhemmin" -listalle..

...ja olihan niitä muutama..
Screenshot_20201016-183604.jpg
Tuossa ei edes näy kaikki :D Siellä oli mm. Doom Eternal, joka lähtee välittömästi peluuseen kun Series X saapuu. Toki osaa noista olen pelannut og ps4:llä, mutta suurin osa on sellaisia, joita en ole aiemmin kokeillut.

Hirmuinen läjä pelattavaa. Todennäköisesti lista supistuu aika merkittävästi ajan puutteen vuoksi, mutta on hienoa, että vaihtoehtoja löytyy!
 
Tuli hommattua uus telkkari uusia konsoleita varten ja samalla backlogin purku sai isomman vaihteen silmään, koska paljon kivempi pelata sillä kuin työpöydän äärellä monitorilta. Ps4:n kovalevyllä pitkään lojunut Deus Ex: Mankind Divided lähti heti projektiksi ja sehän meni erittäin mukavasti loppuun asti.

Pelin pääasiallinen ympäristö Praha on upea paikka tehtäville ja oli ilo huomata, että tällä kertaa hiiviskelyä sai vetää pelin alusta loppuun. Se jäi kovasti kaivelemaan edellisessä Deus Ex:ssä miten hiiviskelytaitojen kanssa olikin sitten pulassa välipomojen kohdalla.

Seuraavaksi projektiksi valikoitui uusin God of War, joka kaikista kehuista huolimatta ole jotenkin houkuttanu. Muutaman tunnin pelailun jälkeen peli on onnistunut vakuuttamaan ja varmasti mennään loppuun sen parissa.

Backlogilla olisi sen jälkeen seuraavanlaisia isohkoja vonkaleita:
  • Red Dead Redemption 2
  • Ghost of Tsushima
  • Witcher 3
  • Last of Us 2
Xbox Series X on tulossa julkkarina (toivottavasti), niin siellä odottelis myös Forza 4, Halo 4 & 5, Gears 4 & 5, joten tässähän tarvis sapattivuoden et sais backlogia tyhjennettyä kunnolla. Ku ei tähän laskettu vielä tulevat julkaisut joissa myös paljon meheviä tapauksia...
 
Päätin nyt sitten viimeinkin testata minecraftin ja yli kahden tunnin pelaamisen jälkeen suljin vittuuntuneena koko pelin.
Eilen katsoin jonkun videoita pari tuntia ja se näytti ihan kivalta, mutta ilmeisesti tyypillä oli vaan hyvä tuuri sillä se vaan kaivoi vuoreen kolon asumusta varten ja lähti siitä kaivamaan alaspäin.
Hetken päästä se löysi vanhan kaivoksen missä oli kaikkea kivaa ja tarpeellista.

Meitsi kaiveli tunneleita yli tunnin löytämättä mitään.
Aivan sama kuinka syvälle menin tai mihin suuntaan niin ei hiiltä, ei rautaa, ei jumalauta mitään.
Pelkkää monotonista kaivamista yli tunti ja tuossa vaiheessa ei ole kyllä mitään motivaatiota lähteä etsimään jos vaikka jostain muualta löytyisi jotain, koska pelin maailma ei todellakaan houkuttele tutkimaan.

Kyllä dragon quest builders vaan tekee homman paljon paremmin.
Olisi ollut parempi jos tämä olisi vaan pysynyt hyllyssä koko loppu elämän.
 
Nyt on kyllä pakko olla joku vitsi, jos ei Minecraftissa löydä hiiltä tai rautaa. :D
 
Ei löytynyt kumpaakaan. Graniittia löytyi ja jotain toista jonka nimeä en muista.
Kaivoin ilmeisesti tunnelinkin niin syvälle kun vaan pystyi kun tuli jo laavaa vastaan sivulle mennessä.
Palasin sitten hieman ylemmäs ja lähdin sivulle ja sielläkin vielä pariin eri suuntaan.
Tuossa vaiheessa ei kyllä napannut enää lähteä katsomaan löytyisikö jostain muualta joku luola tai kaivos vaikka.
Mulla on ilmeisesti sitten maailman paskin tuuri.

Ei nappaa uutta maailmaakaan luoda ja lähteä tutkimaan jos löytäisi jonkun kaivoksen tapaisen, koska siinä ei montaa minuuttia kestä kun tulee jo pimeää ja sitten ei näe enää mitään.
 
Tein erikoisen löydöksen. Löysin backlogia, jota en edes muistanut omistavani! Kirjahyllyn perukoilta löytyi kaksi edellisen konsolisukupolven peliä: Prince of Persia: Forgotten Sands sekä The Darkness 2. Molemmat vielä spessu/keräilyversioita. :oops:

Molemmat olivat sopivasti taaksepäinyhteensopivia, joten ne oli kätevä täräyttää peluuseen. Prince of Persiasta tuli todella vahvat Assassins Creed -vibat, saman julkaisijan pelejähän ne on. Sillä poikkeuksella, että kontrollit olivat tässä ihan älyttömän sulavat ja napakat. Hyvä peli ja kaikki saavutuksetkin tuli napattua.

The Darkness kakkonen erosi jonkin verran (muistaakseni) graafiselta ulkoasultaan ykkösestä, mutta yhtä sekopäistä räimettä ja voimafantasiaa tuo oli. Kappaleiden määrästä päätellen pelasin puoleen väliin käytännössä yhdellä istumalla, joten eikähän tuokin ole pian paketissa...
 
cobalos sanoi:
Tein erikoisen löydöksen. Löysin backlogia, jota en edes muistanut omistavani! Kirjahyllyn perukoilta löytyi kaksi edellisen konsolisukupolven peliä: Prince of Persia: Forgotten Sands sekä The Darkness 2. Molemmat vielä spessu/keräilyversioita. :oops:

Molemmat olivat sopivasti taaksepäinyhteensopivia, joten ne oli kätevä täräyttää peluuseen. Prince of Persiasta tuli todella vahvat Assassins Creed -vibat, saman julkaisijan pelejähän ne on. Sillä poikkeuksella, että kontrollit olivat tässä ihan älyttömän sulavat ja napakat. Hyvä peli ja kaikki saavutuksetkin tuli napattua.

The Darkness kakkonen erosi jonkin verran (muistaakseni) graafiselta ulkoasultaan ykkösestä, mutta yhtä sekopäistä räimettä ja voimafantasiaa tuo oli. Kappaleiden määrästä päätellen pelasin puoleen väliin käytännössä yhdellä istumalla, joten eikähän tuokin ole pian paketissa...
Klikkaa laajentaaksesi...
Tuosta Prince of Persia kertomuksestasi innostuneena kaivelin esiin PS3:lla olevat PoP-pelit, joita löysin peräti 6. Remasteroitu kokoelma jossa 1, 2 ja 3 sekä näiden lisäksi ensimmäisestä classic-versio sekä uudelleenlämmittelypeli Prince of Persia, joka tehtiin suoraan PS3:lle ja Xbox 360:lle aikoinaan. Ja näiden lisäksi sitten vielä PoP-elokuvan aikoihin ilmestynyt elokuvan nimikkopeli (taisi ollakin juuri tuo sinun mainitsemasi peli).

Tuli sitten tänään ihan huvin vuoksi katsottua, ovatko mitenkään arvokkaasti vanhentuneet nämä pelit, joten aloitin tuosta remasteroidusta trilogiasta, ja hämmästykseni oli suuri, kun jo ensimmäinen PoP koukutti edelleen oikein urakalla. Tuli pelattua tuntikaupalla putkeen ilman taukoja. Pelimekaniikat toimivat kyllä hienosti edelleen ja pelissä on muutenkin jotenkin mukavaa tunnelmaa pelimaailmassa. Grafiikat ovat toki aikalailla vanhentuneet, kun eivät tuossa remasteroidussa trilogiassa aikoinaankaan olleet kovin häävejä. Ei kyllä häirinnyt pätkääkään, ja täytyy kyllä sanoa, etten ainakaan tuohon ykköseen kaipaa lainkaan parempaa grafiikkaa.

Muutenkaan en edelleenkään ymmärrä lainkaan sitä järjetöntä pelien ulkoasun tuijottamista. Itselleni todellakin riittää useimmissa peleissä edelleenkin PS3/Xbox 360-tasoinen grafiikka. Aivan liikaa annetaan mielestäni grafiikan vaikuttaa pelikokemukseen. Ja muuten kirjoissahan vasta huonot grafiikat ovat kun yleensä pelkästään kirjaimilla mennään, ja silti niistäkin edelleen voidaan saada huikeita elämyksiä. Mielestäni sama pätee edelleen moniin peleihinkin.

Toki itsellänikin raja menee jossain PS1-tason grafiikoissa. Ei niitä pelejä enää oikein jaksa pelata, ellei ole todella hyvä pelattavuus ja juoni. Mutta kyllä niistäkin peleistä aivan helmiä edelleenkin pelattavaksi löytyy, kuten tässäkin ketjussa jo itsekin kovasti kehumani Alundra.

Joka tapauksessa taas kerran tajusin, että tuolla PS3:nkin backlogissani minulla on aivan tolkuttoman hyviä pelejä roppakaupalla pelattavaksi. Tosiaan noita PoP-pelejä tulee aivan varmasti nyt jatkettua, kun hyvin pääsi niiden makuun taas. Ja sinun mainitsemasi Darknessitkin pitää nyt kyllä pelata kumpikin loppuun Xbox X:llä, kun jäivät aikoinaan kesken PS3:lla ja ykkösessä ei edes ollut trophyja vielä pleikkarilla. En kyllä ymmärrä miksi noista kumpikaan jäi aikoinaan kesken. Erinomaisia pelejä kun ovat molemmat.

Tämä on kyllä hyvä ketju kaiken kaikkiaan! Herättelee hyvin muistamaan mitä kaikkea pelattavaa olisi noilla edellisilläkin konsolisukupolvilla.
 
Nyt tärähti läpi käytännössä yhdeltä istumalta kaksi peliä alusta loppuun. Toinen oli jonkin aikaa sitten Game Passista napattu mielenterveystaidepeli Fractured Minds ja toinen joskus vuosi sitten alesta parilla eurolla ostettu Maize. Jälkimmäinen oli oikeastaan aika hauska kokemus. Maizen hirtehinen ja suoraan sanoen sekopäinen maissihuumori puraisi ainakin minua.

Kolmas backlogin purkutalkoisiin otettu peli - de Blob 2 - on taas näitä ikivihreitä, joka on aloitettu (ja unohdettu) joskus aikoinaan. Edellinen saavutukseni pelistä oli tullut 10. toukokuuta vuonna 2011 eli rapiat yhdeksän vuotta sitten. Nyt syksyllä Live Goldin tilauksella maksuttomana tullut peli olikin paljon parempi kuin muistin. Symppis sankarimöykky maalaa harmaata maailmaa perusväreillä ja niistä sekoitettavilla väreillä riemunkirjavaksi letkeän musiikin säestämänä. de Blobin villi maalilla roiskiminen on myös helppo nähdä yhtenä Nintendon Splatoon-sarjan vaikuttajina.
 
Tulipa viimein vedettyä väliin jääneet AC:t läpi:

Assassin's Creed Rogue Remastered
Assassin's Creed Unity

Molemmat olivat sarjan mittapuulla hyvää ja viihdyttävää settiä, heti ACII:n jälkeen tietysti. Rogue oli perinteisempää creedailua laivataisteluilla maustettuna, Unity taas uudempaa polvea skill pointseineen ja oikeine sivutehtävineen. Oli muuten Unityssä huikeat joukot npc-populaatiota kaduilla, ainakin pc:llä. Ei ihme ettei aikanaan oikein pyörinyt.

Tästä on hyvä jatkaa Valhallaan.
 
Pistetääs mietteitä pelistä joka on oli itselleni yli vuoden projekti. mutta olen erittäin iloinen että sain pelin päätökseen.

the Legends of Heroes: Trails of cold steel (PS4)

Trails of the sky cold steel on jrpg joka yhdistää politiikan ja jrpgn. pääosassa pelissä on pieni luokka jonka oppilaat on poliittiselta arvoltaan eri arvoisia. Peli on suurimmaksi osaksi todella hidastempoinen ja moni voisi sanoa että pelissä ei juuri tapahdu mitään. mutta sitten kun tapahtuu niin sitten kanssa tapahtuu. pelin suola onki nämä ihmissuhteet, Matkustelu, Character development ja noble vs commoner, juonittelu ja eri liittoumat ja täytyy sanoa että nämä asiat peli tekee todella hyvin. Mainittakoon että pelit on myös todella pitkiä 95h oli pelikellossa itselläni kun lopputekstit pamahti ruutuun.

Pelasin pelin myös lävitse nightmare vaikeusasteella. joka on siis sanalla sanoen todella vaikea. Yksikin väärä liike voi koitua koko ryhmän kohtaloksi. Taistelusysteemi on siis vuoropohjaineni erilaisilla linked mekaniikoilla ja pidän kyllä pelin taistelusysteemistä todella paljon.

Peli toimi aluksi itselleni ajanvietto pelinä ja semmoisena turvallisena vaihtoehtoina, jos ei keskinyt muuta mitä pelaisi mutta sitten päätin että kun on 2 chapteria jäljelllä niin vedetään peli läpi no sillon pelikellossa oli 65 tuntia ja jatkoin urakkaa keskiviikkona. no 30 tuntia tuli lisää noissa 2 chapterissa. Varsinki viimeinen chapter oli ihan uskomaton, peli voitti minut täysin puolelleen, Se mikä määrä twistejä tuoho final chapteriin sisältyy vastaa jonku huippu tv-sarjan finaalijaksoa. pelin tulee myös täysin uusia elementtejä joita ei ole aiemmin pelissä näkynyt.

sitten pelin musiikki totean vain että peli alkaa tällä biisillä. Puhukoon se puolestaan :) Muutenki pelin prologi on todella nerokas peli alkaa siis siitä missä noin puolessa välissä vasta ollaan peliä, että jos piti intron meiningistä niin se on melkoisen kova porkkana sitten jatkaa sinne asti.




No siitä päästänki siihen, että kun lopputekstit pamahti ruutuun, pakkohan se oli ostaa trails of the sky cold steel 2 40 euron hintaan. Koska ei ollut muuta vaihtoehtoa tuon finaalin jälkeen ja mitä luultavammin sitten on pakko ostaa 3-4 eli helvetin kalliiksihan tämä Pelisarja tulee kun 3-4 maksaa sen 59 euroa kappele, mutta jos pelit tarjoaa 70-90h per peli itselleni sisältöä niin se suotakoon. Mikäli jos sama meno jatkuu koko pelisarjan ajan ja peli nostaa rimaa tuota vauhtia mitä se teki noissa ykkös-osan viimesissä chaptereissa voidaan puhua että tämä on itselleni yksi kaikkien aikojen parhaita pelisarjoja. ja kun katsoo pelin Steamin pelin user scoreja per peli niin kaikki huitelee siellä 96-98% overwhelming positivena ja en ihmettele yhtään.
 
God of War meni tänään läpi. Oli upea peli monella tapaa: itselle eniten kolahti hyvin kirjoitettu tarina, ja ylipäätänsä toteutuksen laadukkuus. Viimeinen kolmasosa pelistä meni aavistuksen verran puurtamisen maku suussa, koska ei ollut jotenkin enää samaa intoa kehittää hahmoa, koska se oli jo hyvin voimakas ja kyvyt oli melko pitkälle kehitetty. Mutta tarinan käänteet ja God of War -maiset tilanteet onneksi piti homman mielenkiintoisena. Ei jäänyt kuitenkaan tässä kohtaa iso nälkä Ragnarok -jatko-osaan, ku sellaista kai vähän vihjailtu. Mut ei ny vielä tuomita :)

Seuraava isompi vonkale backlogilla otetaan käsittelyyn vasta uusien konsoleiden myötä. Tiistaina saapuu Xbox Series X, joten pääsee jälleen kurkkaamaan Xboxin pelivalikoimaan pienen tauon jälkeen (Xbox 360 oli edellinen mikkisoftan laite). Totta kai tulee varmasti katsastettua viimeisimmät Gearsit, Halo:t ja Forza:t jossain välissä, mutta todennäköisesti ensin ehkä Sunset Overdrive. Jos sieltä nyt paljastuu Mass Effect trilogia remasteroituna, niin sekin ois kokematta.

No hengähdetään ensin ja katsotaan Xboxin tullessa mikä maistuis parhaiten seuraavaksi!
 
Pitkään lainassa ollut YS VIII: Lacrimosa of Dana vedetty viimein läpi.

Roolipeli paljolla tappelulla, jossa kasa matkaajia haaksirikkoutuu enemmän tai vähemmän autiolle saarelle, jossa pitäisi selviytyä. Premissi ihan kiva, siitä plussaa. Arvosanaksi muuten voisi antaa "ihan jeppuli" asteikolla "pukeli - parasta sitten leikatun leivän". Liian pitkä nimike, liikaa tylsiä pakotettuja tappeluita oman kylän puolustamiseksi ja itselle tullut ei-hyvä loppunäytös oli suorastaan tökerön huono tapa paketoida tarina kasaan. Hyvän lopun kattelin justiinsa videomuodossa ja se on sentään vähän parempi. Mutta läpi meni, voi iloisesti palautella takaisin.
 
Pari minuuttia sitten meni vihdoin Halo 2 Anniversary läpi. Aloitin pelin Xbox One X:llä, mutta siirryin lopulta pelaamaan PC-versiota todella epätasaisen ruudunpäivityksen vuoksi. Halo pelisarjana on oikeastaan niitä harvoja syitä jonka vuoksi päädyin ostamaan Xbox-konsoleita. Odotusarvo tälle pelisarjalle on siis varsin korkealla.

Nyt tuoreeltaan on helppo purkaa omia fiiliksiä tästä pelistä. Grafiikka on uusioversiossa selkeää, värikästä ja nättiä. Räiskintä toimii. Jopa räiskintäpeliksi tässä on kuitenkin mielestäni jopa liikaa räiskintää ja huomasinkin juoksevani tiettyjen taisteluiden ohi seuraavaan checkpointiin, mikäli se oli mahdollista. Varsinkin pelin iän huomioon ottaen oli mielenkiintoinen ratkaisu kertoa juoni kahdesta eri näkökulmasta. Tästä päästäänkin sitten siihen suureen ongelmaani pelin kanssa. Musiikki, upeat esirenderöidyt välivideot ja toiminta yrittävät kertoa jostain suuremmasta ja eeppisestä tapahtumasta, mutta panokset jäävät valitettavasti piippuun. Henkilöhahmoihin ei synny minkäänlaista tunnesidettä, mikä auttaisi välittämään tarinasta. Tässä on pelisarja, josta aidosti haluaisin pitää ja olen vastaanottavainen hyvälle sci-fi-jorinalle. Valitettavasti ainakaan kaksi ensimmäistä osaa eivät lunasta niitä suuria lupauksia, joiden vuoksi lähdin ylipäätään tätä pelisarjaa pelaamaan. Seuraavaksi pelivuorossa luonnollisesti kolmas osa, joka pitänee aloittaa suoraan PC:llä Microsoftin kiirehdittyä hylkäämään edellisen sukupolven konsolinsa.

Plussat ja miinukset vielä tiivistettynä:

+ grafiikka uusioversiossa
+ esirenderöidyt videopätkät näyttävät upeilta
+ toiminta on sujuvaa
+ osa musiikeista on hyviä...

- ...ja osa musiikeista puolestaan käsittämättömän hirveitä (terveiset viidakkorytmeille)
- toimintaa on liikaa
- ruudunpäivityksen epätasaisuus Xbox One X:llä
- hahmoihin ei synny tunnesidettä, eikä tätä myöten myöskään tarinaan

EDIT: Nopean tutkimisen jälkeen vaikuttaa siltä, että Halo 3 pyörii Xbonella paremmin kuin edelliset osat.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
@laadunvalvoja, kolmososaa tulille vaan. Ainakin omasta mielestä siinä tarinaan on panostettu enemmän. Ehkä jo yksinkertaisesti siitä syystä että hypättiin uuteen sukupolveen, ja sama porukka on saanut värkätä sarjan parissa. Panoksia on niin sanotusti nostettu.

Minusta kakkososa on heikon peli vitosen rinnalla. Joskin hyvää settiä nekin. Kolmonen, nelonen ja Reach parasta antia. Niin ja tietysti ykkönen koko saagan aloittajana.
 
Tuli pyöriteltyä Game Passin valikoimaa ja silmään osui What Remains of Edith Finch, joka on pitänyt jo pitkään poimia pelattavaksi. No peli lataukseen ja reilun parin tunnin päästä rullaili lopputekstit ruudulla. Hieno kokemus ja onneksi tuli tämäkin pelailtua läpi. Näin se backlog hiljalleen sulaa, toki tuollainen yhden illan peli on kohtuullisen helppo pala.

Ja aina kun tuota Game Passia selailee, niin tuntuu, että backlog se vaan kasvaa, joten ehkä pitäisi nyt vaan pelata pois näitä ennen kuin lataa lisää jonoon. Tällä kertaa myös Alien Isolation tuli ladattua, joten jos tämän nyt saisi työn alle, vaikka työn alle on menossa jo Ori and the Will of Wisps ja Gears 5 odottaa sekin jatkamista. Ja sitten on vielä Black Friday tarjouksessa ainakin Control ja Valkyria Chronicles 4, jotka niin ikään pitäisi hankkia ja pelata läpi. Ja Cyberpunk tekee tuloaan...
 
Sinun täytyy kirjautua tai rekisteröityä voidaksesi vastata.
Ylös Bottom