Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)
Käytät vanhentunutta selainta. Kyseinen selain ei pakosti näytä tätä tai muita sivustoja oikein. Sinun tulisi päivittää selaimesi tai käyttää vaihtoehtoista selainta..
Laitoin pelin Japani version tilaukseen. Koska en oikein tuota Englanti sössötystä tämän tyyppisissä peleissä siedä.
Mutta kuitenkin hyllyssä lojuu jo kaksi Deluxe editionia vielä muoveissa. Silloin kun tuli hätäpäissään kahdesta paikkaa tilattua että varmasti saisin
kopion.
Pitänee varmaan laittaa toinen myyntiin kunhan jaksaa tai kerkeää.
Joo ei purkki valiumia riitä tolle hardille, kyllä on saanu halleluujaata ja hoosiannaa huutaa aina radan jälkeen. Mutta mukavan erillainen peli on kyllä.
Hyvitykseksi pitkästä odotteluajasta Eurooppa saa Catherinesta oman erikoisversionsa. Stray Sheep Editionista löytyy t-paita, pari lasinalusta ja Catherine-juliste. Koko komeus tarjoillaan pizzalaatikon näköisessä peliboksissa.
Deep Silver today announced that a limited edition for the action-adventure/puzzle
mix Catherine will be available at the game’s release in February 2012.
The “Stray Sheep Edition” is named after the Stray Sheep Bar where Vincent, the
game’s protagonist, spends most of his time after work and interacts with his
lifelong friends, seeking advice for how to solve the dilemma he’s currently
embroiled in. Should he continue the affair he’s having with the seductress
Catherine, or abandon the sexy newcomer to deepen his relationship with his
girlfriend Katherine?
This limited edition offers the following extras:
- An exclusive T-Shirt that is a replica of the Rave-T-Shirt that Vincent wears in
the game
- Two Stray Sheep bar-themed coasters
- A seductive Catherine poster that is exclusively available in this deluxe edition
- A pizza delivery box from the Stray Sheep Bar that serves as the packaging for all
the extra items found in the European deluxe edition
“We wanted to offer Europe's Catherine fans something special and unique, something
that was not available before.”, says Peter Brolly, brand manager at Deep Silver.
“And with a very competitive price point for the Deluxe edition, we ensure that it’s
an extremely attractive proposition - just like Catherine herself.”
Onko jotain tietoa mistä tuota Euroopan erikoispainosta saisi tilattua, pleikkarille? Amazonista löytyy, mutta muualla ei oikein ole tullut nähtyä. Kovasti kiinnostaa tämä peli kyllä, lähtee tilaukseen mahdollisimman pian, mutta kysellään nyt ensin, josko jollain olisi paremmin tietoa, heh. Pitää sitten katsoa, onko juliste mistään kotoisin, että jos ostaisi kehykset ja pistäisi seinälle. Ja toivoa taas kerran, että mukana tuleva paita ei olisi mikään hirveän iso, että voisi käyttääkin sitä.
Onko jotain tietoa mistä tuota Euroopan erikoispainosta saisi tilattua, pleikkarille? Amazonista löytyy, mutta muualla ei oikein ole tullut nähtyä. Kovasti kiinnostaa tämä peli kyllä, lähtee tilaukseen mahdollisimman pian, mutta kysellään nyt ensin, josko jollain olisi paremmin tietoa, heh. Pitää sitten katsoa, onko juliste mistään kotoisin, että jos ostaisi kehykset ja pistäisi seinälle. Ja toivoa taas kerran, että mukana tuleva paita ei olisi mikään hirveän iso, että voisi käyttääkin sitä.
Play.comista näyttäisi myös saavan tilattua Euroopan erikoispainosta ja hintakin miltein samaa luokkaa Amazonin kanssa. Itse olen vähän kahden vaiheilla ostanko normiversion vai tuon erikoispainoksen, kun sisältö hieman köyhempi kuin USA-erikoispainos, jossa omasta mielestäni hienompi paita ja tyylikkäät boxerit, tyynynpäällinen sekä taidekirja ja soundtrack. VPD näyttäisi myyvän tätä sisällöltään rikkaampaa USA-painosta 100e ryöstöhinnalla, mutta aika kipeää tekee pulittaa 40e ylimääräistä tyynyliinasta, boxereista, taidekirjasta ja soundtrackistä. Katsellaan jospa halvalla löytyisi pelkkä USA-versio pelistä niin saatan kallistua sen puoleen eniten.
Loppu häämöttää! Tänään voisi koettaa, jos pääsisi jopa läpi saakka, viimeistä paikkaa viedään, kerrosten määrästä en tiedä, kolmannes kerros taisi tulla eilen pelattua, joten varmaan enää pari. Loppubossia odotellessa.
Normaalilla on tullut pelattua ja kyllä on muutaman kerran meinannut hermot mennä, kun ei tajua, että miten pääsisi eteenpäin. Mutta voi että sitä onnistumisen tunnetta, kun viimeinkin onnistuu/tajuaa. Onneksi noita retryjä on kymmeniä, niin ei ole hätää. Useimmat kentät on kuitenkin mennyt ihan sopivalla haastavuustasolla.
Yhdessä kentässä turhauduin itse asiassa jopa niin paljon, että aloin vain työntää kaikkia laatikoita pois ja oho, alas alkoikin sitten tippua kymmeniä kerroksia kohti pimeyttä. Sitten tuli "Edge!" ja kappas, pääsin taas eteenpäin, eikä loppukaan ollut enää kaukana Niin, no, ei tätä peliä varmaan ihan noin oltu suunniteltu pelattavaksi, heh.
Suurimmat syyt kuolemaan eivät ole tulleet kuitenkaan puzzlejen vaikeudesta, vaan esimerkiksi siitä, että olen astunut jäälle väärin ja lentänyt kaaressa reunasta alas.
Jokaisen kentän lopussa tulevat bossit ovat kyllä ahdistavia Muut kentät menee helposti ja suht rauhassa mietiskellen, mutta kiesus nuo bossit on niin perseessä kiinni, että alkaa paniikki iskeä ja sitten tehdäänkin jo vääriä valintoja.
Hyvistellen olen kokeillut mennä ja tehdä "oikein", siniseen siis taivun, kohti enkeliä.
Selviytyjistä.
Baarissa olevista miehistä taisi kaikki muut paitsi herra poliisi selvitä, snif. Pitää pelastaa seuraavalla pelikerralla sitten.
Toiselle pelikerralla pelaan sitten punaista pirua päin menevää hahmoa Onko tässä kuinka monta erilaista loppua, joku taisi mainita kahdeksan?
Lähde: Endings - Catherine Wiki
Huom. jos haluaa välttyä kaikilta mahdollisilta spoilereilta, ei välttämättä kannata klikata linkkiä. Ei sisällä silti mitään yksityiskohtaisia selostuksia loppuratkaisuista, vaan lähinnä sen mitä pitää tehdä, että tietty lopetus onnistuu.
Pitkään olen pohtinut pelin hankintaa ja nyt sen sitten ostin. Ja oli kyllä loistava ostos.. tai sitten ei. En muista, että olisi mistään muusta pelistä jäänyt näin ristiriitaiset fiilikset.
Peli tuli postista juuri sopivasti selaiselle päivälle ettei ollut mitään sinä päivänä joten minäpä vedin pelin läpi yhteen putkeen ja n. 12tuntia läpipeluuseen meni. Voin sanoa ettei ollut terveellistä mielenterveydelle. Peli oli todella "fucked up" paremman termin puuttessa.
Tarinankerronta pelissä oli sopivan omalaatuista ja siihen ihastuin heti. Välinäytökset ja baarissa hengailu oli kokemuksena jotain sellaista mitä muut pelit eivät ole pystyneet tarjoamaan. Henkilöhahmot olivat todella mielenkiintoisia paitsi, että itse Vincent oli nyt vähän nääh. Tarina pelissä oli todellakin seko. Siis koko pelin lähtökohta oli siinä, että (suurta spoileria):
Boss (tai mikä jumala sitten olikaan) halusi tappaa kaikki miehet, jotka eivät halunneet saada lapsia. Ja täten estää mukamas tapahtuva ihmisten sukupuutto.
Siis mitä ******! Kuka näitä tarinoita keksii ja mitä aineita he käyttävät... hups, unohdin. Puhumme japanilaisista tässä. Pelin yliluonnollinen puoli eli painajaisosat oli lähtökohdiltaan ja tunnelmaltaan todella mainio. Lampaat, ihan älyttömän upea idea. Ja rippituoli-kysymyksen pistivät oikeasti miettimään ja oli mielenkiintoista nähdä mitä muut pelaajat olivat vastanneet. Syvällisemmin kun rupesin peliä ajattelemaan, niin löydän monia yhtymäkohtia maailmanhistorian hienoimman teoksen eli Danten Jumalaisen Näytelmän kanssa. Niin, ja Danteahan siteerattiin itse pelissä.
Pelissä on yksi huono puoli ja pelin kannalta ongelmalliseksi sen tekee, että se ongelma on ne pelaamis-osuudet eli palikkatornikiipeily. Kiipeily on ihan täyttä schaibaa. Pelasin helpolla ja silti V-käyrä nousi niin korkealle ettei mikään peli ole sitä sinne saanut. Juu, retryjä oli pelin lopussa 99kpl mutta valitettavasti retryt eivät helpota peliä pätkääkään. Kontrollit on täyttä kuraa ja peli rokottaa ihan hitosti virheistä. Peliaika olisi varmasti ollut paria tuntia pienempi jos muutamat kentät eivät olisi olleet niin kettumaisia.
Ja lopusta:
Surkein mahdollinen loppuhan sieltä napsahti. Eli loppu, jossa Vincent ja Katherine tapaa baarissa ja Vincent selittää asian. No, Katherine ei suostu jatkamaan suhdetta ja lähtee pois. Pelin aikana pyrin Catherinen kanssa johonkin positiiviseen loppuun mutta eipä niin käynyt vaan täysin päinvastoin.
Kattoo nyt, jos pelaisi vielä pelin uusiksi toisen lopun toivossa mutta ärsyttävät palikat taitavat vieraannuttaa minut pelistä.
Peli oli siis toisaalta aivan käsittämättömän upea mutta samalla täyttä kakkaa. Vaikea tälle pelille on mitään arvosanoja antaa mutta sen voin sanoa, että suosittelen todellakin pelaamaan peliä jos haluaa kokea keskivertoa peliä syvällisemmän kokemuksen, koska peli oli todella loistava tuolla osa-alueella. Ainoastaan heille joilta pinna palaa nopeasti niin en suosittele.
Tulihan tämä pelattua jo tuossa reilu kuukausi takaperin, ja ihan hieno peli on kieltämättä kyseessä. Tosin itse olin enemmän innoissani tarinallisesta puolesta kuin tasohyppelyosuuksista:
Pelissä on yksi huono puoli ja pelin kannalta ongelmalliseksi sen tekee, että se ongelma on ne pelaamis-osuudet eli palikkatornikiipeily. Kiipeily on ihan täyttä schaibaa. Pelasin helpolla ja silti V-käyrä nousi niin korkealle ettei mikään peli ole sitä sinne saanut.
Allekirjoitan muuten, paitsi että itse alun jälkeen pelasin peliä normaalilla, enkä siltikään kokenut kiipeilyosuuksia niinkään ylitsepääsemättömän vaikeiksi, vaan lähinnä ylitsepääsemättömän rasittaviksi...
Itse hankin tämän pelin alun alkaen lähinnä siksi, että olen japanilaisen kirjailijan Haruki Murakamin suuri fani, ja pelin juonikuvaus kuulosti kovasti samantyyliseltä kuin hänen ensimmäisissä kirjoissaan. Tässä suhteessa en kyllä joutunut ainakaan pettymään, juoni on juuri niin miellyttävän sekopäinen kuin odottaa sopii
Sain itse postissa tänään ja joku 6 tuntia tuossa takana. Mukavan erilainen peli ja oikeastaan juuri sellainen mitä olen etsinyt kun ei oikein kaikenmaailman äksönit sun muut konsolilla nappaa sitten tipantippaa. Peli kyllä kieltämättä on hieman vaikeahko kun hardilla aloitti pelaamaan.. Vitutuskäyrän noustessa ja pari tuntia muutamaan tasoon kulutettuani totesin että aloitanpa alusta normaalilla. Ja sitten mentiin kyllä aivan liian helpon puolelle Hieman olisi siis vaikeustasoissa hiottavaa, nyt on vaikea päättää pelatako hardilla vai normalilla. Tapana on pelata hardilla, mutta peli rokottaa niin saatanasti hardilla ja kentätkin on vähän vaikeita noin nykypäivän standardeilla ja varsinkin kun ei kaikkia jippoja osaa vasta-alkaneena. Nimimerkillä ensimmäisessä tutoriaali-kentässä game over
Stoori vaikuttaisi olevan mukavan sekopäinen ja baarissa jutuskelut mukavasti tasoittavat verenpainetta hermoja raastavien puzzletasojen jälkeen. Hyvä kombinaatio siis
Näin äkkiseltään ei edes löydy oikeastaan mitään moitittavaa. Enkkupuhekin on siedettävää vaikka hahmojen suut hieman aukenevatkin omia aikojaan, mutta paljon pahempaakin on nähty. Lyhyeltähän tämä vaikuttaa, mutta sitä nämä kaikki nykypäivän pelit taitavat olla
Mitäs muut tykänneet? Hirveän montaa kommenttia ei näytä pelistä olevan täällä
Catherine oli yksi suosikkeja ps3:lla joten pakkohan se oli full bodyn erikoisversio laittaa tilaukseen jo kuukausia ennen julkaisua.
Hintaa tuolla oli 79.95e eli 20e enemmän mitä perus versiolla ja kyllä tuossa ainakin itselle oli jo tuon arvosta sisältöä.
Artbook ei mikään iso ollut, mutta en isompaa sen promo kuvan perusteella odottanutkaan. Tuo lammas oli jopa isompi kuin oletin.
Soundtrack on hemmetin hyvä, mutta valitettavan lyhyt sillä vaikka biisejä on 21 niin kestoa on vain 38 minuuttia.
Itse peli oli edelleen helvetin hyvä ja pituutta on vähintään tarpeeksi.
En alunperinkään kiinnostunut tästä niiden palikkapulmien ansiosta vaan se tarina ja hahmot oli se juttu joten orkkis tuli pelattua sillä piilotetulla helpoimmalla tasolla ja tämä safety tasolla.
Safety tasolla saa miettiä etenemistä rauhassa, koska kenttä ei jatkuvasti murene ja myös kaikki ns.ansa palikat puuttuu eli piikit, pommit, jääpalikat ja muut vastaavat.
Jos oikein laiskottaa niin R1 napin painalluksella peli vetää sun puolesta kentän läpi.
Jopa tuolla vaikeustasolla peli kesti 10 tuntia eli keskustelua on paljon jos niin haluaa. Itse juttelin baarissa aina kaikille kuten myös varsinaisten kenttien levähdys alueilla.
Jos taas kuuluu niihin jotka jopa nauttii noista palikkapulmista niin heti alussa voi valita remix versiot kentistä joissa jokainen palikka ei enää ole oma yksittäinen kuutio vaan niitä on myös eri muodostelmissa.
Myös online puoli löytyy jossa voi kilpailla muita vastaan.
Viimeksi kun pelasin tämän läpi niin olin niin kova pelimies naisten suhteen, että Vincent jäi yksin
Nyt sain hyvän lopetuksen Katherinen kanssa. Oikeasti olisin halunnut Rin lopetuksen, mutta sen saaminen vaatii jo googlausta sillä tiettyihin kysymyksiin pitää vastata juuri oikein tai yhden tapahtuman jälkeen koko mimmiä ei enää näe tarinan aikana.
Täytyy vetää jossain vaiheessa koko tarina vielä tavallaan visual novel tyylillä eli annan pelin pelata kaikki kentät enkä piruuttani vastaa koskaan Katherinen tai Catherinen puheluihin tai viesteihin ja katson netistä kaikki oikeat vastaukset.
Rin on omasta mielestä se paras vaihtoehto...
vaikka oikeasti onkin poika.
Katherine on tiukkapipo kontrolli friikki joka haluaa jopa Vincentin tilin haltuunsa ettei tämä tuhlaa rahaa kaikkeen "turhaan".
Catherine on psykopaatti stalkeri.
Joten jäljelle jää Qatherine eli Rin joka on se kaikista normaalein noista kolmesta vaikka lopulta paljastuukin pojaksi.
Ja onhan Rin myös parhaimman näköinen eikä mun mielipide muuttunut edes tuon paljastuksen jälkeen.
Sen kyllä myönnän, että jos Katherine olisi ollut edes kolmanneksen pelin kestosta sellainen kuin se oli mun saamassa lopetuksessa niin olisin oikeasti halunnut, että Vincent jatkaa sen kanssa.
En tiedä kuinka monta lopetusta tässä on, mutta itse sain sen jossa Vincent ja Katherine on jo suunnittelemassa häitä ja Katherine on kuin vastakohta siitä mitä oli ollut koko pelin alusta asti eli hymyili, nauroi eikä muutenkaan valittanut mistään.
Tai huomautti se siitä Vincentille, että tämä ei ole vieläkään päättänyt kenet kutsuu häihin, mutta tuokin huomautus tuli aivan eri tyylillä mitä se kaikki jatkuva valittaminen koko muun pelin aikana.
Edit:
Jos jollekkin on epäselvää, että miten pari päivää sitten julkaistu full body versio eroaa alkuperäisestä niin uudistuksiin lukeutuu ainakin:
- Rin uutena hahmona ja siihen liittyvät lopetukset, välivideot ja muut
- Useampi uusi lopetus yleensäkin
- Remix moodi pulma kentissä
- Online moninpeli
- Baarissa oleva rapunzel peli on saanut myös uusia kenttiä ja nyt niitä on 46 (vai 64, no paljon kuitenkin)
Olipa erinomainen tarina! Alkuperäinen PS3 -versio jäi tyystin pelaamatta, mutta virhe tuli korjattua Full Body julkaisun myötä. Alustavasti olin asennoitunut siihen, että pidän sekä tarinasta että pulmista. Valitettavasti heti ensimmäinen painajaiskenttä tuli lopetettua kesken Hard vaikeustasolla ja tämän jälkeen pistin uuden pelin tulille Safety vaikeustasolla. Sen enempää näiden erosta en mainitse, sillä Pelle ehti avata millä tavoin Safety muuttaa pelin pulmia.
Tarinan suhteen olin ohimennen kuullut lyhyitä kommentteja Catherinesta (pelistä, ei hahmosta) jonka myötä osasin ennakoida tiettyjä asioita. Lisäksi ResetErassa on ollut näkyvästi esillä ketjuja, joiden otsikoista oli helppo päätellä erään hahmon tausta/twisti. Silti näistä tekijöistä huolimatta tarina imaisi heti mukaansa ja päivien edetessä mietiskelin ennakkoon mihin suuntaan Vincentin naiskuviot etenevät ja kehen luottaa.
Pistän varmuuden vuoksi seuraavat mietteet spoilerin alle, vaikka nämä onkin mielestäni vain yleisluontoista pohdintaa hahmoista:
Aluksi itsellä oli samat fiilikset Katherinesta, kuin Pellellä. Kuitenkin mielipide kyseistä hahmoa kohtaan muuttui varsin nopeasti, kun rippituolin "poika" toi esiin Vincentin ja Katherinen onnellisia aikoja viiden vuoden takaa. Näiden jälkeen olin motivoitunut korjaamaan kulahtaneen suhteen. Tekstiviestien osalta pyrin olemaan mahdollisimman neutraali/etäinen Catherinea kohtaan ja joskus jätin vastaamatta viesteihin. En tosin tiedä oliko näillä merkitystä tarinan muutoksiin. Se tosin on mainittava, että Rinin suhteen olin 50/50 olisiko hän ollut parempi vaihtoehto Vincentille. Nähtävästi olin kuitenkin ehtinyt vastata siten ripputuolissa esitettyihin kysymyksiin ettei Rin ollut enää mukana tarinan toisella puoliskolla. Vincentin ja Rinin välinen ystävyys päättyi valitettavan tylysti, mikä jäi kaivamaan mieltä. En tosin valita, sillä ei jokaisen tapahtuman pidäkään aiheuttaa yksinomaan hyviä fiiliksiä.
Spoileria tarinan merkittävistä tapahtumista:
Catherinen kuolema ns. oikeassa maailmassa tuli täysin yllätyksenä. Yhtä lailla olin yllättynyt ettei tarina saanut päätöstä sen jälkeen kun Vincent ja Katherine selvisivät yhteisestä painajaisesta. Lopulta kuitenkin onnistuin korjaamaan jo yhdessä vaiheessa päättyneen suhteen ja häitä vietettiin paikallisessa kapakassa. Lisäksi Orlando ja hänen ex-vaimoke päätyivät myös yhteen. Kaikin puolin erinomainen päätös, josta jäi hyvä maku suuhun.
Kokonaisuutena ajatellen juonen tapahtumat ja etenkin lopetus tuntui sen verran luonnolliselta etten ollut enää varma tarjosiko Full Body useamman lopetuksen. Googlen mukaan uusioversio sisältää yhteensä 13 erilaista lopetusta, mikä mielestäni alleviivaa sitä miten erinomaisesti peli on suunniteltu. Esimerkiksi missään vaiheessa peli ei suoranaisesti antanut vaihtoehtoa valita kenen kanssa Vincent päätyisi kimppaan. Samaa ei voi sanoa monesta länsimaalaisesta studiosta (esim. BioWare ja CDPR), joiden peleissä parisuhde vaihtoehdot ovat pahimmassa tapauksessa luokkaa "hypätäänkö sänkyyn". Näin jälkikäteen ihmetyttää miltä tarina näyttäisi, jos...
Spoileria tarinan lopusta:
...Catherine ei olisi kuollut sekä ylipäätään miten tarina olisi jatkunut, jos Vincent olisi valinnut kyseisen demonin kumppanikseen? Yhdessä vaiheessa ajattelin, että Vincent löydetään muumiona sängystä, jos hän lankeaa Catherinen keimailuun. Toistaalta pelimaailmassa tapahtuneet kuolemat eivät johtuneet Catherinesta eli mahdollisesti näiden kahden välinen suhde olisi voinut jatkua?
^ Tähän en halua vastausta, sillä peli tulee luultavasti pelattua vielä ainakin kerran (mahdollisesti kahteen otteeseen Rinin takia).
Viikonloppuna sain vihdoinkin pelattua tähän kaikki vaihtoehtoiset loput. Parin viimeisen kanssa meinasi jo kyllästyä sillä pelin joutui pelaamaan läpi alusta asti. Onneksi mielenkiinto riitti loppuun asti.
PS3 versio jäi minulta aikoinaan kesken sillä elämäntilanteesta johtuen ehdin pelaamaan satunnaisesti todella harvoin. Full Body oli mielenkiintoinen kokemus. Positiivinen kuva jäi pelistä.
Niin, no, ei tätä peliä varmaan ihan noin oltu suunniteltu pelattavaksi, heh.
