Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)

Death Stranding

Tässä muuten oiva tapa yrittää pelaajat hankkimaan pelin "täyteen hintaan". Osa kokemuksesta saattaa kadota juurikin toisten pelaajien lähdettyä pelistä.

Sama koskee myös muita nettipelejä, mutta tätä voi pelata ihan hyvin myös offlinessa.
 
Viimeksi muokattu:
Täällä 48 tuntia ja Episodi V edelleen työn alla. Viimeisin trophy tuli 700 keikasta. Kaveri oli pelannut läpi 500 keikalla joten vähemmälläkin olisi selvinnyt.

Hideo Kojima on Twitterissä jakanut muutamia videoita alun vaiheista. Digikameralla ovat harjoitelleet kamera-ajoja ja tämä on toiminut pohjana myöhemmälle kehitystyölle. Välineet eivät tarvitse ole kummoisia kun tietää mitä tekee.

 
Eilen illalla meni peli läpi. 48 tuntia oli siinä kohtaa mittarissa. Chapter 5:stä eteenpäin tuli mentyä varsin nopealla tahdilla hommaa eteenpäin ja haahuilu ja ylimääräiset tekemiset jäi vähiin, kun alkoi toisto puuduttaa. Helppo kuvitella että tuohon kuitenkin saisi vähintään +10 tuntia tai paljon enemmänkin menemään. Alla varmuudeksi spoilereissa vähän mietteitä, vaikka varsinaiset spoilaukset pyrin välttämään - eikä niitä mielestäni tuohon mitään tullut.

Tuossa chapter 3 ja 5 vaiheilla alkoi tosiaan puudutus iskeä ja jopa keskenkin jättäminen kävi pariin kertaan mielessä "että jos se nyt on tätä samaa vielä toisetkin ~20-25 tuntia niin ei tule mitään ja muuhunkin voin aikani käyttää". Hyvin pitkälle sitä samaa perustekemistä se siitä seuraava olikin, mutta onneksi tuli pelattua loppuun asti. Pelin loppu kyllä nivoi todella upeasti tarinan pakettiin ja se palkitsi.

Jos tämä pitäisi arvostella arvosanalla, niin täytyy ottaa vähän sen suhteen sanoja takaisin mitä aiemmin kommentoin:

Tuskin tästä itselle ainakaan mitään 9-10/10 peliä saa, sama mitä tässä tulisi loppua kohden tapahtumaan. Ei nuo tuossa ylempänäkin kehutut pelimaailma, tunnelmat yms. ole vakuuttanut niin paljoa mitä moni tuntuu antavan arvoa. Soundtrack on kyllä hyvä, siitä ei pääse yli eikä ympäri.

Arvosanaan liittyeen muutamia perusteita risujen ja ruusujen merkeissä jotka jäänyt päällimmäisinä mieleen

+ Tarina ja tämä lopulta isolla plussalla. Alussa ja keskivaiheilla pääsääntöisesti vain todella pihalla hommasta, mutta paketoitiin upeasti. Moni puhunut tunteikkaista kohtauksista ja tapahtumista jo alkuhetkistä - niitä en itse niinkään noteerannut - mutta lopussa tuli useampia todella koskettaviakin hetkiä. Mahtava jälkifiilis jäi, joskin olen omalla tavalla iloinen ja helpottunut että peli myös vihdoin loppui.

+ Välivideoita oli sopivissa määrin (odotin jopa enemmän mitä annettu ymmärtää pelintekijän aiemmista peleistä) ja niiden laatu ja kaikki näyttely oli hienoa seurattavaa - taas kerran manittuna - etenkin loppupäässä.

+ Omaperäisen erilainen vuorovaikutustapa muihin pelaajiin. Tosin tämä tuntui olevan vähän epätasapainossa. Lähinnä tuntui helpottavan liikaa omaa etenemistä. Toisaalta teitä olisi pitänyt tehdä melkeinpä yksin ja niitä en saanutkaan yhtenäistä valmiiksi kuin kahden Knotin välille. Teiden rakentaminen vaati myös paikoittain hurjasti resursseja ja sitä samaa väkertämistä.

+ Soundtrackille ja sen kautta tunnelmanluonnille tietyissä pelinvaiheissa vielä erityismaininta.

+- Vaikeustaso. Normaalilla pelasin ja se oli varsin helppo. Kuolin vahingossa varmaan vain kerran, kun rymysin vuorenrinnettä alas. Taistelut tai muutkaan ei aiheuttanut mitään ongelmia. Toisaalta en enempää haastetta olisi halunnutkaan, kuin ehkä sitten korkeintaan selviytymisteemassa tietyissä tavarankuljetukseen liittyvissä haasteissa ja olosuhteissa.

+- Kontrollit kunnossa - joskin turhan yksinkertaiset.

- Päävalikot ja tavaran hallinta tehty turhan nihkeäksi ja useiden klikkauksien taakse. Vain pieni miinus, ei tämä juurikaan oikeasti haitannut mutta välillä turhautti.

- Pelin pituus on kunnioitettava ja enemmänkin aikaa tähän olisi tosiaan saanut kulumaan. Omaan makuun olisi kuitenkin sopinut tiiviimpi paketti ja napakampi avoin maailma. Vähempikin kävely ja paikasta toiseen juoksuttaminen olisi riittänyt. Ei sinällään mitään vastaan hidasta tempoa ja rauhallista kulkemista omalla tavallaan upeissa miljöissä, mutta perusmekaniikat kävi turhan nopeaa tutuksi ja itseään toistavaksi. Uusia höystöjä avautui uusien aluiden ja etenemisen mukana, mutta ei siinä määrin että olisi hetkeä pidempään virkistänyt. Kenties läpinäkyvämpi ja monipuolisempi hahmon/varusteiden kehitys olisi motivoinut (ainakin itseä) tekemään enemmän ylimääräistä.

- BT:t ja MULE:t oli nähty jo ensimmäisen kerran jälkeen. Aiheuttivat pelkkää vitutusta, joskin tosin näin varmasti tarkoituskin.

- Prepperit ja muut perus NPC:t sekä erilaiset "lokaatiot" turhan geneerisiä, joitakin poikkeuksia lukuunottamatta.

Kaiken kaikkiaan upean erilainen, kaunis ja loistava peli ja jälkifiiliksissäkin kerkeää jo vähän unehtua tuo matkan aikainen puutuminen. Siihenkin varmasti olisi auttanut jos pelaajana olisin eri lailla heittäytynyt pelin maailmaan mukaan, mutta se on mielestäni aina väärä suunta jos vaatii pelaajalta tällaista että hommasta voi täysillä nauttia. Pelin itsensä pitäisi imaista, ja omalla kohdalla ei sitä sitten varmaan ihan täysin tehnyt.

Varauksetta en kenellekään tätä lähde suotittelemaan, mutta siitä huolimatta nousi omissa suosikeissa kuitenkin varsin korkealle. Ehkä ihan top10 pelikseni en uskalla lonkalta väittää. Sekin täytyy silti todeta että 10/10 arvosanoissa täytyy väkisin olla sitä mainittua fanipoikaisuutta mukana. Omissa papereissa tämä olisi aika lailla 8½ tai 9/10 vähän ylöspäin pyöristettynä.

T: Aiempi historia Kojiman peleistä on noin 20h Phantom Painia, joka silloin riitti siitä ja se jäikin vaiheeseen.
 
60 tuntia siihen meni, että lopputekstit rullaa ruudulla ja tekemistä olisi viellä, mutta pakko pitää taukoa ja katsoo, jos myöhemmin jaksaa tehdä kuljetuksia tai viekö pelin vaihtoon.
 
Tänään rakennettiin vuoristoon kattava vaijerireititys. Jokaiseen kohteeseen pääsee nopeasti ilmateitse. Helppoja Super-luokituksia luvassa kuljetuksille.

Huomenna jatketaan. Menossa Episodi VIII.

 
Viimeksi muokattu:
Tänään pyydettiin muilta pelaajilta materiaaliapua, autettiin toisia, rakennettiin lisää teitä ja vaijerireittejä. Korjattiin turvapaikkaa, iskettiin muille vinkkikylttejä ja peukutettiin muiden työn hedelmiä. Lainasin yhteisestä ja laitoin omaa ylijäämää muille jakoon.

Pidän tästä tavasta lisätä ripaus yhteisöllisyyttä yksinpe!iin.
 
Näistä hahmoista Fragile on oma suosikki. Salaperäinen ja ollut aivan liian pitkään näkymättömissä omassa pelissä. :D

 
Tuli vastaan haastavin tehtävä tähän mennessä. Heartmanilta.

Siellä lounaassa keskellä korpea ne viisi pakettia. Vartiossa lukuisia BT:tä, sekä lähistöllä terroristeja. Akku ihan finaalissa. Lähimmän latauspaikan sain rakennettua aika kauas lumirajan yläpuolelle. Ei vara-akkuja. Mukana on kranaatteja ja aseita. Käyttänyt niitä harvoin, kun hiippailemalla iholle pääsee resursseja hukkaamatta poistamaan rivistä.

Huomenna täytyy tiedustella alue hyvin ja katsoa paras tulosuunta.
 
Huh, peli meni pusertaen läpi viime yönä. Pakko oli tarinan osalta kiristää tahtia ja jättää sivutehtävät sivummalle kun tuntui että yöt menevät kuin postin lakkorikkurilla pakettien lajittelussa ja jakelussa. Univelka alkoi jo vaivaamaan muutaman viikon intensiivisen pelailun jäljiltä joten vähän meni sitten "juosten maaliin" lopulta. Laskin jopa vaikeustason hard tasolta very easyksi jossakin kohtaa kun ei vain jaksanut aikaa enää käyttää nysväilyyn.

Lopun saldona oli 98h pelikellon mittarissa ja "Porter Grade 308", "tähtiä" housuista taitaa puuttua vielä viisi. Nyt pitää antaa pölyjen laskeutua ja ottaa muutama päivä etäisyyttä peliin, varmasti tulen vielä palaamaan tämän pariin ja hoitelemaan platinan pois kuleksimasta. Pikkaisen jopa liikuttui lopun käänteissä , snif.

Itse pelimekaniikkaa eli se lähetysten jako oli kyllä täyttä kultaa. Pakolliset pomotaistelut varsinkin loppupuolella oli vähän pakkopullaa, ja aina kun tuli jotakin aseisiin liittyvää pelissä eteen oli fiilis "ääh, äkkiä tämä osio pois alta että pääsee takaisin peliin"... BT osiot oli pelissä minusta ihan ok vaihtelua, pelasin ne hiippailemalla läpi aina kun vain oli mahdollista, harvoin niitä lähdin listimällä listimään.

Ensimmäinen Cliff osio tuli täysin puskista, en osannut yhtään odottaa että pelissä olisi tämmöinenkin puoli. Siitä jäikin P -maku suuhun kun peli dynamiikka vaihdettiin väkisin alun 40h harkitusta ja hiljaisesta hiippailusta täysin kaaottiseen sotatantereeseen. Onneksi nämä osat olivat lyhyitä ja viimeinen oli kyllä todella hienosti tehty joten pisteet siitä.

Kaiken kaikkiaan vaikka puutteita pelissä oli siellä täällä ja narinaa itsellä tulee juurikin pelidynamiikan osalta niin kyllä tämä kokonaisuutena oli itselle täysi kymppi.
 
Läpi meni vihdoin

49h12m peliaika, taisin 7 mestassa saada vain 5 tähteä, ja muutama jäi kokonaan yhdistämättä eli kyllä tässä vielä tekemistä olisi.

Ihmeellistä miten noinkin yksinkertainen asia kuin tavaroiden kuljetus paikasta paikkaan on niin koukuttavaa. Eniten nautin vuoristosta, tunnelmallista kömpiä lumimyrskyn läpi vuoren huipuille ja lopulta palkinnoksi pääsee ziplinellä koko paikan parissa minuutissa läpi.

Pelin heikon anti oli taas räiskintä/toiminta osuudet. Ne oli kyllä visuaalisesti todella näyttäviä, esim. se valas lopussa oli upea, mutta kun se itse gameplay on sitä että ammu 100 singon panosta, niin kyllähän se meni pakkopullan puolelle.

Tarina upposi hyvin, vaikka vaihtelevasti joitain asioita ei oikein tajunnut ja jotkin asiat tunnuttiin oikein rautalangasta väännettävän pelaajalle. Myös hahmokaarti oli mahtava, Deadman, Heartman, Fragile oli kaikki mahtavia. Higgsistä ehkä tahallaankin tehtiin tuommoinen over-the-top madman pahis. Mama sai ikävän vähän aikaa, ja tuo kaksoisjuttu meni itsellä vähän ohi. Die-Hardman vasta lopussa nousi muiden hahmojen tasolle. Mutta kyllä Mikkelssonin suoritus oli parhain.
 
Eipä kyllä kolahtanut tämä millään muulla osa-alueella kuin ulkoasultaan, piirtoetäisyydet ja mm. veden mallinnus todella hienoja. Chapter 3 loppupuolen saavutin puoliväkisin, mutta ei tästä vain oikein missään vaiheessa tullut mukavaa ajanvietettä vaan lähinnä puuduttavaa puurtamista. Siispä kesken jäi mitä ei muuten kovin usein satu, ja peli eteenpäin.

Tätä vähän ounastelinkin arvosteluiden ja gameplay-pätkien perusteella mutta pakko oli silti itse kokea näin paljon pelaajakuntaa jakanut tekele ja päästä muodostamaan oma mielipide. Ja vaikka sudeksi osoittautui omalla kohdalla niin ei käynyt kuinkaan, kun käytettynä osti ja pistää taipaleelle.
 
Viimeksi muokattu:
Täällä puolestaan on finaalinäytös edessä. Takana on 88 tuntia peliä, josta olen nauttinut jokaisella minuutilla. Tosin, äskeinen pomotaistelu irrotti ärräpäitä mutta niinhän sen pitääkin tehdä. Haastaa.

Menee vuoden peliksi monella osa-alueella.
 
Huikea ja koskettava matka on saatu täällä päätökseen. Kolme viikkoa, kuusi tölkkiä Monsteria ja 96 tuntia siihen meni. Jonkin aikaa kestää sulatellessa kaikkea sitä mitä näki ja koki matkan varrella. Tekijänsä näköinen mestariteos.

ELMZyLVWkAE6t9f
 
Peli asentumassa. Saa nähdä miten osuu itselle. En pidä odotuksia liian korkealla mutta kuitenkin avoimin mielin kokeilemaan.
Tuli eilen pari tuntia pelattua. Melkolailla välivideoiden katselua. Pelaamaankin pääsi sen verran että pientä tuntumaa sai. Tuohon tasapainoiluun saa varmaan helpotusta pelin edetessä? Se alkoi vähän jo heti alkuun ärsyttää.

Hyvän näköinen ja teknisesti hyvin toteutettu PS4 Prolla kyllä. Illalla täytyy jatkaa.
 
Tuli eilen pari tuntia pelattua. Melkolailla välivideoiden katselua. Pelaamaankin pääsi sen verran että pientä tuntumaa sai. Tuohon tasapainoiluun saa varmaan helpotusta pelin edetessä? Se alkoi vähän jo heti alkuun ärsyttää.

Hyvän näköinen ja teknisesti hyvin toteutettu PS4 Prolla kyllä. Illalla täytyy jatkaa.
Tasapainottelun voi oikeastaan hoitaa pitämällä L2 ja R2 pohjassa, niin ei tarvitse niitä näpytellä jatkuvasti ettei ukko kaadu.
 
Ylös Bottom