Tuossa chapter 3 ja 5 vaiheilla alkoi tosiaan puudutus iskeä ja jopa keskenkin jättäminen kävi pariin kertaan mielessä "että jos se nyt on tätä samaa vielä toisetkin ~20-25 tuntia niin ei tule mitään ja muuhunkin voin aikani käyttää". Hyvin pitkälle sitä samaa perustekemistä se siitä seuraava olikin, mutta onneksi tuli pelattua loppuun asti. Pelin loppu kyllä nivoi todella upeasti tarinan pakettiin ja se palkitsi.
Jos tämä pitäisi arvostella arvosanalla, niin täytyy ottaa vähän sen suhteen sanoja takaisin mitä aiemmin kommentoin:
Tuskin tästä itselle ainakaan mitään 9-10/10 peliä saa, sama mitä tässä tulisi loppua kohden tapahtumaan. Ei nuo tuossa ylempänäkin kehutut pelimaailma, tunnelmat yms. ole vakuuttanut niin paljoa mitä moni tuntuu antavan arvoa. Soundtrack on kyllä hyvä, siitä ei pääse yli eikä ympäri.
Arvosanaan liittyeen muutamia perusteita risujen ja ruusujen merkeissä jotka jäänyt päällimmäisinä mieleen
+ Tarina ja tämä lopulta isolla plussalla. Alussa ja keskivaiheilla pääsääntöisesti vain todella pihalla hommasta, mutta paketoitiin upeasti. Moni puhunut tunteikkaista kohtauksista ja tapahtumista jo alkuhetkistä - niitä en itse niinkään noteerannut - mutta lopussa tuli useampia todella koskettaviakin hetkiä. Mahtava jälkifiilis jäi, joskin olen omalla tavalla iloinen ja helpottunut että peli myös vihdoin loppui.
+ Välivideoita oli sopivissa määrin (odotin jopa enemmän mitä annettu ymmärtää pelintekijän aiemmista peleistä) ja niiden laatu ja kaikki näyttely oli hienoa seurattavaa - taas kerran manittuna - etenkin loppupäässä.
+ Omaperäisen erilainen vuorovaikutustapa muihin pelaajiin. Tosin tämä tuntui olevan vähän epätasapainossa. Lähinnä tuntui helpottavan liikaa omaa etenemistä. Toisaalta teitä olisi pitänyt tehdä melkeinpä yksin ja niitä en saanutkaan yhtenäistä valmiiksi kuin kahden Knotin välille. Teiden rakentaminen vaati myös paikoittain hurjasti resursseja ja sitä samaa väkertämistä.
+ Soundtrackille ja sen kautta tunnelmanluonnille tietyissä pelinvaiheissa vielä erityismaininta.
+- Vaikeustaso. Normaalilla pelasin ja se oli varsin helppo. Kuolin
vahingossa varmaan vain kerran, kun rymysin vuorenrinnettä alas. Taistelut tai muutkaan ei aiheuttanut mitään ongelmia. Toisaalta en enempää haastetta olisi halunnutkaan, kuin ehkä sitten korkeintaan selviytymisteemassa tietyissä tavarankuljetukseen liittyvissä haasteissa ja olosuhteissa.
+- Kontrollit kunnossa - joskin turhan yksinkertaiset.
- Päävalikot ja tavaran hallinta tehty turhan nihkeäksi ja useiden klikkauksien taakse. Vain pieni miinus, ei tämä juurikaan oikeasti haitannut mutta välillä turhautti.
- Pelin pituus on kunnioitettava ja enemmänkin aikaa tähän olisi tosiaan saanut kulumaan. Omaan makuun olisi kuitenkin sopinut tiiviimpi paketti ja napakampi avoin maailma. Vähempikin kävely ja paikasta toiseen juoksuttaminen olisi riittänyt. Ei sinällään mitään vastaan hidasta tempoa ja rauhallista kulkemista omalla tavallaan upeissa miljöissä, mutta perusmekaniikat kävi turhan nopeaa tutuksi ja itseään toistavaksi. Uusia höystöjä avautui uusien aluiden ja etenemisen mukana, mutta ei siinä määrin että olisi hetkeä pidempään virkistänyt. Kenties läpinäkyvämpi ja monipuolisempi hahmon/varusteiden kehitys olisi motivoinut (ainakin itseä) tekemään enemmän ylimääräistä.
- BT:t ja MULE:t oli nähty jo ensimmäisen kerran jälkeen. Aiheuttivat pelkkää vitutusta, joskin tosin näin varmasti tarkoituskin.
- Prepperit ja muut perus NPC:t sekä erilaiset "lokaatiot" turhan geneerisiä, joitakin poikkeuksia lukuunottamatta.
Kaiken kaikkiaan upean erilainen, kaunis ja loistava peli ja jälkifiiliksissäkin kerkeää jo vähän unehtua tuo matkan aikainen puutuminen. Siihenkin varmasti olisi auttanut jos pelaajana olisin eri lailla heittäytynyt pelin maailmaan mukaan, mutta se on mielestäni aina väärä suunta jos vaatii pelaajalta tällaista että hommasta voi täysillä nauttia. Pelin itsensä pitäisi imaista, ja omalla kohdalla ei sitä sitten varmaan ihan täysin tehnyt.
Varauksetta en kenellekään tätä lähde suotittelemaan, mutta siitä huolimatta nousi omissa suosikeissa kuitenkin varsin korkealle. Ehkä ihan top10 pelikseni en uskalla lonkalta väittää. Sekin täytyy silti todeta että 10/10 arvosanoissa täytyy väkisin olla sitä mainittua fanipoikaisuutta mukana. Omissa papereissa tämä olisi aika lailla 8½ tai 9/10 vähän ylöspäin pyöristettynä.
T: Aiempi historia Kojiman peleistä on noin 20h Phantom Painia, joka silloin riitti siitä ja se jäikin vaiheeseen.