Castlevania: Lords of Shadow [X360]
- Viestiketjun aloittaja KJZeod
- Aloituspäivämäärä
TUHOMURSU
KonsoliFIN Alumni
Vastaus: Castlevania: Lords of Shadow [X360]
Toisen Chapterin puolivälissä mennään.
Kentät ovat avautuneet ihan mukavasti ja taistelu tuntuu ehkä jopa freessimmältä alun putkinäköisyyksien jäljiltä. Viholliset haastavat ja useimmiten kuollessa saa syyttää omaa viitsimättömyyttään. Ainakin osittain, sillä kyllä kamerakin osansa saa. Aika suuren osan. Kyllähän sen ymmärtää että jo nyt suorituskyvyn kipukynnyksellä horjuvan pelin rullausta ei auta jos pelaaja pyörittää kaupanpäällisiksi kuvakulmaa niin että miljööt viuhuu. On vaan niin typerää, että tiettyjä alueita taistelutantereista täytyy välttää kuin ruttoa. Jos tulee hahmolla lähemmäksi kameraa on vaarana että joku ympäristöelementti tulee kuvan eteen ja blokkaa kaiken. Harvainaisempaa ehkä, mutta näitäkin tilanteita tulee. Suurin ongelma liittyy aikaisemmin mainitsemaani selkä-kameraan-instanssiin. Vihollisten ollessa eri kokoisia jää pienemmät auttamattomasti isomman taakse eikä ole mitään hajua mitä siellä tapahtuu. Tämä ei olisi niin ongelmallista jos pelaajan ei täytyisi välttää taistelemasta "lähellä kameraa", sillä tuota aluetta väistellessä taistelu asemoituu aina siten, että vetäytyessä kameran luota ovat viholliset aina selin kameraan ja sinä niitten takana. Peittoalue on joillakin peikkomonstereilla aika hervoton. Mukana tässä on vaikuttamassa se, että kamera on edelleen todella kaukana taistelusta - ajatelkaa tuplat siitä mitä Bayonetta/Ninja Gaiden on. Tarvitaan oikeasti jo kiikareita että vihollisten liikkeitä voisi lukea. Tämän vuoksi huomaa pelaavansa usein niin ettei yksinkertaisesti voi keskittyä yhteenkään viholliseen vaan reagoi väistämällä tai muutoin liikkeeseen jonka ruudulla kokonaisuutena havaitsee. Tavallaan tapahtumia katselee "ohitse", aivan kuten pimeässä kävellessä koska silmän sivunäkökenttä havaitsee pimeässä paremmin liikkeen.
Tulipahan vastaan ensimmäinen kunnon vitutusta aiheuttanut bugituksentapainenkin. Jossain toisen kappaleen alkukentissä piti ovi saada räjäytetyksi, mutta viholliset (joita tarvitsi oven avaamiseen) eivät triggeröityneet ja tuli juostua kenttää ympäri siihen pisteeseen saakka että oli valmis oikeasti suuttumaan.
Ihan ok peli edelleen.
Toisen Chapterin puolivälissä mennään.
Kentät ovat avautuneet ihan mukavasti ja taistelu tuntuu ehkä jopa freessimmältä alun putkinäköisyyksien jäljiltä. Viholliset haastavat ja useimmiten kuollessa saa syyttää omaa viitsimättömyyttään. Ainakin osittain, sillä kyllä kamerakin osansa saa. Aika suuren osan. Kyllähän sen ymmärtää että jo nyt suorituskyvyn kipukynnyksellä horjuvan pelin rullausta ei auta jos pelaaja pyörittää kaupanpäällisiksi kuvakulmaa niin että miljööt viuhuu. On vaan niin typerää, että tiettyjä alueita taistelutantereista täytyy välttää kuin ruttoa. Jos tulee hahmolla lähemmäksi kameraa on vaarana että joku ympäristöelementti tulee kuvan eteen ja blokkaa kaiken. Harvainaisempaa ehkä, mutta näitäkin tilanteita tulee. Suurin ongelma liittyy aikaisemmin mainitsemaani selkä-kameraan-instanssiin. Vihollisten ollessa eri kokoisia jää pienemmät auttamattomasti isomman taakse eikä ole mitään hajua mitä siellä tapahtuu. Tämä ei olisi niin ongelmallista jos pelaajan ei täytyisi välttää taistelemasta "lähellä kameraa", sillä tuota aluetta väistellessä taistelu asemoituu aina siten, että vetäytyessä kameran luota ovat viholliset aina selin kameraan ja sinä niitten takana. Peittoalue on joillakin peikkomonstereilla aika hervoton. Mukana tässä on vaikuttamassa se, että kamera on edelleen todella kaukana taistelusta - ajatelkaa tuplat siitä mitä Bayonetta/Ninja Gaiden on. Tarvitaan oikeasti jo kiikareita että vihollisten liikkeitä voisi lukea. Tämän vuoksi huomaa pelaavansa usein niin ettei yksinkertaisesti voi keskittyä yhteenkään viholliseen vaan reagoi väistämällä tai muutoin liikkeeseen jonka ruudulla kokonaisuutena havaitsee. Tavallaan tapahtumia katselee "ohitse", aivan kuten pimeässä kävellessä koska silmän sivunäkökenttä havaitsee pimeässä paremmin liikkeen.
Tulipahan vastaan ensimmäinen kunnon vitutusta aiheuttanut bugituksentapainenkin. Jossain toisen kappaleen alkukentissä piti ovi saada räjäytetyksi, mutta viholliset (joita tarvitsi oven avaamiseen) eivät triggeröityneet ja tuli juostua kenttää ympäri siihen pisteeseen saakka että oli valmis oikeasti suuttumaan.
Ihan ok peli edelleen.
Windrider84
Member
Vastaus: Castlevania: Lords of Shadow [X360]
Tuo on vielä pieni bugi verrattuna ainakin PS3 versiosta löytyvään kämmiin: Castlevania: Lords of Shadow PS3 warning – Backup your save file! Bug erases game progress
Itselleni kävi juuri tuolla tavalla eilen ja oli Chapter 3:n tokassa kentässä. Onneksi oli varmuuskopio parin kentän takaa usb -tikulla, muuten ois kyllä ottanu kaaliin.
Tuo on vielä pieni bugi verrattuna ainakin PS3 versiosta löytyvään kämmiin: Castlevania: Lords of Shadow PS3 warning – Backup your save file! Bug erases game progress
Itselleni kävi juuri tuolla tavalla eilen ja oli Chapter 3:n tokassa kentässä. Onneksi oli varmuuskopio parin kentän takaa usb -tikulla, muuten ois kyllä ottanu kaaliin.
TUHOMURSU
KonsoliFIN Alumni
Vastaus: Castlevania: Lords of Shadow [X360]
Elieli... pelailet ilmeisesti PS3:lla vaikka tänne kirjustelit, vai onko boksipelaajana syytä huolestua ja alkaa vainoharhaiseksi?
Tasaisesti tämä etenee. Pelaaminen on hauskaa, vaikka välillä vituttaakin oikein olan takaata. Kentissä saisi olla kartat. Jotkut ovat ensalkuun niin sokkeloisia, että välillä pistää itkettämään ja monessa kun taitaa olla niin, että tietyn rajan kun kulkee niin takaisin ei pääse, vaan on aloitettava kenttä alusta. Karttoihin voisi olla merkittynä myös se, että tarvitaanko jonkun esineen löytämiseksi jotain esinettä jota ei sinulla vielä ole. Pari kertaa on tullut juostua samaan kenttään toteamaan, että jaaha.
Elieli... pelailet ilmeisesti PS3:lla vaikka tänne kirjustelit, vai onko boksipelaajana syytä huolestua ja alkaa vainoharhaiseksi?
Tasaisesti tämä etenee. Pelaaminen on hauskaa, vaikka välillä vituttaakin oikein olan takaata. Kentissä saisi olla kartat. Jotkut ovat ensalkuun niin sokkeloisia, että välillä pistää itkettämään ja monessa kun taitaa olla niin, että tietyn rajan kun kulkee niin takaisin ei pääse, vaan on aloitettava kenttä alusta. Karttoihin voisi olla merkittynä myös se, että tarvitaanko jonkun esineen löytämiseksi jotain esinettä jota ei sinulla vielä ole. Pari kertaa on tullut juostua samaan kenttään toteamaan, että jaaha.
Windrider84
Member
Vastaus: Castlevania: Lords of Shadow [X360]
Joo, PS3:lla pelaan ja en tiedä yhtään koskeeko tuo bugi boksiversiota.
Joo, PS3:lla pelaan ja en tiedä yhtään koskeeko tuo bugi boksiversiota.
Vastaus: Castlevania: Lords of Shadow [X360]
Chapter 7 menos ja kyllä on tän vuoden parhaita pelejä omasta mielestäni. yllätyin. kamerasta miinusta mutta sen ongelmat hukkuu kyllä pelissä vallitsevan tunnelman, soundtrackin ja juonen alle. suosittelen.
Itellä ei ainakaan minkäänlaisia bugeja ole ilmaantunut.
Chapter 7 menos ja kyllä on tän vuoden parhaita pelejä omasta mielestäni. yllätyin. kamerasta miinusta mutta sen ongelmat hukkuu kyllä pelissä vallitsevan tunnelman, soundtrackin ja juonen alle. suosittelen.
Itellä ei ainakaan minkäänlaisia bugeja ole ilmaantunut.
OdeForCruelty
New Member
Vastaus: Castlevania: Lords of Shadow [X360]
Demon perusteella jätän Lords of Shadowin hankinnan suosiolla tulevaisuuteen, eli astetta akuutimman mättämisnälän tyydyttämiseen. Samoin tein Dante's Infernon kanssa. Tunnelman ja ääninäyttelyn puolesta ollaan mitä ilmeisimmin erittäin hyvissä kantimissa, taistelu taas ei tuntunut kovinkaan tyydyttävältä ja kamerasta ei tarvitsekaan enää mainita. Kun nyt on tänä vuonna tullut hakattua kymmeniä ja taas kymmeniä tunteja mestariteoksia kuten Bayonettaa ja God of War 3:a, niin LoS tuntuu pierulta saharassa siinä seurassa. Kyllä ne kriteerit siitä itsestään laskee, samaa tahtia verenhimon kohoamisen kanssa.
Demon perusteella jätän Lords of Shadowin hankinnan suosiolla tulevaisuuteen, eli astetta akuutimman mättämisnälän tyydyttämiseen. Samoin tein Dante's Infernon kanssa. Tunnelman ja ääninäyttelyn puolesta ollaan mitä ilmeisimmin erittäin hyvissä kantimissa, taistelu taas ei tuntunut kovinkaan tyydyttävältä ja kamerasta ei tarvitsekaan enää mainita. Kun nyt on tänä vuonna tullut hakattua kymmeniä ja taas kymmeniä tunteja mestariteoksia kuten Bayonettaa ja God of War 3:a, niin LoS tuntuu pierulta saharassa siinä seurassa. Kyllä ne kriteerit siitä itsestään laskee, samaa tahtia verenhimon kohoamisen kanssa.
TUHOMURSU
KonsoliFIN Alumni
Vastaus: Castlevania: Lords of Shadow [X360]
Tavallaan joo ja ei. Miljööt ovat kentissä parhaimmillaan hienoja ja maalaileva sinfoninen musiikki korostaa meininkiä mukavasti. Ympäristötunnelmointia kuitenkin rassaa pelin rytmitys. Alueet vaihtuvat todella nopeasti ja siinä missä hetki sitten oltiin idyllisessä metsässä, seistään seuraavassa kentässä keskellä umpeen jäätynyttä järveä superpakkasissa. Jatkuvuutta simuloi oikeastaan vain tuo musiikki joka on saman tyyppistä joka kentässä. Tulee semmoinen fiilis että kunhan vaan länäävät kenttiä jonoon, tarinankuljetuksesta viis. Ääninäyttely on aika surkeata koska repliikit ovat niin saatanan tyhmiä. Jos ei kuuntele mitä puhuvat, niin kai sitä voisi ihan toimivaksi sanoa. Tunnistettavia ääniä, mutta täysin vailla tunnetta tai sitä ns. ääninäyttelyä. Tarinaa tarjoillaan latausruutujen tekstihelvetin ja Picardin lässynlässyn lisäksi myös kentistä löytyvien kääröjen avulla. Skippailen melko tylysti kaiken. Noloa luettavaa.
Taistelu on simppeliä reaktiopohjaista läiskyttelyä. Jatkuvuutta komboissa ja temppuilussa ei oikein voi sanoa olevan, sillä pääosaa näyttelee väistely. Viholliset tulevat kohti kuin raketit, nopeasti ja väkevästi. Turha kuvitella että keskellä vihollislaumaa voisi improvisoida ihmeitä ja nikkaroida ns. vastapalloon. Etäisyydet taistelijoiden välillä ovat niin lyhyitä että se ei ole sekuntiakaan kun tarjotaan moraa, vaikka kaukana oleva kamera olisi suonut hieman eriluontoisen taistelemisenkin. Torjunnat ja countereiden hakeminen tällaisissa tilanteissa on turhaa, sillä vaikka yksi tyyppi saataisiinkin "kanveesiin" on matsissa useimmiten muita vihollisia jotka kyllä hahmon keksivät jos jää hetkeksikään paikoilleen. Juju on oikeastaan siinä, että vihollisilla on ns. heikkoja kohtia jotka nähdään kätevästi bestiarystä. Jotkut kaatuvat sekunnissa heittoveitsiin siinä missä ne eivät tehoa joihinkin minkään vertaa.
Pelin viehätys on tavaroiden etsimisessä, sillä olettamuksella että Metroidvaniat maistuvat. Tässä on romuja piilotettu huippupaskan kamerasysteemin avulla samankaltaisella "epäreiluudella" kuin esim. Metroidien seiniltä näyttävät seinät jotka oikeasti kätkevät itemin sisäänsä - täytyy joko systemaattisesti nuohota tai luottaa tuuriin.
Tällä hetkellä omat pelille antamat pisteet liikkuvat siellä kolmen ja neljän tähden välimaastossa. Paljon hyvää, mutta myös paljon huonoa. Hintansa väärti? Ehdottomasti sen 40 euron millä pelin saa esim. zavvista. Täytyy rustailla akuutimmin kun arvostelumahdollisuus tulee tänne.
Ylläolevassa viestissä puhuttiin Dantesta. Se oli tarinallisesti ja miljöönsä puolesta parempi... alussa, sitten sekin nuupahti aika armotta. Se on taistelunsa puolesta jossain määrin samanlainen kuin Castlevania - viholliset kestävät oikeasti. Dantessa asia tosin oli jo niillä kantimilla että itsellä paloi käpy vuolla pienimpiäkin vihollisia vuodenpäivät. Bayonetta on tässäkin asiassa parasta ikinä. Vaikeimmalla viholliset ovat vaarallisia kuten pitää, mutta taitavan pelaajan on mahdollista lopettaa ne muutamalla iskulla käyttämällä sitä hankttua taitoa. Näin sen pitääkin mennä.
Umpitylsän alun jälkeen Castlevania on kuitenkin parantunut askel askeleelta tätä viidettä chapteria kohden missä tällä hetkellä ihmettelen.
Tavallaan joo ja ei. Miljööt ovat kentissä parhaimmillaan hienoja ja maalaileva sinfoninen musiikki korostaa meininkiä mukavasti. Ympäristötunnelmointia kuitenkin rassaa pelin rytmitys. Alueet vaihtuvat todella nopeasti ja siinä missä hetki sitten oltiin idyllisessä metsässä, seistään seuraavassa kentässä keskellä umpeen jäätynyttä järveä superpakkasissa. Jatkuvuutta simuloi oikeastaan vain tuo musiikki joka on saman tyyppistä joka kentässä. Tulee semmoinen fiilis että kunhan vaan länäävät kenttiä jonoon, tarinankuljetuksesta viis. Ääninäyttely on aika surkeata koska repliikit ovat niin saatanan tyhmiä. Jos ei kuuntele mitä puhuvat, niin kai sitä voisi ihan toimivaksi sanoa. Tunnistettavia ääniä, mutta täysin vailla tunnetta tai sitä ns. ääninäyttelyä. Tarinaa tarjoillaan latausruutujen tekstihelvetin ja Picardin lässynlässyn lisäksi myös kentistä löytyvien kääröjen avulla. Skippailen melko tylysti kaiken. Noloa luettavaa.
Taistelu on simppeliä reaktiopohjaista läiskyttelyä. Jatkuvuutta komboissa ja temppuilussa ei oikein voi sanoa olevan, sillä pääosaa näyttelee väistely. Viholliset tulevat kohti kuin raketit, nopeasti ja väkevästi. Turha kuvitella että keskellä vihollislaumaa voisi improvisoida ihmeitä ja nikkaroida ns. vastapalloon. Etäisyydet taistelijoiden välillä ovat niin lyhyitä että se ei ole sekuntiakaan kun tarjotaan moraa, vaikka kaukana oleva kamera olisi suonut hieman eriluontoisen taistelemisenkin. Torjunnat ja countereiden hakeminen tällaisissa tilanteissa on turhaa, sillä vaikka yksi tyyppi saataisiinkin "kanveesiin" on matsissa useimmiten muita vihollisia jotka kyllä hahmon keksivät jos jää hetkeksikään paikoilleen. Juju on oikeastaan siinä, että vihollisilla on ns. heikkoja kohtia jotka nähdään kätevästi bestiarystä. Jotkut kaatuvat sekunnissa heittoveitsiin siinä missä ne eivät tehoa joihinkin minkään vertaa.
Pelin viehätys on tavaroiden etsimisessä, sillä olettamuksella että Metroidvaniat maistuvat. Tässä on romuja piilotettu huippupaskan kamerasysteemin avulla samankaltaisella "epäreiluudella" kuin esim. Metroidien seiniltä näyttävät seinät jotka oikeasti kätkevät itemin sisäänsä - täytyy joko systemaattisesti nuohota tai luottaa tuuriin.
Tällä hetkellä omat pelille antamat pisteet liikkuvat siellä kolmen ja neljän tähden välimaastossa. Paljon hyvää, mutta myös paljon huonoa. Hintansa väärti? Ehdottomasti sen 40 euron millä pelin saa esim. zavvista. Täytyy rustailla akuutimmin kun arvostelumahdollisuus tulee tänne.
Ylläolevassa viestissä puhuttiin Dantesta. Se oli tarinallisesti ja miljöönsä puolesta parempi... alussa, sitten sekin nuupahti aika armotta. Se on taistelunsa puolesta jossain määrin samanlainen kuin Castlevania - viholliset kestävät oikeasti. Dantessa asia tosin oli jo niillä kantimilla että itsellä paloi käpy vuolla pienimpiäkin vihollisia vuodenpäivät. Bayonetta on tässäkin asiassa parasta ikinä. Vaikeimmalla viholliset ovat vaarallisia kuten pitää, mutta taitavan pelaajan on mahdollista lopettaa ne muutamalla iskulla käyttämällä sitä hankttua taitoa. Näin sen pitääkin mennä.
Umpitylsän alun jälkeen Castlevania on kuitenkin parantunut askel askeleelta tätä viidettä chapteria kohden missä tällä hetkellä ihmettelen.
TUHOMURSU
KonsoliFIN Alumni
Vastaus: Castlevania: Lords of Shadow [X360]
Kai on Bayonetta plakkarissa?
Jos ei ole niin etin sut täältä Herwoodista ja tungen kurkusta alas.
Kai on Bayonetta plakkarissa?
Jos ei ole niin etin sut täältä Herwoodista ja tungen kurkusta alas.
FelisLeo
Gamereactor
Vastaus: Castlevania: Lords of Shadow [X360]
On toki Bayonetta pelattu: lasken itseni tällaisen peligenren faniksi. Myös Ninja Gaidenin voinen mainita.
On toki Bayonetta pelattu: lasken itseni tällaisen peligenren faniksi. Myös Ninja Gaidenin voinen mainita.
Vastaus: Castlevania: Lords of Shadow [X360]
Joo, ihmettelen itsekkin miksi kameraa ei voi tässä pelissä säätää, eihän tässä ole edes käytössä God of Warin "tikku-väistelyä".
Joo, ihmettelen itsekkin miksi kameraa ei voi tässä pelissä säätää, eihän tässä ole edes käytössä God of Warin "tikku-väistelyä".
FelisLeo
Gamereactor
Vastaus: Castlevania: Lords of Shadow [X360]
Ilmeisesti kameran ulkopuolisia alueita ei ole peliin mallinnettu, ja vapaalla kameralla tällaisen huomaisi.
Ilmeisesti kameran ulkopuolisia alueita ei ole peliin mallinnettu, ja vapaalla kameralla tällaisen huomaisi.
TUHOMURSU
KonsoliFIN Alumni
Vastaus: Castlevania: Lords of Shadow [X360]
Kentässä jossa tulee ensimmäinen
, kyseisestä olennosta löytyy myös patsas paikasta jossa se viimein saadaan kiinni. Mikähän mahtaa olla patsaan funktio? Muuta kuin naurattaminen? Monilta on varmaan mennyt ohi kun se näkyy niin hirveän huonosti.
Kummallisen onnistuneita huumorikohtia tullut pari. Tykkäsin ihan hitosti noista mainituista otuksista yleisesti, mutte sitä repesi kunnolla hiipivälle
Tuon takia pelille antaa kaiken anteeksi
Tuli viimein breikattua toiselle levylle. Yllätyin oikeastaan että sitä joutui käyttämään. Aavistelin, että kun kummatkin asensi voisi pelilevynä käyttää yhtä ja samaa. Eipä tuo vaihtelu niin häiritse, vaikka vanhoille alueillekin mennessä aarteita etsimään joutuu levyn könytä vaihtamaan.
Huomannut että käyttää ihan liikaa samaa liikettä: se äksällä pohjassa pidettävä matonpiiskaussarja. Älyttömän tehokas, ulottuva ja suht vaivaton käyttää. Countereita ei tule käytettyä juuri ollenkaan. Täytyy toivoa että kakkosessa liikekenttä on rahtusen avonaisempi eikä yhden napin näpytyksellä saisi 10 sekunnin pituisia läiskyyttelyitä aikaiseksi. Juoksun voi myös siirtää jotenkin muuten tapahtuvaksi. Oma sormi on jotenkin vammainen, sillä juoksuun pääseminen tuottaa monesti harmaita hiuksia.
Kentässä jossa tulee ensimmäinen
Chupacabra
Kummallisen onnistuneita huumorikohtia tullut pari. Tykkäsin ihan hitosti noista mainituista otuksista yleisesti, mutte sitä repesi kunnolla hiipivälle
luurangolle.
Tuli viimein breikattua toiselle levylle. Yllätyin oikeastaan että sitä joutui käyttämään. Aavistelin, että kun kummatkin asensi voisi pelilevynä käyttää yhtä ja samaa. Eipä tuo vaihtelu niin häiritse, vaikka vanhoille alueillekin mennessä aarteita etsimään joutuu levyn könytä vaihtamaan.
Huomannut että käyttää ihan liikaa samaa liikettä: se äksällä pohjassa pidettävä matonpiiskaussarja. Älyttömän tehokas, ulottuva ja suht vaivaton käyttää. Countereita ei tule käytettyä juuri ollenkaan. Täytyy toivoa että kakkosessa liikekenttä on rahtusen avonaisempi eikä yhden napin näpytyksellä saisi 10 sekunnin pituisia läiskyyttelyitä aikaiseksi. Juoksun voi myös siirtää jotenkin muuten tapahtuvaksi. Oma sormi on jotenkin vammainen, sillä juoksuun pääseminen tuottaa monesti harmaita hiuksia.
Vastaus: Castlevania: Lords of Shadow [X360]
Joo minä en edes torju. Väistelyä tulee harrasteltua aika ahkerasti taistelussa, miksi torjua kun voi väsitellä ja vihollisille ei tule mahdollisuuksia edes saada iskua perille. Ja itsekkin olen samaa mieltä siitä ettei juokseminen ole parhaassa mahdollisessa paikassa. Pelien tekijöiden pitäisi tajuta noiden tattien ja triggerien rajoitteet, eli ei mitään "kaksi kertaa eteen" tateista tai rämpytä triggeriä (mitä ei kyllä onneksi tässä ole).
Jos olet päässyt keittiö osuuteen:
Repesin.
Joo minä en edes torju. Väistelyä tulee harrasteltua aika ahkerasti taistelussa, miksi torjua kun voi väsitellä ja vihollisille ei tule mahdollisuuksia edes saada iskua perille. Ja itsekkin olen samaa mieltä siitä ettei juokseminen ole parhaassa mahdollisessa paikassa. Pelien tekijöiden pitäisi tajuta noiden tattien ja triggerien rajoitteet, eli ei mitään "kaksi kertaa eteen" tateista tai rämpytä triggeriä (mitä ei kyllä onneksi tässä ole).
Jos olet päässyt keittiö osuuteen:
Ja muutes, huomasitko sen Metal Gear Solid hälytys musiikin kun ryömit pitkin sitä ghouli kanavaa sinne keittiöön?
Vastaus: Castlevania: Lords of Shadow [X360]
Itse käyttelin kans lähinnä vain väistelyä pelin keskivaiheille saakka, joka kostautui loppupään pomomatseissa. Nyt rollailu on vähentyny huomattavasti ja blokkailu tulee luonnostaan kun muistaa tarkkailla vihollisen liikkeitä. Sync blokkaamisesta on suuri apu esim
Kamera on meikäläisen mielestä juuri passeli, eikä ajoittaiset ns. kuolleet kulmat juurikaan haittaa ja taisteluista selviää kuitenkin lopulta. Kiinteä kamera sopii peliin loistavasti, kun nopeatempoisissa kahakoissa ei ole juurikaan aikaa jäädä pyörittelemään kameraa, kun pitää samaan aikaan huolehtia blokkailusta, dodgettamisesta ja överiläiskyttelykomboista.
Itse käyttelin kans lähinnä vain väistelyä pelin keskivaiheille saakka, joka kostautui loppupään pomomatseissa. Nyt rollailu on vähentyny huomattavasti ja blokkailu tulee luonnostaan kun muistaa tarkkailla vihollisen liikkeitä. Sync blokkaamisesta on suuri apu esim
Pan/haarniskaenkelibossia vastaan jonka jotkut hyökkäykset ovat niin nopeita että niitä on miltei mahdoton väistää.
Kamera on meikäläisen mielestä juuri passeli, eikä ajoittaiset ns. kuolleet kulmat juurikaan haittaa ja taisteluista selviää kuitenkin lopulta. Kiinteä kamera sopii peliin loistavasti, kun nopeatempoisissa kahakoissa ei ole juurikaan aikaa jäädä pyörittelemään kameraa, kun pitää samaan aikaan huolehtia blokkailusta, dodgettamisesta ja överiläiskyttelykomboista.
Ghoulikäytävän nerokkaan MGS läpän hoksasin mutta missä vaiheessa tuo luurankotyyppi näkyy? Chapter X menossa eikä ole tullut vielä vastaan vai menikö se mulla ohi?
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vastaus: Castlevania: Lords of Shadow [X360]
Hieman skeptisenä tuli tämäkin peli hankittua. Onneksi. Edit; huomasin että aikalailla samoilla linjoilla ovat myös olleet muut pelaajat
Sillä esimerkiksi pelin demo antoi törkeän huonon kuvan pelin potentiaalista. Demo sijoittuu aivan pelin alkuun ja onkin pelin ehdottomasti sitä huonointa antia.
Myös se että vasenta tattia ei käytetä, edes kameran pienimuotoiseen ohjailuun, tuntuu hutiloidulta ja viimeistelemättömältä. Alkuun tuo tuntuu kuin ajaisi autoa jolla ei voi kääntyä vasemmalle.
Peliä ei voi hyvällä tahdollakaan kutsua Metroid-tyyppiseksi sillä turhan hätäisen paikasta toiseen poukkoilun ohella vanhoille alueille ei ole juurikaan syytä palata, ehkä muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Kuvaisin tätä enemmänkin typistetyksi God of War:iksi sillä tutkittavaa on hyvin vähän. Eteenpäin mennään muutaman hassun mutkan kautta.
Taistelu on yksinkertaisuudessaan toteutettu hyvin vaikka nimellinen kombojen määrä on mukava, harvempaa niistä tulee oikeasti käytettyä sillä taistelu on välistä erittäin hektistä pahalaisten syöksyessä kirjaimellisesti syliin.
Ne ongelmat joita pelin edetessä ratkotaan on suurin osa yksinkertaisia mutta silti tarpeeksi mielenkiintoisia muutamaa tasohyppelyosuutta lukuunottamatta; sillä hahmon liikkeet ovat aivan liian kankeat soveltuakseen millintarkkaan hyppimiseen.
Pelin graafinen ulkoasu on kerta kaikkiaan loistava. Maisemat välistä säväyttävät tunnelmallaan jota ehostaa erinomainen musiikki. Tämä onkin ehdottomasti pelin se suurin pelastava puoli sillä juoni on lattea ja osittain ennalta arvattavissa.
Kritiikistä huolimatta nautin pelistä sillä peli on vielä uunissa uutta, vaikeampaa kierrosta varten.
Hieman skeptisenä tuli tämäkin peli hankittua. Onneksi. Edit; huomasin että aikalailla samoilla linjoilla ovat myös olleet muut pelaajat
Sillä esimerkiksi pelin demo antoi törkeän huonon kuvan pelin potentiaalista. Demo sijoittuu aivan pelin alkuun ja onkin pelin ehdottomasti sitä huonointa antia.
Myös se että vasenta tattia ei käytetä, edes kameran pienimuotoiseen ohjailuun, tuntuu hutiloidulta ja viimeistelemättömältä. Alkuun tuo tuntuu kuin ajaisi autoa jolla ei voi kääntyä vasemmalle.
Peliä ei voi hyvällä tahdollakaan kutsua Metroid-tyyppiseksi sillä turhan hätäisen paikasta toiseen poukkoilun ohella vanhoille alueille ei ole juurikaan syytä palata, ehkä muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Kuvaisin tätä enemmänkin typistetyksi God of War:iksi sillä tutkittavaa on hyvin vähän. Eteenpäin mennään muutaman hassun mutkan kautta.
Taistelu on yksinkertaisuudessaan toteutettu hyvin vaikka nimellinen kombojen määrä on mukava, harvempaa niistä tulee oikeasti käytettyä sillä taistelu on välistä erittäin hektistä pahalaisten syöksyessä kirjaimellisesti syliin.
Ne ongelmat joita pelin edetessä ratkotaan on suurin osa yksinkertaisia mutta silti tarpeeksi mielenkiintoisia muutamaa tasohyppelyosuutta lukuunottamatta; sillä hahmon liikkeet ovat aivan liian kankeat soveltuakseen millintarkkaan hyppimiseen.
Pelin graafinen ulkoasu on kerta kaikkiaan loistava. Maisemat välistä säväyttävät tunnelmallaan jota ehostaa erinomainen musiikki. Tämä onkin ehdottomasti pelin se suurin pelastava puoli sillä juoni on lattea ja osittain ennalta arvattavissa.
Kritiikistä huolimatta nautin pelistä sillä peli on vielä uunissa uutta, vaikeampaa kierrosta varten.
Viimeksi muokannut moderaattori:
TUHOMURSU
KonsoliFIN Alumni
Vastaus: Castlevania: Lords of Shadow [X360]
VIII taisi alkaa. Nazgûleihin paloi käpy. Ei sinänsä vihuihin jotka ovat ihan haastavia jo itsessään, mutta kamera on ehkä paskimmillaan tässä chapterissä. Saanut liikkumisella kameran seinän läpi, hahmon piiloon nurkkauksiin ja se tuntuu liikkuvan suunnasta toiseen aivan raivostuttavan epäloogisesti. Castlevania on ehdottomasti paskimmillaan ahtaissa tiloissa. Ensimmäisistä parvekenaksuleista kun selvisi, tuli kuoltua kameran takia seuraaviin ja ah ihanaa checkpoint on parveketanssien takana. Ei kyllä pystynyt samoilla höyryillä jatkamaan. Pariin otteeseen kyllä saanut tuumia checkpointtien kanssa, että mitähän helvettiä ovat miettineet peliä tehdessä. Vammasia kohtia joutuu monasti sahaamaan uudestaan. Ote herpaantuu, suoritustaso laskee ja vitutus kasvaa.
Edelleen kolmosen yläpuolella ollaan arvosanan kanssa. Juuri ja juuri. Saa nähdä tuleeko sillä vaikeimmalla pelattua. Kentät ovat kyllä tosi lyhyitä, mutta onhan tämä aika pirun tylsä peli ja nojaa huolimattomasti mietittyyn taistelemiseen.
Se oli muistaakseni jossain V kappaleen paikkeilla. Taisi olla se ensimmäinen luuranko jonka näki. Siinä Gabriel veivas semmosta vääntöpyörää ja kamera heilui sillain että joka väännöllä näytti hahmon taakse, jossa luuranko hiipi joka heilumisella lähemmäksi.
VIII taisi alkaa. Nazgûleihin paloi käpy. Ei sinänsä vihuihin jotka ovat ihan haastavia jo itsessään, mutta kamera on ehkä paskimmillaan tässä chapterissä. Saanut liikkumisella kameran seinän läpi, hahmon piiloon nurkkauksiin ja se tuntuu liikkuvan suunnasta toiseen aivan raivostuttavan epäloogisesti. Castlevania on ehdottomasti paskimmillaan ahtaissa tiloissa. Ensimmäisistä parvekenaksuleista kun selvisi, tuli kuoltua kameran takia seuraaviin ja ah ihanaa checkpoint on parveketanssien takana. Ei kyllä pystynyt samoilla höyryillä jatkamaan. Pariin otteeseen kyllä saanut tuumia checkpointtien kanssa, että mitähän helvettiä ovat miettineet peliä tehdessä. Vammasia kohtia joutuu monasti sahaamaan uudestaan. Ote herpaantuu, suoritustaso laskee ja vitutus kasvaa.
Edelleen kolmosen yläpuolella ollaan arvosanan kanssa. Juuri ja juuri. Saa nähdä tuleeko sillä vaikeimmalla pelattua. Kentät ovat kyllä tosi lyhyitä, mutta onhan tämä aika pirun tylsä peli ja nojaa huolimattomasti mietittyyn taistelemiseen.
TUHOMURSU
KonsoliFIN Alumni
Vastaus: Castlevania: Lords of Shadow [X360]
Tulipahan läpästyä. Ihan ok, vaikka loppujutun logiikkaa en tajunnut kyllä pätkän vertaa - sen mitä lopputekstien jälkeen tuli. Ei nuo trialitkaan niin hirveän haastavia tunnu olevan, lähinnä viitsimistä kysyvät. Näinköhän tuota pelin vaikeustasoa pystyisi kesken muuttamaan ja tehdä trialit samalla kun läpäisisi kentät vaikeimmalla.
Tuosta lopusta täytyy sen verran vielä sanoa, että kakkonen on jo nyt parempi peli. Onpahan joku koukku tms.
Tulipahan läpästyä. Ihan ok, vaikka loppujutun logiikkaa en tajunnut kyllä pätkän vertaa - sen mitä lopputekstien jälkeen tuli. Ei nuo trialitkaan niin hirveän haastavia tunnu olevan, lähinnä viitsimistä kysyvät. Näinköhän tuota pelin vaikeustasoa pystyisi kesken muuttamaan ja tehdä trialit samalla kun läpäisisi kentät vaikeimmalla.
Tuosta lopusta täytyy sen verran vielä sanoa, että kakkonen on jo nyt parempi peli. Onpahan joku koukku tms.
Vastaus: Castlevania: Lords of Shadow [X360]
Jos ihmettelet, miksi
Beisikli niinku näin.
Jos ihmettelet, miksi
Gabrielista tuli Dracula, niin muistettakoon, että Lords of Shadowilla ei ole juonellisesti mitään tekemistä alkuperäisen Castlevania- sarjan kanssa. Vanhassa CV:ssa Dracula tunnettiin ennen nimellä Mathias Cronqvist. Gabrielin sanotaan olevan Cronqvistin perheen äpärälapsi, mutta missään ei mainita hänen olevan juuri tuo Mathias.
Kumpikin CV sarja ymmärtääkseni lainaa Bram Stokerilta Draculan syntytarinan. Draculan (Gabriel/Mathias) vaimo murhataan -> Dracula kieltää Jumalan ja täten muuttuu hirvijäksi vanppyyriksi.
Gabriel tekee jonkinmoisen rituaalin Saatanaa viimeistellessään, jolla voi olla jotain tekemistä pimeyden herraksi muuttumisen kanssa. Ks. 9:27 http://www.youtube.com/watch?v=N0rZaHRb1Rg&feature=related
Hoksaa myös vilahtavat mustat siivet. Whats up with that?
Kumpikin CV sarja ymmärtääkseni lainaa Bram Stokerilta Draculan syntytarinan. Draculan (Gabriel/Mathias) vaimo murhataan -> Dracula kieltää Jumalan ja täten muuttuu hirvijäksi vanppyyriksi.
Gabriel tekee jonkinmoisen rituaalin Saatanaa viimeistellessään, jolla voi olla jotain tekemistä pimeyden herraksi muuttumisen kanssa. Ks. 9:27 http://www.youtube.com/watch?v=N0rZaHRb1Rg&feature=related
Hoksaa myös vilahtavat mustat siivet. Whats up with that?
Beisikli niinku näin.