Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)
Käytät vanhentunutta selainta. Kyseinen selain ei pakosti näytä tätä tai muita sivustoja oikein. Sinun tulisi päivittää selaimesi tai käyttää vaihtoehtoista selainta..
Saattaa myös olla että network test eroaa lopullisesta versiosta. Esimerkiksi jonkun verran bossien tms kautta. Sitä ei voi tietää. Ja tosiaan mitä on kattonut peliä parista striimistä niin kyllähän se alkaa vaikuttamaan helpolta siinä vaiheessa kun porukka on mennyt samaa kohtaa monta monta kertaa ja katsellut mitä kannattaa hakea ja mistäkin. Niin kun joka soulsborne pelissä. Aina löytyy niitä jotka jaksaa grindata peliä ja katsoa mistä löytyy nopeasti parhaat aseet. Mutta tosiaan hauska nähdä eroaako paljonkin lopullinen versio tästä. Itsellä meinasi Sekirossa pelikestävyys loppua loppupuolella vaikka peli läpi menikin useaan otteeseen. Toivotaan että tämä ei tee samaa bossien suhteen.
Pakko lisätä että paljon ovat tuoneet lisää tuohon taisteluun tai miten paljon asioita voi muokata. Voispa mennä horrokseen ja herätä helmikuussa.
joo merkittävän eron Elden Ringin ja normaalin Souls pelin välillä tekee jo tuo että peli on open world ja yleensä open Worldeissa voi valita sitten itse ne challenget, ja uskoisin, että tässäkin sitä haastetta riittää. yleensä se tosin tarkoittaa että kun lähdet samoilemaan ja jätän main questin puolitiehen niin siinä vaiheessa olet sen tason ylikylän ukko, kun jatkat main questiä, että ainakin se voi tuntua suhteellisen helpolta, ainakaan itse muista yhtäkään open world peliä missä mainquest olisi se vaikein osuus, joten kyllä varmaan tässäkin sitä haastetta riittää yllin kyllin.
ja se mikä toiselle on vaikea voi toiselle olla helppo, kuten on tullut huomattua Demon Soulssin välillä itse määrittelen Demon Souls vaikeimaksi souls peliksi, kun taas monet pitävät sitä jopa sarjan helpoimpana
Maximillian sanoi, että peli muistuttaa Open Worldin rakenteeltaan erittäin paljon Dragons dogmaa, ja samat vibat itsellekin tullut kun katsellut eri pätkiä pelistä, tämä sen kun nostaa omia odotuksia peliä kohtaan .
En hirveästi viitsi katsella ja kun itse ei testiin päässyt niin koetaan peli sitten julksisussa. Mutta sen vähän mitä olen nähnyt on kyllä ollut tosi vakuuttavaa, mukavasti tuotu uutta jo väsähtäneeseen pelisarjaan mutta kuitenkin se tuntuu kuitenkin tutulta.
En hirveästi viitsi katsella ja kun itse ei testiin päässyt niin koetaan peli sitten julksisussa. Mutta sen vähän mitä olen nähnyt on kyllä ollut tosi vakuuttavaa, mukavasti tuotu uutta jo väsähtäneeseen pelisarjaan mutta kuitenkin se tuntuu kuitenkin tutulta.
En kovinkaan innokkaana ole peliä odotellut vaikka tietysti odotan piinkovaa laatua. Silti juuri tuo että sopivasti uutta että tuntuu raikkaalta, se vaan yllätti taas ja toimii.
Hyvältähän tuo näyttää. Monet pelimekaniikat tekevät paluun: power stance, poise jne.
Näyttäisi kasaavan mukavasti DS, Sekiro ja Bloodbornen ominaisuuksia.
Ainoa mikä isommin mietityttää on tuo vaikeustaso, peli näyttää selvästi helpommalta videoissa ja kun päälle lisätään open world mahdollisuus grindaukseen, on tässsä vaaran ainekset yhden isoimman koukutuksen menettämiseen. AI näyttää kans välissä hieman höpreöltä, mutta ehkä sitäkin tässä vielä testauksen aikana kehitetään.
Mitä nyt oon itse katsellut striimiä, niin ei vaikuta hirveän helpolta peliltä. Tai lähinnä minibossit ja bossit ovat kyllä haastavia. Toki peli tarjoaa paljon mahdollisuuksia, joilla peliä voi helpottaa.
Kyllä se nimenomaan aikaisempien Soulsborne-pelien haastavuuteen tykästyneiltä on pois, jos peli olisi niitä selvästi helpompi. Itse en kuitenkaan usko siihen, että tulee olemaan millään muulla tavalla helpompi, kuin lähinnä kohtuullisempi pelin tallentumismekaniikka, joka sekin lienee tehty tukemaan tuota avoimen maailman pelaamista.
Takuuvarmasti tulevat olemaan vaikeita peruspelaajalle jo perusvihut ja minibossit, saatika sitten isommat bossit. Jos ei ole tykästynyt erittäin haastaviin ja tarkkuutta vaativiin bosseihin ja muihin vihuihin, niin epäilen kyllä vahvasti, ettei Elden Ring ole sellaisten pelaajien peli. Kuten eivät toki ole mitkään muutkaan Soulsborne-pelit.
Toki jos haluaa randomien kanssa co-oppina pelata, niin Sekiroa lukuunottamatta kaikkia muita Soulsborne-pelejä pystyy ihan mukavasti helpottamaan kutsumalla apuja peliinsä. Tämä on sinänsä mielestäni hyvä kompromissi helpottamaan peliä niille, joille pelin vaikeus muodostuu muutoin liian kovaksi. Tai jos niin käy edes jossakin kohtaa peliä, niin tuollaisen vaihtoehdon mahdollisuus on kyllä loistava juttu.
Huh, miten pitkä päivä takana. Olen käytännössä ollut perse liimattuna tähän tuoliin aamusta asti, poikkeuksena pari ruokailua ja vessareissut. Vielä pitää kuitenkin jaksaa kirjoittaa Elden Ringin kolmen tunnin beetasession pohjalta, joka käytettiin viimeiseen minuuttiin asti tänään päivällä.
Laitan koko roskan spoilereihin, jokainen lukekoon omalla vastuulla. Spoilerin sisällä on myös yksi isompi spoileri.
Hahmonvalinta oli helppo, sillä olen tottunut pelaamaan velholla kaikkia Dark Soulseja. Perinteinen wizard/sorceress tottelee nyt nimikettä prophet, jolla on beetassa iso nuija sekä "pedon raapaisuksi" nimeämäni loitsu, joka tekee paljon vahinkoa osuessaan. Dark Souls 3:sta tuttu jako estus- ja manapullojen kesken suoritetaan leirinuotiolla. Kutsun niitä tässä nyt bonfire-termillä, koska en muista löydettyjen syntypaikkojen oikeaa nimeä, ja parannuspullot ovat tässä tekstissä estuksia. Vertaan peliä paljon Dark Souls 3:een, joten tottukaa siihen.
Estus- ja manaputeleita saa beetassa mukaansa 4 kappaletta ja hostina toimiva pelaaja kantaa täyttä määrää. Mukaan kutsuttu apuri saa DS3:n tapaan mukaansa puolet valitsemistaan pulloista (pyöristyen alaspäin jos pulloja on pariton määrä). Jokaiselle alueelle voi tutusti kutsua apuvoimia jos alueen bossi on hengissä. Kutsuminen tapahtuu piirtämällä maahan summon-merkin. Summoneita on kolme eri tyyppiä: PvP-kamppailu, kilpailullinen story mode ja yhteistyöpeli (jolloin kaveria ei voi vahingoittaa). Kilpailullista story modea en kokeillut, mutta muistan kuulleeni, että siinä kutsuttu summon-apuri voi myös käydä hostin kimppuun. Varmaksi en tätä osaa kuitenkaan sanoa. Sitä hieman pohdin, voiko kutsuttu apuri tällöin edistää oman tarinansa etenemistä. Vertailuna DS3:ssa vain isäntä pystyi viemään tarinaansa eteenpäin.
Avoimessa maailmassa tuli tavattua kaksi npc-hahmoa, jotka jutustelivat muutaman lauseen verran. Ensimmäisen tavatun npc-hahmon läheltä löytyi eräänlainen risti, johon oli naulittu hahmo. Tämän ottamisen jälkeen aukesi mahdollisuus kutsua apuja tai liittyä muiden peliin. Näin toisen samanlaisen kauempana, joten oletettavasti kyseinen risti pitää aktivoida ennen kuin alueelle voi kutsua kaverin.
Invaderit tunkivat minun ja kaverini peliin kolmesti kolmen tunnin session aikana. Tilastonikkareille voin mainita, että kaksi kolmesta päättyi voittoon, kun vihulaiset olivat harvinaisen huonoja väistämään "pedon raapaisua", joka on siis maata pitkin etenevä viisikärkinen loitsu. Kolmannen invaderin kohdalla lagi oli niin karmea, että selkeät osumat eivät menneet perille. Kaverilleni tämä ei onneksi ollut ongelma, ja hän sai miekkailtua vastustajan hengiltä.
Yksittäisiä huomioita:
- Vihollisen voi lukita jo kaukaa taistelun ulkopuolelta ja tämä helpottanee ainakin kasuaalipelaajien suorittamista
- Estukset palautuvat vihamielisten vastustajien teurastamisen onnistuessa
- Jos loitsuvalikossa on esim. parannuskehä ja "pedon raapaisu", niin näille on omat näppäimet, loitsua ei tarvitse vaihtaa
- Stamina kuluu paljon hitaammin juostessa ja sen käyttö on vähäistä, eli iskuja voi lyödä huomattavasti useammin peräkkäin
- Kummallekin pelaajalle tipahtaa omat lootit co-op-tilassa
- Vain hosti voi avata ovet
- Valikkoon voi erikseen laittaa salasanat peliin kutsumista varten (sama salasana molemmille, kaksi eri salasanaa eri pelimoodeille)
- Jotta omaan peliin voi kutsua kaverin, niin isännällä pitää olla finger remedy -esine, joka tuo esiin alueella olevat summon-tekstit
- Pelissä on kartta, johon piirtyy automaattisesti kaikki tärkeimmät kiintopisteet, mahdollisuus laittaa vapaasti omia kiintopisteitä
- Pikamatkustaminen bonfirelle on mahdollista mistä tahansa (jos vaikka sopii treffit kaverin kanssa tiettyyn paikkaan co-opia varten)
- Elämänmittari, manamittari ja stamina ovat piilotettuina jos et ole taistelussa – nämä saa hetkeksi näkyviin näpäyttämällä kolmiota
- Maastosta löytyy paljon kasveja ja eläimiä. Nämä uusiutuvat säännöllisesti maastoon. Rakentelua ei vielä päässyt kokeilemaan
- Hypyn korkeus on (DS3:een verrattuna) arviolta tuplattu ja sille on annettu oma painike. Oikein tervetullut lisäys
- Jokaista valikkoa ensi kertaa tutkittaessa peli käy läpi pienen tekstitutoriaalin
- Vihollisilla on tietty toimintasäde, riippuen eniten vastustajan tyypistä. Kun lähestyt, niin musiikki paisuu ja taistelualue kasvaa moninkertaiseksi, jolloin esimerkiksi karkuun livahtaminen ei olekaan niin helppoa
- Kuoleman korjatessa maahan putoaa soulien lisäksi myös jotain muuta tavaraa. Kuolinpaikkaa oli välillä vaikea löytää jos ei muistanut sijaintia tarpeeksi tarkkaan
- Jokaisella hahmolla tuntuisi olevan kohtalaiset melee- ja manataidot. Kaverini oli puhdas melee-hahmo, mutta hänellä oli silti kohtalaista damagea tekevä kaukohyökkäys. Velhollani pystyi myös tekemään kohtalaista meleedamagea.
- Kontrollit ovat tuttuja ja turvallisia, mutta hyppääminen on laitettu X:ään ja muut perustoiminnot (tutki, kerää, avaa, jne) kolmiossa
- Npc-hahmot ovat todella kiukkuisia vastustajia ja muistavat kuolemasi jälkeen jos olet ollut aggressiivinen heitä kohtaan
- Ihmisten trolliviestit maassa runsaiden tykkäysten kera, eivät varmasti tule kenellekään yllätyksenä! Viestit ovat muuten saaneet uuden ja hienon ulkoasun
- Hosti ja kutsuttu summon-apuri eivät näe toistensa nimeä (eikä myöskään energiamittaria) kovin kauas, joten "tule auttamaan mua tänne!" ei välttämättä toimi jos toinen on loitommalla vaikkapa loottaamassa kasveja vihollislauman hyökätessä
- Vastaan sattui karavaani, jossa kaksi jättimäistä ogrea veti vaunuja. Kuljetusta oli varjelemassa muutama ratsailla oleva ritari. Teurastin kaverin kanssa koko porukan ja hän sai pelin hostina kuljetusvaunusta uutta varustesettiä
- Nähtyjä perusvihollisia olivat mm. jättiläismoskiitot, jättiläisravut, ratsailta operoivat ritarit, zombiet, lepakot ja myrkkyä puskevat "vesieliöt"
- Kun meinasin käydä kaverin kanssa pienellä saarekkeella olevan porukan kimppuun, niin taivaan pimensi valtava lohikäärme, joka poltti viholliset hengiltä ja listi nopeasti myös meidät
Teknisesti peli vaikuttaa oikein valmiilta, ainoat poikkeukset olivat erittäin laginen invaderi omassa ruudussani ja lievähkö fps:n putoaminen nopeissa käännöksissä, vaikka "suosi frameratea" oli valittuna. Läheltä tapahtuvassa taistelussa tätä ei huomannut. Maailman tutkiminen oli kivaa ja näkymät olivat komeita. Toimintaa löytyi kiitettävän paljon ja isomman vastuksen jälkeen oli paikallaan käydä teurastamassa pienempi ja helpompi vihollisjoukkio estus- ja manapullojen täyttämiseksi, mikäli mittarit olivat huvenneet alas ja saaduista puteleista piti käyttää osa. Pullojen palautuminen tähän tapaan on erittäin järkevä systeemi, sillä se vähentää ramppaamista bonfirellä.
Kaverin kutsuminen toisen peliin oli aluksi haastavaa, mutta sitten sen oppi joten kuten. Kaksi hurjempaa otusta jäi vielä toistaiseksi päihittämättä, sillä pahimmillaan nämä raapaisivat yhdellä hyökkäyksellä kumoon tai vähintäänkin valtavan palan energiapalkista.
Voisi todeta, että suorastaan ärsytti nähdä mielenkiintoisia kohteita kartalla, kun eteen tuli pelintekijöiden laittama läpitunkematon seinä, ettei peli paljastaisi liikaa. Hiisi vie, vähän kuin olisi ehtinyt juoda hyvän aperitiivin ja valtavan maukkaat alkupalat, mutta pääruokaa odotellessa kokki sanoi itsensä irti. Ihan kaikkea ei ehtinyt kolmessa tunnissa tutkia, mutta toisaalta pelasin kaverin kanssa vuorotellen toistemme maailmoissa ja se hidasti etenemistä molemmilla.
Vielä olisi kolme kolmen tunnin beetasessiota tarjolla, ehkäpä käyn vielä uudestaan haistelemassa tunnelmia. Tässä nyt suurin piirtein kaikki koetut jutut.
Huh, miten pitkä päivä takana. Olen käytännössä ollut perse liimattuna tähän tuoliin aamusta asti, poikkeuksena pari ruokailua ja vessareissut. Vielä pitää kuitenkin jaksaa kirjoittaa Elden Ringin kolmen tunnin beetasession pohjalta, joka käytettiin viimeiseen minuuttiin asti tänään päivällä.
Laitan koko roskan spoilereihin, jokainen lukekoon omalla vastuulla. Spoilerin sisällä on myös yksi isompi spoileri.
Hahmonvalinta oli helppo, sillä olen tottunut pelaamaan velholla kaikkia Dark Soulseja. Perinteinen wizard/sorceress tottelee nyt nimikettä prophet, jolla on beetassa iso nuija sekä "pedon raapaisuksi" nimeämäni loitsu, joka tekee paljon vahinkoa osuessaan. Dark Souls 3:sta tuttu jako estus- ja manapullojen kesken suoritetaan leirinuotiolla. Kutsun niitä tässä nyt bonfire-termillä, koska en muista löydettyjen syntypaikkojen oikeaa nimeä, ja parannuspullot ovat tässä tekstissä estuksia. Vertaan peliä paljon Dark Souls 3:een, joten tottukaa siihen.
Estus- ja manaputeleita saa beetassa mukaansa 4 kappaletta ja hostina toimiva pelaaja kantaa täyttä määrää. Mukaan kutsuttu apuri saa DS3:n tapaan mukaansa puolet valitsemistaan pulloista (pyöristyen alaspäin jos pulloja on pariton määrä). Jokaiselle alueelle voi tutusti kutsua apuvoimia jos alueen bossi on hengissä. Kutsuminen tapahtuu piirtämällä maahan summon-merkin. Summoneita on kolme eri tyyppiä: PvP-kamppailu, kilpailullinen story mode ja yhteistyöpeli (jolloin kaveria ei voi vahingoittaa). Kilpailullista story modea en kokeillut, mutta muistan kuulleeni, että siinä kutsuttu summon-apuri voi myös käydä hostin kimppuun. Varmaksi en tätä osaa kuitenkaan sanoa. Sitä hieman pohdin, voiko kutsuttu apuri tällöin edistää oman tarinansa etenemistä. Vertailuna DS3:ssa vain isäntä pystyi viemään tarinaansa eteenpäin.
Avoimessa maailmassa tuli tavattua kaksi npc-hahmoa, jotka jutustelivat muutaman lauseen verran. Ensimmäisen tavatun npc-hahmon läheltä löytyi eräänlainen risti, johon oli naulittu hahmo. Tämän ottamisen jälkeen aukesi mahdollisuus kutsua apuja tai liittyä muiden peliin. Näin toisen samanlaisen kauempana, joten oletettavasti kyseinen risti pitää aktivoida ennen kuin alueelle voi kutsua kaverin.
Invaderit tunkivat minun ja kaverini peliin kolmesti kolmen tunnin session aikana. Tilastonikkareille voin mainita, että kaksi kolmesta päättyi voittoon, kun vihulaiset olivat harvinaisen huonoja väistämään "pedon raapaisua", joka on siis maata pitkin etenevä viisikärkinen loitsu. Kolmannen invaderin kohdalla lagi oli niin karmea, että selkeät osumat eivät menneet perille. Kaverilleni tämä ei onneksi ollut ongelma, ja hän sai miekkailtua vastustajan hengiltä.
Yksittäisiä huomioita:
- Vihollisen voi lukita jo kaukaa taistelun ulkopuolelta ja tämä helpottanee ainakin kasuaalipelaajien suorittamista
- Estukset palautuvat vihamielisten vastustajien teurastamisen onnistuessa
- Jos loitsuvalikossa on esim. parannuskehä ja "pedon raapaisu", niin näille on omat näppäimet, loitsua ei tarvitse vaihtaa
- Stamina kuluu paljon hitaammin juostessa ja sen käyttö on vähäistä, eli iskuja voi lyödä huomattavasti useammin peräkkäin
- Kummallekin pelaajalle tipahtaa omat lootit co-op-tilassa
- Vain hosti voi avata ovet
- Valikkoon voi erikseen laittaa salasanat peliin kutsumista varten (sama salasana molemmille, kaksi eri salasanaa eri pelimoodeille)
- Jotta omaan peliin voi kutsua kaverin, niin isännällä pitää olla finger remedy -esine, joka tuo esiin alueella olevat summon-tekstit
- Pelissä on kartta, johon piirtyy automaattisesti kaikki tärkeimmät kiintopisteet, mahdollisuus laittaa vapaasti omia kiintopisteitä
- Pikamatkustaminen bonfirelle on mahdollista mistä tahansa (jos vaikka sopii treffit kaverin kanssa tiettyyn paikkaan co-opia varten)
- Elämänmittari, manamittari ja stamina ovat piilotettuina jos et ole taistelussa – nämä saa hetkeksi näkyviin näpäyttämällä kolmiota
- Maastosta löytyy paljon kasveja ja eläimiä. Nämä uusiutuvat säännöllisesti maastoon. Rakentelua ei vielä päässyt kokeilemaan
- Hypyn korkeus on (DS3:een verrattuna) arviolta tuplattu ja sille on annettu oma painike. Oikein tervetullut lisäys
- Jokaista valikkoa ensi kertaa tutkittaessa peli käy läpi pienen tekstitutoriaalin
- Vihollisilla on tietty toimintasäde, riippuen eniten vastustajan tyypistä. Kun lähestyt, niin musiikki paisuu ja taistelualue kasvaa moninkertaiseksi, jolloin esimerkiksi karkuun livahtaminen ei olekaan niin helppoa
- Kuoleman korjatessa maahan putoaa soulien lisäksi myös jotain muuta tavaraa. Kuolinpaikkaa oli välillä vaikea löytää jos ei muistanut sijaintia tarpeeksi tarkkaan
- Jokaisella hahmolla tuntuisi olevan kohtalaiset melee- ja manataidot. Kaverini oli puhdas melee-hahmo, mutta hänellä oli silti kohtalaista damagea tekevä kaukohyökkäys. Velhollani pystyi myös tekemään kohtalaista meleedamagea.
- Kontrollit ovat tuttuja ja turvallisia, mutta hyppääminen on laitettu X:ään ja muut perustoiminnot (tutki, kerää, avaa, jne) kolmiossa
- Npc-hahmot ovat todella kiukkuisia vastustajia ja muistavat kuolemasi jälkeen jos olet ollut aggressiivinen heitä kohtaan
- Ihmisten trolliviestit maassa runsaiden tykkäysten kera, eivät varmasti tule kenellekään yllätyksenä! Viestit ovat muuten saaneet uuden ja hienon ulkoasun
- Hosti ja kutsuttu summon-apuri eivät näe toistensa nimeä (eikä myöskään energiamittaria) kovin kauas, joten "tule auttamaan mua tänne!" ei välttämättä toimi jos toinen on loitommalla vaikkapa loottaamassa kasveja vihollislauman hyökätessä
- Vastaan sattui karavaani, jossa kaksi jättimäistä ogrea veti vaunuja. Kuljetusta oli varjelemassa muutama ratsailla oleva ritari. Teurastin kaverin kanssa koko porukan ja hän sai pelin hostina kuljetusvaunusta uutta varustesettiä
- Nähtyjä perusvihollisia olivat mm. jättiläismoskiitot, jättiläisravut, ratsailta operoivat ritarit, zombiet, lepakot ja myrkkyä puskevat "vesieliöt"
- Kun meinasin käydä kaverin kanssa pienellä saarekkeella olevan porukan kimppuun, niin taivaan pimensi valtava lohikäärme, joka poltti viholliset hengiltä ja listi nopeasti myös meidät
Teknisesti peli vaikuttaa oikein valmiilta, ainoat poikkeukset olivat erittäin laginen invaderi omassa ruudussani ja lievähkö fps:n putoaminen nopeissa käännöksissä, vaikka "suosi frameratea" oli valittuna. Läheltä tapahtuvassa taistelussa tätä ei huomannut Maailman tutkiminen oli kivaa ja näkymät olivat komeita. Toimintaa löytyi kiitettävän paljon ja isomman vastuksen jälkeen oli paikallaan käydä teurastamassa pienempi ja helpompi vihollisjoukkio estus- ja manapullojen täyttämiseksi, mikäli mittarit olivat huvenneet alas ja saaduista puteleista piti käyttää osa. Pullojen palautuminen tähän tapaan on erittäin järkevä systeemi, sillä se vähentää ramppaamista bonfirellä.
Kaverin kutsuminen toisen peliin oli aluksi haastavaa, mutta sitten sen oppi joten kuten. Kaksi hurjempaa otusta jäi vielä toistaiseksi päihittämättä, sillä pahimmillaan nämä raapaisivat yhdellä hyökkäyksellä kumoon tai vähintäänkin valtavan palan energiapalkista.
Voisi todeta, että suorastaan ärsytti nähdä mielenkiintoisia kohteita kartalla, kun eteen tuli pelintekijöiden laittama läpitunkematon seinä, ettei peli paljastaisi liikaa. Hiisi vie, vähän kuin olisi ehtinyt juoda hyvän aperitiivin ja valtavan maukkaat alkupalat, mutta pääruokaa odotellessa kokki sanoi itsensä irti. Ihan kaikkea ei ehtinyt kolmessa tunnissa tutkia, mutta toisaalta pelasin kaverin kanssa vuorotellen toistemme maailmoissa ja se hidasti etenemistä molemmilla.
Vielä olisi kolme kolmen tunnin beetasessiota tarjolla, ehkäpä käyn vielä uudestaan haistelemassa tunnelmia. Tässä nyt suurin piirtein kaikki koetut jutut.
Harmi kyllä en ole itse pelannut Sekiroa minuuttiakaan. Tosin olen jonkun verran vilkuillut kavereiden pelaamista, ja todennut sen olevan kenties haastavin peli kaikista Souls-peleistä. Alla jotain vaikeustasosta:
Toistaiseksi ei ole tullut tilannetta, että ns. normivihujen joukkio olisi osoittautunut jollain tapaa ylivoimaiseksi, mutta yksin on tullut pelattua varsin vähän. Co-oppina siis valtaosin. Taisteluiden tempo on sopiva, eivätkä esim. ratsailla olevat viholliset osaa tehdä mitään superkäännöksiä, vaan ratsut käyttäytyvät realistisesti. Vastustajan liikkeet tunnistaa helposti ns. kiertoliikkeen aikana kameran kääntyessä, kunhan lukitus on kiinni.
Vastapainona vihulaisten damage on paikoin kovaa luokkaa. Kaksin pelatessa viholliset eivät osaa hyödyntää joukkoylivoimaansa tarpeeksi hyvin, jolloin toinen pääsee helposti mättämään vastustajia sivustakatsojan paikalta – ts. viholliset eivät sopeudu tilanteen vaatimalla tavalla erilaisiin ansoituksiin, kun vastarintaa tulee useammalta kuin yhdeltä suunnalta. Etenkin tässä tapauksessa, kun toinen mäiskii velholla taustatukea ja melee-hahmo hoitaa lähikontaktit.
Leveleiden vaikutuksesta en osaa sanoa, koska vielä ei ole annettu mahdollisuutta niiden muokkaamiseen. Kaikki hahmot ovat beetassa tasolla 5. Sama varusteiden kanssa, muokkausmahdollisuus puuttuu. Arvioisin, että jos hahmo on nyt varsin altis isolle damagelle, niin myöhemmin meno tasapainottuu suhteutettuna liikkeeseen, joka on nyt erittäin ketterää. Arvioisin, että Dark Soulsien mittapuulla equip load on beetassa välillä 25>50.
Parryttamisesta en osaa sanoa, koska sitä en harrasta velholla. Toki velhollakin on puinen peruskilpi mukana, joka blokkasi 100 % tiettyjen perusvihujen hyökkäykset. Kertaakaan en huomannut vastustajan joutuneen stagger-tilaan (ei minun tai kaverini toimesta), mutta toisaalta vastaan ei tullut yhtään kilpivihollista. Velholla hankalinta oli tehokkaimpien loitsujen ajoittaminen, sillä voimakkaimmilla virityksillä niiden tekeminen vei aikaa ja pari kuolemaakin tuli sen myötä. Jos oikein ymmärsin, niin käyttämäni "pedon raapaisu" tekee maata pitkin etenevät terät vain täyteen viritettynä, mutta keskeytettynä velho vain raapaisee "kouralla" lähietäisyydellä olevia vihollisia.
Voi kait tiivistetysti sanoa, että koen aikaisemmat Souls-pelit haastavampina kuin ER:n, mutta on siellä silti viitteitä pahemmasta (= ehdoton plussapuoli!) tiettyjen isojen vihollisten muodossa (joista mainitsin aiemman viestini spoilerissa). Yhtäkään dungeonia en ole vielä nähnyt, tiedä sitten onko niitä edes beetassa. Niissä odotan menon olevan avointa maailmaa huomattavasti hurjempaa. Sen itse asiassa unohdin mainita, että ainakin yksi vastaan tullut vihollinen käytti sekä loitsuja että melee-hyökkäyksiä ratsunsa selästä. Se on ollut kenties pahin tähän mennessä yksin taistellessa. Cooppina vaikeustaso putosi "hardilta mediumille".
Ok, hyvää infoa. Jossain mainittiin että nuo dungeonit olisivat alkuperäinen chalice dungeon visio, eli maailmasta suora siirtymä dungeoniin, mutta Bloodbornen aikaan siihen ei ilman pitkiä latausaikoja olisi pystytty.
Siihen ajatukseen kyllä sopiikin, jos ne ovat Bloodborne hengessä hyvin vaikeita.
Eilen vasta katsoin tästä sitä pidempää pelivideota ja voi hittolainen että paukahti hypet korkealle. Siitä onkin aikaa kun on Souls-pelejä pelannut ja silloinen pieni kyllästyminenkin taitaisi olla ohi ja olisi voinut riittää "pelkkä" Dark Souls 4:kin mutta tämä vaikuttaa selkeästi isommalta muutokselta kaavaan.
Sinnehän se meni ennakkotilaus sisään ja samalla huomasin aiemmin tehdyn tilaukseni kautta että se perhanan Forbidden West tulee samoihin aikoihin.
Elden Ringin kohdalla ihan tarkoituksella en katsellut ja tutkinut sen tarkemmin uutisia vaan ajattelin ns. katsoa sitten kun on jotain kunnolla katsottavaa ja nyt tuo pitempi pelikuva sitten kerralla vei mukanaan.
Harmi kyllä en ole itse pelannut Sekiroa minuuttiakaan. Tosin olen jonkun verran vilkuillut kavereiden pelaamista, ja todennut sen olevan kenties haastavin peli kaikista Souls-peleistä. Alla jotain vaikeustasosta:
Toistaiseksi ei ole tullut tilannetta, että ns. normivihujen joukkio olisi osoittautunut jollain tapaa ylivoimaiseksi, mutta yksin on tullut pelattua varsin vähän. Co-oppina siis valtaosin. Taisteluiden tempo on sopiva, eivätkä esim. ratsailla olevat viholliset osaa tehdä mitään superkäännöksiä, vaan ratsut käyttäytyvät realistisesti. Vastustajan liikkeet tunnistaa helposti ns. kiertoliikkeen aikana kameran kääntyessä, kunhan lukitus on kiinni.
Vastapainona vihulaisten damage on paikoin kovaa luokkaa. Kaksin pelatessa viholliset eivät osaa hyödyntää joukkoylivoimaansa tarpeeksi hyvin, jolloin toinen pääsee helposti mättämään vastustajia sivustakatsojan paikalta – ts. viholliset eivät sopeudu tilanteen vaatimalla tavalla erilaisiin ansoituksiin, kun vastarintaa tulee useammalta kuin yhdeltä suunnalta. Etenkin tässä tapauksessa, kun toinen mäiskii velholla taustatukea ja melee-hahmo hoitaa lähikontaktit.
Leveleiden vaikutuksesta en osaa sanoa, koska vielä ei ole annettu mahdollisuutta niiden muokkaamiseen. Kaikki hahmot ovat beetassa tasolla 5. Sama varusteiden kanssa, muokkausmahdollisuus puuttuu. Arvioisin, että jos hahmo on nyt varsin altis isolle damagelle, niin myöhemmin meno tasapainottuu suhteutettuna liikkeeseen, joka on nyt erittäin ketterää. Arvioisin, että Dark Soulsien mittapuulla equip load on beetassa välillä 25>50.
Parryttamisesta en osaa sanoa, koska sitä en harrasta velholla. Toki velhollakin on puinen peruskilpi mukana, joka blokkasi 100 % tiettyjen perusvihujen hyökkäykset. Kertaakaan en huomannut vastustajan joutuneen stagger-tilaan (ei minun tai kaverini toimesta), mutta toisaalta vastaan ei tullut yhtään kilpivihollista. Velholla hankalinta oli tehokkaimpien loitsujen ajoittaminen, sillä voimakkaimmilla virityksillä niiden tekeminen vei aikaa ja pari kuolemaakin tuli sen myötä. Jos oikein ymmärsin, niin käyttämäni "pedon raapaisu" tekee maata pitkin etenevät terät vain täyteen viritettynä, mutta keskeytettynä velho vain raapaisee "kouralla" lähietäisyydellä olevia vihollisia.
Voi kait tiivistetysti sanoa, että koen aikaisemmat Souls-pelit haastavampina kuin ER:n, mutta on siellä silti viitteitä pahemmasta (= ehdoton plussapuoli!) tiettyjen isojen vihollisten muodossa (joista mainitsin aiemman viestini spoilerissa). Yhtäkään dungeonia en ole vielä nähnyt, tiedä sitten onko niitä edes beetassa. Niissä odotan menon olevan avointa maailmaa huomattavasti hurjempaa. Sen itse asiassa unohdin mainita, että ainakin yksi vastaan tullut vihollinen käytti sekä loitsuja että melee-hyökkäyksiä ratsunsa selästä. Se on ollut kenties pahin tähän mennessä yksin taistellessa. Cooppina vaikeustaso putosi "hardilta mediumille".
Elden Ring on helpompi kauttaaltaan. Erityisesti tuo uusi hyökkäys onnistuneen torjumisen jälkeen antaa enemmän mahdollisuuksia selvitä kovemmistakin kahakoista.
Onhan tämä Sekiroa helpomman oloinen mutta en helpoksi sanoisin. Jos tätä ei yksin pelaa niin en ihmettele jos vähän helpommalta tuntuu, selvästi tuodaan ilmi että co-oppina homma helpottuu reilusti.
Tykkään myös tuosta että iskuja ehtii laittaa sisään paljon enemmän kuin aiemmissa peleissä. Roskamobit muuten staggeroituu kun lataa R2 iskun täydellä voimalla, ainakin "battle magen" keihäällä. Tuokin ihan uusi ja mukava "high risk - high reward" .
Onhan tämä Sekiroa helpomman oloinen mutta en helpoksi sanoisin. Jos tätä ei yksin pelaa niin en ihmettele jos vähän helpommalta tuntuu, selvästi tuodaan ilmi että co-oppina homma helpottuu reilusti.
Tykkään myös tuosta että iskuja ehtii laittaa sisään paljon enemmän kuin aiemmissa peleissä. Roskamobit muuten staggeroituu kun lataa R2 iskun täydellä voimalla, ainakin "battle magen" keihäällä. Tuokin ihan uusi ja mukava "high risk - high reward" .
Sekiro nyt oli muutenkin, ainakin itselleni, selvästi vaikein Soulsborne-peli. Toki jokaisen Soulsin ja Bloodbornen DLC:t ovat olleet haastavuudeltaan ainakin lähellä Sekiron tasoa. Sekiro on kuitenkin erityisen armoton siksi, että siinä ei tuota kaikissa muissa Soulsborne-peleissä ollutta co-op-pelaamista ollut lainkaan. Tämä seikka (muutaman muun asian lisäksi) tekikin Sekirosta itselleni selvästi turhauttavimman, mutta myös muutenkin heikoimman Soulsborne-pelin. Hienoa vain, että Elden Ringissä on tuo co-op-pelaaminen, jolla voi halutessaan peliä helpottaa ainakin jonkin verran.
Sekiro nyt oli muutenkin, ainakin itselleni, selvästi vaikein Soulsborne-peli. Toki jokaisen Soulsin ja Bloodbornen DLC:t ovat olleet haastavuudeltaan ainakin lähellä Sekiron tasoa. Sekiro on kuitenkin erityisen armoton siksi, että siinä ei tuota kaikissa muissa Soulsborne-peleissä ollutta co-op-pelaamista ollut lainkaan. Tämä seikka (muutaman muun asian lisäksi) tekikin Sekirosta itselleni selvästi turhauttavimman, mutta myös muutenkin heikoimman Soulsborne-pelin. Hienoa vain, että Elden Ringissä on tuo co-op-pelaaminen, jolla voi halutessaan peliä helpottaa ainakin jonkin verran.
En ole edes pelannut Sekiroa kovinkaan pitkälle. Ei enää riitä aika "git gud". Toivoin ja rukoilin Elden Ringistä helpompaa ja sen taidan onneksi saada.
katsonut erästä streamaajaa (Quin69) ja hän on nyt kuollut 25 (nyt 37) kertaa eräällä tyypillä joka tulee vastaan heti kun astelee ulos. cohh myös kuoli 7 kertaa tuolle kaverille, että kyllähän tuo ihan totutun vaikealta vaikuttaa, ja hyvä niin
Edit 45 yritystä sillä meni että sai sen bossin alas
katsonut erästä streamaajaa (Quin69) ja hän on nyt kuollut 25 (nyt 37) kertaa eräällä tyypillä joka tulee vastaan heti kun astelee ulos. cohh myös kuoli 7 kertaa tuolle kaverille, että kyllähän tuo ihan totutun vaikealta vaikuttaa, ja hyvä niin
Edit 45 yritystä sillä meni että sai sen bossin alas
Periaattees sitä bossia ei ole pakko tappaa vaan sen voi kiertää ja tulla takas ku on paremmat varusteet Antaa vähä väärän kuvan vaikeusasteest jos nojataa vaan tuohon kohtaan. Tuon bossin voi myös juustota jos haluaa.
Kyllä tuo muuten on aika helpolta näyttäny. Vaikeissa paikoissa/bosseissa voi kutsua summonlauman avuks, weapon artit ja loitsut on todella voimakkaita.
katsonut erästä streamaajaa (Quin69) ja hän on nyt kuollut 25 (nyt 37) kertaa eräällä tyypillä joka tulee vastaan heti kun astelee ulos. cohh myös kuoli 7 kertaa tuolle kaverille, että kyllähän tuo ihan totutun vaikealta vaikuttaa, ja hyvä niin
Edit 45 yritystä sillä meni että sai sen bossin alas
Periaattees sitä bossia ei ole pakko tappaa vaan sen voi kiertää ja tulla takas ku on paremmat varusteet Antaa vähä väärän kuvan vaikeusasteest jos nojataa vaan tuohon kohtaan. Tuon bossin voi myös juustota jos haluaa.
Kyllä tuo muuten on aika helpolta näyttäny. Vaikeissa paikoissa/bosseissa voi kutsua summonlauman avuks, weapon artit ja loitsut on todella voimakkaita.
Joo tietenkin noin voi tehdä, ja pelata peliä monella eri tapaa , se on eri asia, että tekeekö niin, yleensä souls pelaajat on muutenkin sellaisia, että harvoin mennään sieltä mistä se aita on matalin, ja uskoisin että todella moni souls hengisistä/streamaajista tulee sen Sentinellin tappamaan saman tien vaikka se vaatisi sen tunnin tahkoamisen, Eli itsekkin kuulun niihin jotka hakkaa mielummin päätä seinään sen bossin kanssa monta tuntia, kun alkaa glichaamaan bosseja johkin seinään/kallioon ja sit käyttää ranged skillejä.
muutenkin jos koen itse, että summonaukset helpottaa peliä liian paljon, valitsen kokonaan olla käyttämättä niitä. Itselläni on semmoinen periaate souls peleissä että, ennen ei saa cooppia käyttää ennenkö bossi on kerralleen tapettu. tosin harvoin käytän cooppia muutenkaan souls peleissä.
Cohhcarnagehan aloitti hahmolla joka oli sen mielestä liian OP, niin se vaihtoi hahmoa, Eli tuo kyseinen Sentinel osoitti, että, haastetta kyllä löytyy niille jotka sitä haastetta kaipaa ja niille jotka kaipaa sitten helpotuksia ja muuta niin niille sitten löytyy myös niitä helpotuksia
.
