Juzatus
Member
On tää kyllä yksinään pelatessa aika raivostuttavaa touhua. Enpä oo ennen nähnyt, että Hamadassa hyökkääjät (Britit) hoitaa homman niin, että Sakemanneilla ei oo enää lippuakaan, eikä olla myöskään ottamassa yhtään lippua. Kattelin missä päin karttaa väki oikeasti on, niin kaikki (okei ei kaikki, mutta suhteessa 4/5) jossain kukkuloilla leikkimässä oman elämänsä tarkka-ampujaeksperttiä. Siinä sitten koittaa yksin ottaa lippua, kun vihollisen joukot lähtee samantien ryynäämään laskevaa lippua kohti. 2-3 saan vielä hengiltä, mutta Tuntematonta sotilasta lainatakseni, " -mitäs sitte ku tuloo se yhyrestoista?".
Muutenkin oon huomannu viime aikoina lisääntyvän trendin siinä, että conquestissa toinen puoli pyyhkii takalistoaan toisella. 650+ tikettiä taitaa olla oma ennätys mitä olen luonnollisesti kuokkaan ottavana osapuolena saanut kokea. Nyt viime viikkojen pelailuissa ollut useampaan kertaan n. 400 tiketin eroja puoleen tai toiseen.
Sitten tähän yksinpelaamisen hajoamiseen voi lisätä vielä ton Omenanraadon ylistämään frontlines -pelimuodon, mikä on parhaimmillaan todella hauskaa ja tiukkaa vääntöä, mutta kyllä siihenkin vähintään sen pari kommunikoivaa kaveria tarvii tueksi. Sen verran monta kertaa yksin sitä pelimuotoa kokeilleena ei seuraavaa kertaa luultavasti ole ihan äkkiä tulossa, kun olen viimeiset 10 matsia ollut vastaanottavana osapuolena siten, että mun jälkeen seuraavalla on 20+ tappoa vähemmän, niin alkaa vähemmästäkin pännimään.
Se tässä on jännä, jo kahden hengen kommunikoiva porukka, joka pyrkii suorittamaan pelimuodon tehtävää parantaa pelikokemusta noin 98%. Aina tietysti parempi, jos koko ryhmä on täynnä.
Anteeksi niille, ketkä jaksoivat lukea tänne asti, mutta piti nyt vähän purkaa.
Muutenkin oon huomannu viime aikoina lisääntyvän trendin siinä, että conquestissa toinen puoli pyyhkii takalistoaan toisella. 650+ tikettiä taitaa olla oma ennätys mitä olen luonnollisesti kuokkaan ottavana osapuolena saanut kokea. Nyt viime viikkojen pelailuissa ollut useampaan kertaan n. 400 tiketin eroja puoleen tai toiseen.
Sitten tähän yksinpelaamisen hajoamiseen voi lisätä vielä ton Omenanraadon ylistämään frontlines -pelimuodon, mikä on parhaimmillaan todella hauskaa ja tiukkaa vääntöä, mutta kyllä siihenkin vähintään sen pari kommunikoivaa kaveria tarvii tueksi. Sen verran monta kertaa yksin sitä pelimuotoa kokeilleena ei seuraavaa kertaa luultavasti ole ihan äkkiä tulossa, kun olen viimeiset 10 matsia ollut vastaanottavana osapuolena siten, että mun jälkeen seuraavalla on 20+ tappoa vähemmän, niin alkaa vähemmästäkin pännimään.
Se tässä on jännä, jo kahden hengen kommunikoiva porukka, joka pyrkii suorittamaan pelimuodon tehtävää parantaa pelikokemusta noin 98%. Aina tietysti parempi, jos koko ryhmä on täynnä.
Anteeksi niille, ketkä jaksoivat lukea tänne asti, mutta piti nyt vähän purkaa.