Itsellekin bloodborne on yksi kaikkien aikojen peleistä. Näin aikuisiällä en muista toista peliä jota olisin jaksanut tahkota yhä uudelleen ja uudelleen.
Dlc bossit oli kyllä aika armottomia, etenkin kun sen tultua taisi olla itsellä menossa jo yli ng+6. Kosin orpo oli jotain hirveää, mutta itselle vielä enemmän tuotti tuskaa toinen pomo, Laurence(?).. Ja tämä kyseinen pomo oli ainoa joka oli huomattavasti helpompi yksin kuin porukalla. Omalla ng plussalla kaverit tarkoittivat sitä, että pomon health kasvoi tolkuttomasti apujen myötä ja lähes aina kaverit kuolivat heti alkuun, ja sitten tilanne olikin sama kuin normaalisti yksin mutta pomon health vain oli paljon suurempi

lopulta piti vain kiltisti opetella ja pärjätä yksin