Vastaus: DiRT Rally
Varmasti tämä peli vaatii sitä treeniä tosi paljon, ihan hyvä homma että tekivät rallista tosissaan kiinnostuneille sellaisen pelin jota ei ajeta silmät ummessa, jos tuo joskus halpenee niin sitten saatan hommata vaikka itsellenikin, nyt jätän kyllä vielä rallikuskeille.
Itse en pidä minään kuskina ollenkaan, mutta kyllä tässä välillä on fiilis, että tämä on helppoa. (Joo liian kovaa menen monesti ja klepikkö kutsuu, mut muuten..esim Saksan ralli etenkin on tosi "helppo")
Helppous johtuu siitä, että ekaa kertaa ajotuntumaa voisi luonnehtia sanalla luonnollinen. Ihan oikeasti on kokoajan fiilis, et ajaa oikeaa autoa. Esim pcarsissa mul on kokoajan olo, että ajan konsolisimua. Loebin kanssa on olo, että ajaa rallipeliä.
Tässä on olo, että ajan oikeaa autoa siellä missä olenkaan. En ole moista fiilistä kokenut koskaan ennen, paitsi tosiaan SimRac:n simussa, joka oli tehty oikean auton kehikkoon ja se liikkui paineilmalla ouninpohjan liikkeiden mukaan.
Tästä vaikka puuttuu ajopenkin liike, on tuo tuntuma siitä huolimatta ekaa kertaa missään pelissä todella luonnollinen, eikä oikeaan autoon hyppääminen tuntuisi kovin kummalliselta. Se on jotain sanoinkuvaamattoman hienoa.
Äänet kun vielä on ehkä kaikkein hienoimmat missään pelissä ikinä.
Nyt kun ajopenkkiin liitin 5.1 kajarit ja sain kartturin keskikajariin, alkoi kartturin äänikin olemaan todella paljon selkeämpää.
Näin täällä joskus ketjun "sykähdyttävimmät pelikokemukset" tai vastaavan. Silloin mietin, että jotenkin mitään tosi sykähdyttävää ei ole koskaan tapahtunut.
Tänään illalla se tapahtui. Äänet täysillä, olo että istuu Polon ratissa ja painaa ihan täysiä. Tiesin ajavani ouninpohjaa, mutta luulin vain itse tien olevan ouninpohjaa ja osa taloista...kunnes metsän keskeltä tulen kakaristoon ja näen ihmismassat ja tutut maisemat. "Tuolla olin pikkupoikana isän kanssa ja nyt mä tuun oikealla WRC Pololla tietä pitkin..EI HELV...." Ja sit meinas metsä kutsua. Jäädyin siihen fiilikseen täysin, kunnes taas havahduin et pelaan omassa kotona pelihuoneessani videopeliä. Ja kukaan kavereistani ei ymmärrä yhtään mun hehkusta, vaimo ei ymmärrä..ei kukaan. Ja en pääse purkamaan fiilistä mihinkään, kun kaikki on silleen et "pelaat jumalauta peliä, et sä mikää Latvala ole.."
On tää hienoo...on tää kerrassaan hienoa..