Kyseinen kaveri on kyllä myös mukava tapaus.
Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)
Bloodborne - Kuolet vain monta kertaa
- Viestiketjun aloittaja ULVI
- Aloituspäivämäärä
Yksin selviää, mutta peli on haastava ja vaatii kärsivällisyyttä. Onnellakin voi pärjätä, mutta harjoittelu ja virheistä oppiminen on avain onneen. Toisten pelaajien tuoma apu taas tekee pomoista suorastaan helppoja.
Dark Soulsiin verrattuna itse pidän bloodbornea huomattavasti vaikeampana pelinä, etenkin yksin pelatessa.
Dark Soulsiin verrattuna itse pidän bloodbornea huomattavasti vaikeampana pelinä, etenkin yksin pelatessa.
Viimeksi muokattu:
P
Poistettu jäsen 5945
Guest
Melko pitkälle tosiaan yksin pääsee, muutamassa bossissa tarvin itse kaveria kun ei enään hermot riittänyt 
Ippenator
Well-Known Member
Olikohan se Amelia vai mikä lie se yksi nunna kun muuttui sudeksi, niin se oli muistaakseni ainoa bossi pääkampanjasta, jota en yksin päässyt läpi. DLC onkin ihan toista maata. Siinä oli muistaakseni useampikin bossi, joihin ei hermo kestänyt yksin yrittää lopulta. Aivan törkeän vaikeita monikin noista DLC:n pomoista. Siis ainakin itselleni.Melko pitkälle tosiaan yksin pääsee, muutamassa bossissa tarvin itse kaveria kun ei enään hermot riittänyt
P
Poistettu jäsen 5945
Guest
Joo ameliaan tarvin itsekkin apua ja DLC:n ekaan bossiin, siinä ei ollu mitään järkeä
Doctor Pepper
Well-Known Member
Näitä lukiessa tuli sellainen olo, että onneksi en koskaan ostanut dlc:tä, vaikka se on joskus kovassa alessa houkutellutkin.
P
Poistettu jäsen 5945
Guest
Ananas
Active Member
Siinä DLCssä on pelin mielenkiintoisimmat aseet. Pelkästään jo sen takia kannattaa hankkia.
P
Poistettu jäsen 5945
Guest
Tämä on muuten totta, en itsekkään muistanut.
Guybrush Threepwood
Well-Known Member
Ihan huikea peli kyllä ja taitaa olla oma suosikki kaikista PS4 peleistä, tullut varmasti lähelle 10 kertaa mentyä jo läpi. Intensiivinen ja haastava mutta kovin palkitseva. Loistava pelattavuus, synkkä maailma ja vahva tunnelma tekee koukuttavan kokemuksen.
DLC onkin toisaalta mennyt läpi vain kerran ja samaa mieltä muiden kanssa että haastavimmat bossit siellä ja selkäpiitä karmii ajatuskin uudelleen peluusta.
DLC onkin toisaalta mennyt läpi vain kerran ja samaa mieltä muiden kanssa että haastavimmat bossit siellä ja selkäpiitä karmii ajatuskin uudelleen peluusta.
Viimeksi muokattu:
Itsellekin bloodborne on yksi kaikkien aikojen peleistä. Näin aikuisiällä en muista toista peliä jota olisin jaksanut tahkota yhä uudelleen ja uudelleen.
Dlc bossit oli kyllä aika armottomia, etenkin kun sen tultua taisi olla itsellä menossa jo yli ng+6. Kosin orpo oli jotain hirveää, mutta itselle vielä enemmän tuotti tuskaa toinen pomo, Laurence(?).. Ja tämä kyseinen pomo oli ainoa joka oli huomattavasti helpompi yksin kuin porukalla. Omalla ng plussalla kaverit tarkoittivat sitä, että pomon health kasvoi tolkuttomasti apujen myötä ja lähes aina kaverit kuolivat heti alkuun, ja sitten tilanne olikin sama kuin normaalisti yksin mutta pomon health vain oli paljon suurempi lopulta piti vain kiltisti opetella ja pärjätä yksin
Dlc bossit oli kyllä aika armottomia, etenkin kun sen tultua taisi olla itsellä menossa jo yli ng+6. Kosin orpo oli jotain hirveää, mutta itselle vielä enemmän tuotti tuskaa toinen pomo, Laurence(?).. Ja tämä kyseinen pomo oli ainoa joka oli huomattavasti helpompi yksin kuin porukalla. Omalla ng plussalla kaverit tarkoittivat sitä, että pomon health kasvoi tolkuttomasti apujen myötä ja lähes aina kaverit kuolivat heti alkuun, ja sitten tilanne olikin sama kuin normaalisti yksin mutta pomon health vain oli paljon suurempi
lopulta piti vain kiltisti opetella ja pärjätä yksinBloodbornessa on kyllä kaikki kohdallaan. Tunnelma myös omaa luokkaansa. Oli myös piristävää vaihtelua Dark Soulseille jotka alkoi jo kolmosessa toistaa vähän liikaa itseään. Kentät ja bossit tuntui kopioilta vanhoista.
Kosin orpoa mä en ole tainnut tappaa kertaakaan. Se oli vähän liikaa mullekin.
Ja sitten se pikkutyttö. Sen olisin kyllä halunnut pelastaa. Oli karmea hetki löytää tytön rusetti sen sian vatsasta.
Kosin orpoa mä en ole tainnut tappaa kertaakaan. Se oli vähän liikaa mullekin.
Ja sitten se pikkutyttö. Sen olisin kyllä halunnut pelastaa. Oli karmea hetki löytää tytön rusetti sen sian vatsasta.
Guybrush Threepwood
Well-Known Member
Se oli kyllä karmea hetki ja en itsekään onnistunut pelastamaan ensimmäisellä kerralla mutta sitten kun useasti pelasi läpi ja kolusi kaikki nurkat ja yritti eri vaihtoehtoja niin sai paremmat loput monille hahmoille. Se tuossa kanssa niin upeata miten täynnä yksityiskohtia on ja vielä muutamankin läpipeluun jälkeen löysi uusia mysteereitä. Ehdottomasti oma suosikki maailma kaikista Fromin peleistä.
Mitä? Voiko sen tytön siis pelastaa? Mä olen ollut siinä uskossa että se päätyy sinne sian vatsaan teki pelissä mitä tahansa.
Juu, oma suosikki myös. Demon's Souls toinen.
Guybrush Threepwood
Well-Known Member
Saatoin nyt muistaa hieman väärin, sillä en ihan varma ole voiko varsinaisesti pelastaa mutta ainakin voi tulla eri kohtaloita. Aina ei pääty sian vatsaan.
Mä joskus etin netistä tohon vastauksia ja tulin siihen käsitykseen että tyttö kuolee joka tapauksessa. En tiedä sitten päätyykö sian vatsaan joka kerta mutta kuolee kuitenkin.