Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)

Eksoottisin tai muuten vaan mieleenpainuvin paikka missä olet ollut

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Strooper12
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä

Strooper12

Well-Known Member
Pakko omalla kohdalla tunnustaa että se on Valko-Venäjä. Käynyt siellä kolmeen kertaan.
Ensimmäinen ja toinen oli duunin kautta kun meillä oli vielä toimisto siellä (ennen GDPR). Paikallinen 'toimisto' voi helvetti, rapistunut talo missä se ns. toimisto oli. Suomessa varmaan olisi laitettu moinen rakennus tuhottavaksi. 'Kollegat' taas oli ihan timanttia, vietettiin pari päivää jossain ns. retriitillä mistä oli kivat näkymät. Jotain strutsifarmeja siinä taisi olla myös. Jäi mieleen niitten lintujen silmiin katsominen - siellä ei ollut yhtäään mitään. Pelkkä musta aukko.
Tuolloin asustettiin jossain kohtalaisessa hotellissa iha kaupungin ytimessä kuitenkin, ei mitään ihmeellisyyksiä. Paitsi puolenyön jälkeen hotellin aulabaariin ilmestyneet prostituoidut oli toki jotain mihin suomessa ole tottunut.

Toi oli joskus muinoin.
Sittemmin vaimon kanssa mentiin sinne ihan vaan katsomaan Children of Bodomin keikkaa. Tällä kertaa majoitus oli aika jees, Hilton hotellilla mistä näkymät keskustaa jakavalle joelle. Koko hiotellihuoneen seinä oli pelkkää ikkunaa :) Keikka meni hyvin mutta fasiliteetit taas muutoin oli melko kämäset. Pojilla oli kova kiire pakata kamat ja jatkaa kiertuetta. Vähän samanmoiset setit kun Barcelonassa käytiin katsomassa samaa pumppua.
Anyway, nuo mun tuossa vaiheessa olleet exCollegat kuitenkin pelasti paljon ja hotellin room service oli ihan helmi, ja ehkä hauskimpana muistona jäi se pelastautumispakkaus minkä löysin kaapista - laatikko missä oli kaasunaamari ja uitisti köyttä millä voi pelastautua ihan itse rikkomalla ikkunan.
Sieltä kahdennestakymmestä kerroksesta sitten vaan köysi ympärille ja reippaasti Rambonaan laskeudut?? Kyllä :D Kuvitetut ohjeet oli laatikon kyljessä.

Joen rannassa oli joku tapahtuma, mulla pari kaljaa repussa.
Mentiin sinne, portilla miliisit tarkasti meidät, löysi oluet repusta ja kehonkielestä pääätellen ne on 'no-go'. Olin vaimon kanssa että mitäs nyt, yritin viuhkoa miliiseille että voinko heittää nämä olut vaikka jokeen tai roskiin? Ne siinä pienen hetken aikaa keskusteltuaan tuuppas ne oluet takasin sinne reppuun ja työnsi meidät portin läpi sisälle :D
 
Viimeksi muokattu:
Losissa tuli käytyä jotain 19 kesäsenä. Ei siinä, paikkana ei muuten mitenkään kamalan eksoottinen mutta tuli sitten testattua paikallista bussia ja eksyttyä ihan väärälle linjalle. No tämä linja päätyi johonki päätepysäkille ja siitä sitten takas tullessa johonki täysin tummien alueelle, joka oli aika kehnossa kunnossa. Siinä sitten ainoina vitivalkoisina seisoskeltiin silloisen tyttöystävän kanssa odottamassa bussia, kun ohi ajeli vanhoja jenkkirautoja täynnä jotain jengiläisiä, gansgta-räpin huutaessa ja kaamean savun noustessa ikkunoista. Sitte siinä jossain kohtaa joku kaveri käveli tien yli ja huuteli tuolle ohipörräilevälle autolle ”Black power”. Noooh ei siinä vielä, hetken päästä tuohon bussipysäkille käveli semmonen meksikolainen kaveri selvästi jossain aineissa. Siinä se sitten rupesi höpisemään meille ja kyselemään mistä ollaan. Kun kuuli, että suomesta niin sanoi tosi hiljaa ”This is no place for finnish people”. Voitte arvata, että hypättiin seuraavaan bussiin mikä pysäkille tuli. Hieno muisto näin jälkikäteen mutta sillon ei paljon naurattanu. :D
 
Losissa tuli käytyä jotain 19 kesäsenä. Ei siinä, paikkana ei muuten mitenkään kamalan eksoottinen mutta tuli sitten testattua paikallista bussia ja eksyttyä ihan väärälle linjalle. No tämä linja päätyi johonki päätepysäkille ja siitä sitten takas tullessa johonki täysin tummien alueelle, joka oli aika kehnossa kunnossa. Siinä sitten ainoina vitivalkoisina seisoskeltiin silloisen tyttöystävän kanssa odottamassa bussia, kun ohi ajeli vanhoja jenkkirautoja täynnä jotain jengiläisiä, gansgta-räpin huutaessa ja kaamean savun noustessa ikkunoista. Sitte siinä jossain kohtaa joku kaveri käveli tien yli ja huuteli tuolle ohipörräilevälle autolle ”Black power”. Noooh ei siinä vielä, hetken päästä tuohon bussipysäkille käveli semmonen meksikolainen kaveri selvästi jossain aineissa. Siinä se sitten rupesi höpisemään meille ja kyselemään mistä ollaan. Kun kuuli, että suomesta niin sanoi tosi hiljaa ”This is no place for finnish people”. Voitte arvata, että hypättiin seuraavaan bussiin mikä pysäkille tuli. Hieno muisto näin jälkikäteen mutta sillon ei paljon naurattanu. :D
Losin kaupunginosista kuullut että siellä tosiaan saattaa olla vähän vaarallista paikoittain. Teillä oli nähtävästi ja onnekkaasti kuitenkin oikeanväriset paidat päällä kun olet täällä vielä kirjoittelemassa ;)
 
Losin kaupunginosista kuullut että siellä tosiaan saattaa olla vähän vaarallista paikoittain. Teillä oli nähtävästi ja onnekkaasti kuitenkin oikeanväriset paidat päällä kun olet täällä vielä kirjoittelemassa ;)
Jep, niin mahto olla. Tuosta on nyt jo jotain lähes 20v aikaa. :)
 
Jep, niin mahto olla. Tuosta on nyt jo jotain lähes 20v aikaa. :)
Exän sisko tuolla Losin huudeilla asusteli just ton 20 - 25 vuotta sitten. Exä kävi kyläilemässä siellä ja kertoi siskonsa kertoneen just että sinne ja tuonne ei pidä mennä lainkaan, ja paidan värikoodit oli tärkeässä asemassa em. alueilla. Mukavaa lomaa vaan kaikille sitten. Itse en ole jenkeissä käynyt eikä suoraan sanottuna oikein ole ikinä ollut mitään kiinnostustakaan. Euroopassa on niin paljon hyviä kohteita vielä näkemättä ja alkaa ikääkin olemaan niin tiedä vaikka jää näkemättä koko paikka. Etelä Amerikassa (tai väli amerikan valtioissa) toisaalta joskus voisinkin mielellään käydä. Kuuba esim.
 
Exän sisko tuolla Losin huudeilla asusteli just ton 20 - 25 vuotta sitten. Exä kävi kyläilemässä siellä ja kertoi siskonsa kertoneen just että sinne ja tuonne ei pidä mennä lainkaan, ja paidan värikoodit oli tärkeässä asemassa em. alueilla. Mukavaa lomaa vaan kaikille sitten. Itse en ole jenkeissä käynyt eikä suoraan sanottuna oikein ole ikinä ollut mitään kiinnostustakaan. Euroopassa on niin paljon hyviä kohteita vielä näkemättä ja alkaa ikääkin olemaan niin tiedä vaikka jää näkemättä koko paikka. Etelä Amerikassa (tai väli amerikan valtioissa) toisaalta joskus voisinkin mielellään käydä. Kuuba esim.
Aijaa, tuota en ite tiennytkään. Vissiin on sitten sattunut olemasn oikeaa väriä päällä. :D
 
Aijaa, tuota en ite tiennytkään. Vissiin on sitten sattunut olemasn oikeaa väriä päällä. :D
Ja oikeassa paikassa ;D

Kaippa noi jengit näkee suomalaisen turistin kilometrin päästä ettei ole uhka/provo paidan väristä riippumatta? Tiedä tuosta sitten, kiva kuitenkin että olet täällä jakamassa kokemuksia :)

-----------

Voisin ehkä yhden tarinan vielä laittaa tänne.

Barcelona joskus kymmenisen vuotta sitten, käyty siellä niin monasti etten vuotta osaa arvata mutta niitä ekoja reissuja kuitenkin. Eli varmaan jotain 2010,
Siellähän (katalonia) on ollut vähän pidempään jo sellaista halua irtautua espanjasta, omaksi valtiokseen. Se näkyi tuollon melko vahvasti ihan kaupungin keskustassakin, oli kokonaisia kerrostaloja ns. 'vallattu'.
Itse näin se niin ettei kiinteistön omistaja jostain syystä pystynyt pitämään sitä enää hallussaan ja 'porukat' vaan muutti sisälle ja otti haltuun sen rakennuskompleksin.

En tiedä miksi, mutta jostain syystä (olin nuori ja kuolematon?) kävelin sisään tommosseen vallattuun kerrostaloon. Heti kättelyssä oli bändi rumpuineen päivineen! Jäbät otti vastaan todella ystävällisesti. Vähän semmosta hippipuuhaa. Tämä siis ihan siinä ensimmäisen kerroksen aulassa.

Jatkoimme (vaimo mukana) yläkertaan syystä etten vieläkään tiedä miksi, niin siellä oli todella saatanan paskasta, patjoja lattioilla ja ihmisraunioita kyykkäämässä nurkissa. Narkkareita. Ihan semmossia kalmoja siellä täällä, osa lattiioilla patjoilla ja toiset taas ihan vaan seinää vasten.. Ikinä nähnyt mitään tuollaista. En osannut edes olla peloissani. Kukaan ei reagoinut meidän kahden läsnäoloon millaan tavalla, ihan kun me oltaisiin näkymättömiä..
Ylemmäs ei menty, vaimo sano että nyt pois täältä ja nopiaan - ja niin me tehtiin.
 
Viimeksi muokattu:
Jokunen vuosi sitten käytiin Italian serkun kanssa vetämässä pari via ferrata reittiä Col Di lanalla. Tsekattiin ensimmäisen mailmansodan taistelupaikkoja dolomiiteilla. Col di Lana, paremmin tunnettu verivuorena hirmuisten tappioiden takia niin Italialaisten kuin Itävalta-unkarin joukkojen keskuudessa, lienee muuten ainoa vuori jonka huippu on räjäytetty taivaan tuuliin (tai siis itävälta-unkarin joukkojen päälle) Hirveästä historiastaan huolimatta vaikuttava paikka.
 
Täällä kans kokemuksia LA:sta. Kirjauduttiin myöhään illalla motelliin. Henkilökunta availi ovia ja palveli todella paksun pleksin takana. Se jotenkin laittoi varpailleen. Helvetin väsyneenä ja nälkäisenä oli pakko kuitenkin lähteä ettii jotain syötävää lähistöltä. Eiköhän siinä sit tullu heti pihalla kolme jotain gangstarap homeboyta vastaan, joista yks käveli mua päin, jotain se oli vetäny. Tilanne hetken kyllä kuumotteli, et kaivaako ne mutkan vyön alta, mut jatko onneks matkaansa. Helvetin makea kaupunki, mutta todella häröä porukkaa on paljon.
 
Häämatka Kuubassa oli melkoinen kokemus. Aamun aloitus mojito ja sikarikombolla riippukeinussa samalla makoillen oli kokemus ja tunne jota tuskin enää tulen kokemaan.
 
Häämatka Kuubassa oli melkoinen kokemus. Aamun aloitus mojito ja sikarikombolla riippukeinussa samalla makoillen oli kokemus ja tunne jota tuskin enää tulen kokemaan.
Kuuba oli siisti mesta. Ruoka ei mitenkään makuhermoja hivellyt, mutta laatikko cohiboja ja 5 litraa rommia tasoitti makuelämystä vielä pitkään reissun jälkeenkin:)

Siistein aktiviteetti tuli tehtyä Filippiineillä canoyneeringin muodossa - heti aamusta kohteeseen ja saatiin rauhassa edetä oppaan kanssa hyppien mitä siisteimmistä paikoista ja vesiputouksista alas. Paras matkakohde menee Balile muuten.
 
Yhdellä Amerikan roadtripillä tuli koettua parikin aika mieletöntä paikkaa.

Ensinnäkin Grand Canyon on ihan elämää suurempi kokemus. Varsinkin jos ajaa puistoon itäiseltä sisäänkäynniltä ja lähestyy vähitellen Grand Canyon Villagea, niin näköalat muuttuvat jatkuvasti upeammiksi. Kanjonin valtavuus on jotain, mitä ei pysty kuvista tai videoilta ymmärtämään. Tämä oli pitkän aikaa ainoa merkintä edelleenkin erittäin lyhyellä listallani "paikkoja jotka jokaisen tulisi kerran elämässä kokea".

Toinen ihan surrealistinen mesta on pohjois-Kaliforniassa sijaitseva Hearst Castle, joka on toiminut esikuvana Citizen Kane -elokuvassa esiintyneelle Xanadulle, ja jossa Lady Gaga kuvasi G.U.Y.-biisinsä musiikkivideon. William Randolph Hearst kierteli nuoruudessaan perheensä kanssa Eurooppaa ja siellä ihastui kaikkiin vanhoihin linnoihin ja palatseihin. Vähän vanhempana hän sitten upotti about koko omaisuutensa vastaavan lukaalin rakentamiseen. Jos on siis käyntiä San Franciscoon tai Los Angelesiin, niin Hearst Castle on ihan visiitin arvoinen päivämatkakohde.
 
Itselle vastaus on helposti Malediivit, kasa saaria keskellä Intian valtamerta. Kaunein paikka ikinä, kosolti eksoottisia otuksia vedet täynnä ja lämpöä juuri oikea määrä. Ehtipähän siellä käydä ennen kuin valtio lakkaa jossain kohti olemasta, jää veden alle merenpinnan noustessa. :|
 
Vaikka se mun Turku reissu kerran olikin elämäni hurjin seikkailu, niin hienoa lukea tääl ihmisten tarinoita. Kateeks käy varsinkin nämä Los Angelesin "gangsta" tarinat, mesta jossa itse olen unelmoinut käydä. Ei nyt ehkä gangsta alueilla vaikka elämys sekin sinänsä olisi mut en kyl lähtis ottaa sitä riskiä ainakaa omiin päin. :D Noh ehkä joskus ennen kuolemaa pitää siel käydä, luottokortilla sit vaikka ja sit uskotellaa itselleen et "kyl mul on varaa tämä maksaa takas".

Mut tällähetkellä ainoa LA kokemus onkin sitten GTA Onlinessa.
 
Vaikka kohtuu paljon olen reppureissuja tehnyt, en koskaan ole joutunut matkoillani kuumottaviin tilanteisiin. Valitsen tietenkin kohteeni sen verrran tarkkaan, että vältän kaikki vaarallisimmat maat/alueet. New Yorkin Harlemissakaan en koennut mitään pelättävää, kun siellä nopeasti puolivahingossa käväisin, kun New Yorkin metro Manhattanissa jätti pari pysäkkiä välistä. Tiedossa toki on, että sekin paikka paljon rauhoittunut vuosikymmenien aikana. Silti myönnän, että en siellä uskailtaisi käydä pimeään aikaan.

Mieleenpainuvin paikka on ehdottamsti ollut Tokio. Koko japanilainen kulttuuri ja niin valtava metropoli on sellainen yhdiselmä, jossa oikeasti luulee olevansa ihan eri maailmassa. Ja kun ensimmäisen kerran näki Shibuyan lukuisat valomainokset yöllä, tuntui kuin olisi ollut jossain tulevaisuuteen sijoittuvassa scifi-leffassa. Vinkkinä muuten, että Akihabara on paikka, missä jokaisen pelimiehen kannattaa käydä edes kerran elämässä.
 
Omalla kohdalla mieleenpainuvimmat paikat löytyvät varmaankin Siperian Baikaljärveltä sekä Kamtšatkan niemimaalta Venäjän kaukoidässä. Noissa paikoissa tuntui vähän siltä kuin aikamatkalla olisi ollut. Burjatian tasavallan pääkaupunki Ulan-Ude jäi myös hiukan "eksoottisena" paikkana mieleen, vaikka suurelta osin venäläistynyt onkin. Maailman suurin Leninin päätä esittävä patsaskin sieltä löytyy.

Viitisen vuotta sitten Venäjän halki (Suomen rajalta Vladivostokiin) yksin reppureissuna suoritettu junamatka oli tietysti muutenkin erittäin mieleenpainuva, lähinnä hyvällä tavalla. "Karjavaunussa" eli 50+ makuupaikan hytittömässä osastossa tiettävästi vaunun ainoana ulkomaalaisena matkustaminen tuntui aluksi aika jännittävältä, mutta päivässä tai parissa siihenkin tottui. Budjettireissun luonteeseen kuului muutenkin yöpyminen halvoissa hostellien makuusaleissa, kuin myös yhden yön viettäminen Habarovskin juna-asemalla. Vähän paremmin kun olisi vielä itse venäjää osannut puhua, niin kommunikointi olisi ollut sujuvampaa, mutta hyvin se meni englanti-venäjä-hybridilläkin. Jonain päivänä voisi olla kiva tehdä samanlainen reissu uudestaan mutta eri pysähdyspaikoilla, mutta valitettavasti nykyisessä maailmantilanteessa saa tapahtua aika paljon, jotta Venäjälle tekisi taas mieli matkustaa.

Noihin aikoihin intoa soolomatkailuun riitti itselläni muutenkin paljon, ja muita mieleenpainuvia paikkoja tuli nähtyä mm. Jordaniassa ja Albaniassa. Nyttemmin yhtä suurta kipinää matkailuun ei ole tuntunut löytyvän, mihin tietysti myös koronapandemia ehti vaikuttaa tässä välissä. Mutta ehtiihän sitä vielä myöhemmin reissata, jos kipinä siihen taas jonain päivänä syttyisi.
 
Tuli ennen koronaa jonkun verran matkusteltua sekä yksin että siskon/kavereiden kanssa ja sieltä on paljon mahtavia muistoja kertynyt.

Ehkä mieleenpainuvin matka on, kun siskon kanssa napattiin Namibiassa vuokra teltta-auto alle ja kierrettiin noin viikon verran sillä Namibian kohteita. Auton katolle siis avautui teltta, jossa tuli nukuttua varmaan elämäni parhaimpia yöunia. Matkaan mahtui mm. puhjennutta rengasta, pelottavia elefantteja, jotka tuli turhan lähelle autoa sekä useampi yö Namibian luonnonpuistossa olevilla leirintäalueilla leiriytyen ja siellä illalla/yöllä alueen laidalla olevalla vesipisteellä eläimiä kuten sarvikuonoja ja norsuja ihmetellen.
Samalla matkalla vietettiin myös noin viikko Sambian ja Zimbabwen rajalla Victorian putouksia ihmetellen. Täällä tultiin melkein ryöstetyksi paikallisesta yöklubista hostellille seikkaillessa. Erityisen siistiä oli hypätä benji Victorian putousten sillalta ja käydä muutaman tunnin heppasafarilla: hevosen selästä pääsi tosi paljon lähemmäs eläimiä kuin muuten olisi päässyt.


Mieleenpainuva matka oli myös joitain vuosia sitten Japaninmatkan. Tokio ja Kioto oli myös siistejä, mutta vähän eksoottisempana paikka käytiin Koyavuorilla, jossa on pieni buddhalainen temppelikeskus. Yövyttiin yhdessä temppeleistä, käytiin vaeltamassa paikallinen pyhiinvaelluspolku, joka olisi voinut olla suoraa Ghiblin leffasta, ja osui tuohon lyhyeen piipahtamiseen myös paikallinen Aoba Matsuri-festivaali. Myös paikan hautausmaa on siistein, jonka olen tähän mennessä elämässäni nähnyt. Koyasanin lisäksi samalla reissulla vielä eksoottisempi kohde oli Ogasawara-saaret, jotka ovat lähinnä japanilaisten oma lomakohde: saarille pääsee (tai ainakin silloin pääsi) vain kerran viikossa eestaas kulkevalla lautalla, jolla yhteen suuntaan matkaa meni lähes vuorokausi. Itseni lisäksi törmäsin viikon aikana vaan kahteen muuhun länsimaalaiseen turistiin. Saarilla pääsi mm. Iltaisin rannalla seuraamaan, kun kilpikonnat tulivat munimaan munia, uimaan meressä villidelfiinien kanssa ja ihmettelemään tähtiä, joita tuntui näkyvän moninkertainen määrä verrattuna mihinkään aiemmin näkemääni yötaivaaseen.

Kolmas (ja viimeinen) matka jonka tähän listaan on Sveitsissä CERN:issä käyminen. Mun käynti osui sellaiseen aikaan, että hiukkaskiihdytin oli huoltotauolla, minkä vuoksi pääsin maan alle ihmettelemään CMS-hiukkasilmaisinta. Ihan järjettömän siisti paikka ja valtava laitteisto oli kyllä kyseessä .

Nyt oon koronan jälkeen pysynyt ihan vaan koto-Suomessa, mutta eiköhän tulevaisuudessa ole vielä uusia reissuja edessä myös. Vähän nykyään kipuilen sen kanssa, etten haluaisi turhaan lennellä ees taas, mutta moneen kiinnostavaan paikkaan ei oikein pääse muuten kuin lentäen valitettavasti. Maata pitkin matkustaminen sopisi omiin arvoihin paremmin, mutta ei siten oikeastaan voi Eurooppaa kauemmas mennä.
 
Viimeksi muokattu:
Kolmas (ja viimeinen) matka jonka tähän listaan on Sveitsissä CERN:issä käyminen. Mun käynti osui sellaiseen aikaan, että hiukkaskiihdytin oli huoltotauolla, minkä vuoksi pääsin maan alle ihmettelemään CMS-hiukkasilmaisinta. Ihan järjettömän siisti paikka ja valtava laitteisto oli kyllä kyseessä .
Itsellä vähän tällasta tiedenörttivikaa kuupassa niin tämä on kyllä varmaan ollut tosiaan mieleenpainuva kokemus!
Joku SpaceX Starship launch olisi varmaan lähellä juttuja mitä mieluusti olisi omin silmin kokemassa :)
 
Ylös Bottom