Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)

Elokuvasuosittelut ja muu leffakeskustelu

Periaatteessa juuri näin. Harvassa ovat ne elokuvaintoilijat, jotka toteavat että 2001: Avaruusseikkailu on roskaa, olisipa Kubrick tehnyt elokuvansa ilman mitään kirjaa elokuvan pohjana.

Käytännössä me molemmat tiedetään, että tuo lukujen osoittama hittileffojen "tuttuistuminen" ei todellakaan johdu siitä, että Hollywoodissa on ryhdytty tekemään enemmän ja enemmän just kirjoihin perustuvia elokuvia. Kyllä ne luvut ovat kasvaneet jollain ihan muulla.

Mutta kuten sanoin, niin jokainen suhtautuu kehitykseen miten suhtautuu.


"Ei aikuisten ihmisten makuun voi luottaa. Nykyään aikuiset syö karkkia, katsoo supersankarileffoja ja pelaa videopelejä" totesi joku kyyninen netissä jonkin aikaa sitten. Tämä on jäänyt minulle mieleen ja hymähdyttää aina välillä, olenhan syönyt tällä viikolla karkkia ja pelannut videopelejä.
En nyt ehkä roskaksi 2001: Avaruusseikkailua pysty sentään kutsumaan, mutta on se itselleni kovin tylsä leffa, jota en ole vielä koskaan jaksanut loppuun katsoa. En kylläkään pidä yhdestäkään Kubrickin leffasta erityisen paljoa. Tuntuvat jotenkin kovin yliarvostetuilta minun makuuni. Eyes Wide Shut oli sitten jo ihan nolo leffa, mutta ei iskenyt kovin kehuttu Clockwork Orangekaan minulle. Tuntuivat vaan jotenkin kovin halvoilta sen juoni ja ideat. Full Metal Jacket ja Hohto ehkä minulle ne parhaat Kubrickin leffat. Kumpikaan niistäkään ei silti nouse itselleni miksikään legendaarisen hyväksi leffaksi.
 
Viimeksi muokattu:
Mä en jaksa kauheasti pohtia mikä on yliarvostettua ja mikä ei, mutta kyllähän Kubrickiin sellainen ”elokuvaintoilun starter pack”-fiilis helposti sisältyy, mistä on kai lyhyt askel jonkinlaiseen ”yliarvostukseen”.
Lukioikäisenä oli ihan suosikkiohjaajani ja onhan monet leffansa vieläkin erinomaisia. Hienoa hyppelyä tyylilajista toiseen etenkin Dr Strangelove - 2001 - Kellopeli Appelsiini -triossa.
2001: Avaruuseikkailu aivan häikäisevä ja harvinainen teos kunnianhimossaan, ei tule montaa muuta leffaa mieleen (Tree of Life? Enter the Void?) missä on yhdistetty teknistä virtuoosimaisuutta noin syvään haluun sanoa jotain perinpohjaista ihmisenä olemisesta.
Kunnianhimo ja tekninen osaaminen eivät toki itsessään tarkoita, että leffa olisi välttämättä hyvä (tämähän koskee pariakin omasta mielestäni yliarvostettua ohjaajaa, mutta ei lähdetä sinne :p).

Edit: Nyt kun jäin miettimään, niin onneksi näin Kellopeli appelsiinin teini-iässä. Kun ei ollut nähnyt esim. ranskalaista uutta aaltoa tai muutakaan kokeellisempaa elokuvaa, niin olihan se ihan ällistyttävää tajuta että elokuva voi olla ilmaisultaan tuollaistakin. Ja että se voi käsitellä ihmisen pahuutta ja yhteiskunnan rangaistusjärjestelmää ilman, että oikeastaan antaa valmiita avaimia käteen. Ei meinannut tulla uni leffan jälkeen ja leuka oli lattiassa pitkään.
Enää ei ole ihan ehdottomien suosikkileffojen joukossa, mutta on tällä oma paikkansa sydämessäni aina.
 
Viimeksi muokattu:
Disney+ Wakanda förever: Varsin tylsä, ylipitkä ja mitäänsanomaton.. joku järki supereissakin pitää olla tai sitten pitää olla ao. sarjan fani.. Pääpahiksen
pulunsiivet jaloissa
LOL, koko wakandan harhainen alkuasukas vs. korkean tekninen meininki ja se että leffassa tapetaan miljoona ihmistä vs.
yhden teini neron
"uhraus". Noh, eihän tämä ole sen kummempaa kuin keijuja lentelemässä taikasauva kädessään mutta enpä ole noidenkaan fani.
1.5/5 ihan vaan muuten taidokkaasta elokuva tekniikasta ja toteutuksesta. Poislukien HDR, se on melkein kaikkien disney leffojen heikointa osaamista/halua. Plääh, reilu 2h tuohonkin tuhlaantui, nukahdin melkein jossain kohdassa..
 
Mä en jaksa kauheasti pohtia mikä on yliarvostettua ja mikä ei, mutta kyllähän Kubrickiin sellainen ”elokuvaintoilun starter pack”-fiilis helposti sisältyy, mistä on kai lyhyt askel jonkinlaiseen ”yliarvostukseen”.
Lukioikäisenä oli ihan suosikkiohjaajani ja onhan monet leffansa vieläkin erinomaisia. Hienoa hyppelyä tyylilajista toiseen etenkin Dr Strangelove - 2001 - Kellopeli Appelsiini -triossa.
2001: Avaruuseikkailu aivan häikäisevä ja harvinainen teos kunnianhimossaan, ei tule montaa muuta leffaa mieleen (Tree of Life? Enter the Void?) missä on yhdistetty teknistä virtuoosimaisuutta noin syvään haluun sanoa jotain perinpohjaista ihmisenä olemisesta.
Kunnianhimo ja tekninen osaaminen eivät toki itsessään tarkoita, että leffa olisi välttämättä hyvä (tämähän koskee pariakin omasta mielestäni yliarvostettua ohjaajaa, mutta ei lähdetä sinne :p).

Edit: Nyt kun jäin miettimään, niin onneksi näin Kellopeli appelsiinin teini-iässä. Kun ei ollut nähnyt esim. ranskalaista uutta aaltoa tai muutakaan kokeellisempaa elokuvaa, niin olihan se ihan ällistyttävää tajuta että elokuva voi olla ilmaisultaan tuollaistakin. Ja että se voi käsitellä ihmisen pahuutta ja yhteiskunnan rangaistusjärjestelmää ilman, että oikeastaan antaa valmiita avaimia käteen. Ei meinannut tulla uni leffan jälkeen ja leuka oli lattiassa pitkään.
Enää ei ole ihan ehdottomien suosikkileffojen joukossa, mutta on tällä oma paikkansa sydämessäni aina.
Kubrickista on tosiaan hyvä lähteä liikkeelle jos haluaa tutustua vähän kokeellisempaan elokuvaan. Ei ole liian vaikeaa ja viihdearvojakin löytyy.
Parasta mun mielestä Kubrikin elokuvissa on se maailman rakennus. Esim. Kellopeli appelsiinin maailma on ihan omaa luokkaansa. Vinksahtanut,epätodellinen,absurdi ja silti uskottava.
Oma suosikki on Kunnian polut ja nyt olen yllättäen alkanut pitää Barry Lydonista joka oli aiemmin se vähiten katsotuin omalla listalla. 2001:stä pitää sen verran mainita että mikään muu elokuva ei ole onnistunut kuvaamaan avaruuden kokoa niin hyvin mitä se tekee. Se tuntuu oikeasti isolta. Ja sitten se György Ligetin musiikki niissä monoliittikohtauksissa saa aina ihokarvat nousemaan. Ehkä maailman pelottavin kappale.

Kubrikin voisi ohjaana laskea samaan kastiin kuin John Boorman. Molemmat tekee täysin omintakeisia(usein jopa omituisia) elokuvia mutta ne kiinnostavat myös valtavirtaa.
 
Tulihan tämä ClockWork Orange katsottua taas sen ties kuinkamonennen kerran. Toimii vähän samalla lailla kuin Hohto, ei noihin klassikoihin vaan kyllästy.



Edit//: Aivan puhdas sattuma että täällä näköjään perattu tuota kubrickin tuotantoa nyt äskettäin - ihan vaan muutamaa tuntia takaperin @kriswel, @Ippenator ja @PeWi toimesta! :D Postasin tämän vaan spontaanisti kun katsoin just tuon vaimokkeen kanssa

//edit2: Full metal jacket oli ja on edelleen itselleni ihan timantti elokuva, kuten monet muutkin Kubrikin viritelmät, no toi 2001 ei ehkä ihan iskenyt samalla volyymillä mitä nämä muut
 
Viimeksi muokattu:
Kubrickin leffat on siitä hyviä että ne kestää katselua. Niitä voi aina vertailla keskenään ja aina välillä joku nousee/laskee omalla top 5 kubrik listalla. :)
Hohto ja Full Metal Jacket tietysti myös loistavia. Se Full Metall Jacketin loppu jossa ne amerikkalaiset onnistuu kauhealla tulivoimalla ja resurssien sekä ihmishenkien tuhlaamisella tappamaan yhden lapsen... Summaa aika hyvin koko Vietnamin sodan.
 
Tulipa katsottua Black Panther 2.

Huolimatta 2h 30min kestosta elokuva ei tuntunu juurikaan ylipitkältä. Ensimmäinen tunti oli aika keskinkertaista menoa ja ajattelin jo että tuleeko tästä Etenalsin tasoinen pannukakku.

No ei tullut nimittäin sen jälkeen elokuva ottaa uusia kierroksia ja toimittaa ruudulle hienoja näkymiä ja upeita kohtauksia. Kuitenkin epätasaisuus vaivaa loppu osaakin ja siellä on joitain aika tylsiä ja aika meh kohtauksiakin. Lopputaistelu tuntuu aika keskinkertaiselta ja ne typerät puvut lähinnä pisti naurattamaan.

Kokonaisuutena kuitenkin hyvä tarina uuden Black Pantherin syntymisestä ja lopussa tuli aika haikea fiilis kun muisteltiin kuningas T'Challaa. Tämä elokuva olisi tarvinnut häntä kuten koko maailma.

Kelpo lopetus phase 4 vaikka olikin toiseksi huonoin, tosin Eternals nyt pyörii ihan omassa sarjassaan pohjamudissa. 3.5/5
 
Barry Lydon taitaa yleensäkin olla starter packista se, joka ei toimi kuin vasta maun hmm kultivoiduttua?
Juuh, Barry vaatii pari katsomiskertaa ennen kuin se toimii kunnolla. Ensimmäinen katsomiskerta kannattaa käyttää ihan vain upeiden kuvien katsomiseen. Kohtaukset on kuin maalauksia.
 
Barry Lydon on jäänyt vallan väliin, pitää ottaa haltuun tämä - kiitos suosituksesta!
Barry kannattaa ehdottomasti katsoa. Jos ei muuten niin tosiaan upean kuvauksen takia. Se on kokonaan luonnonvalossa kuvattu mikä ei olisi muuten onnistunut ellei Kubrick olisi rakentanut kokonaan uudenlaisia kameroita nasan tekniikalla. Jos siis triviatieto kiinnostaa.:p
 
Kubrickin valokuvaajatausta näkyy kyllä hyvin hänen elokuvissaan. Varsinkin 2001: A Space Odysseyssa ja Barry Lyndonissa. Voit lähes mistä tahansa kohtaa ottaa kuvakaappauksen ja siitä saisi upean taulun.
 
Pieni kevennys tähän väliin.

Jälleen uusi videopeli valtaa valkokankaat:

 
Ilmeisesti kultivoitumista vaaditaan jo sitten todella paljon, että Lydonista tulee Lyndon? ;)
Kyllä! Pitääkin katsoa tämä ehkä ekaa kertaa +15 vuoteen, niin ei kopioi toisilta väärää kirjoitusasua omiin viesteihin :D
Eyes Wide Shut oli sitten jo ihan nolo leffa
Kun tästä hetkeksi tuli Kubrick-topik, niin pakko mainita, että tästä osittain samaa mieltä. Ohjaajahan ei aiemmin sukeltanut leffoissaan nimenomaan parisuhteisiin ja näiden seksuaalisuuteen* joten sinänsä kai kaunis ajatus, että päätti tarttua tällaiseen haasteeseen. Lopputuloksena on kuitenkin "kauniit ja komeat newyorkilaiset kohtaavat elämässään kiusauksia, hui!"-tason pohjasanomaa, jonka vuoksi elokuva on, ironista kyllä, vanhentunut paljon nopeammin kuin monet ohjaajan teokset vuosikymmenten takaa.
Pidän kyllä elokuvan maailmasta ja menosta sen verran, ettei se mielestäni ihan täysi pannukakku ole, mutta kaukana erinomaisesta.

Ja tunteista ja tällaisesta pieni aasinsilta siihen, että herranjumala miten hyvä elokuva nyt leffassa pyörivä Banshees of Inisherin onkaan. Tunteista ja niiden käsittelystä (ja käsittelemättömyydestä) on tietenkin tehty taidetta jo vaikka kuinka pitkään, mutta tämä se on kyllä syvästi viisas teos. Ajoittainen absurdius toimii aina alleviivamista ja katsojan aliarvioimista paremmin, ymmärrettäisiinpä tämä muuallakin.
En ole kaikkia Oscar-ehdokkaita nähnyt eivätkä kyseiset pystit hirveästi herätä tunteita, mutta vieköön omasta puolestani tämä vähän kaikki palkinnot kotiin.

* Lolitaa ei lasketa!

edit: Tulipas tähän yhden sanan viestiin paljon lisäystä.
 
Viimeksi muokattu:
Vielä Kubrickista: Eyes Wide Shut:in olen katsonut vain kerran enkä hirveästi pitänyt siitä. En ole sitä koskaan laskenut edes Kubrick-listalleni. Kubrick ei ilmeisesti ollut itsekkään tyytyväinen siihen ja mitä huhut tietää kertoa niin Tomppa ja Nicole olivat ne suurimmat syyt miksi elokuva meni pilalle. :) Elokuva muuttuu kuitenkin mielenkiintoisemmaksi jos ymmärtää sen meta-tason siinä. Ellen nyt ihan väärässä ole niin se kertoo Kubrickin omasta syrjähypystä. Hän tosin ei tainnut missään rikkaiden orgioissa käydä vaan syrjäyppy oli vähän arkisempi tapaus.
 
^Ei meta-taso paljoa pelasta, syrjähyppyjä ja "monogamian haasteita" on vain käsitelty omasta mielestäni niin paljon paremmin muualla, että väistämättä juuri tuo osuus tuntuu aika kälyiseltä. Toki tuossakin leffassa on muita ansioita, joita ei ihan jokaisessa draamassa olekaan.

Itsellä ainoa "Kubrick-leffa jota en laske Kubrick-listalle" on Spartacus, johon ohjaaja hyppäsi vasta kesken projektin hoitamaan leffan pakettiin.
 
^Ei meta-taso paljoa pelasta, syrjähyppyjä ja "monogamian haasteita" on vain käsitelty omasta mielestäni niin paljon paremmin muualla, että väistämättä juuri tuo osuus tuntuu aika kälyiseltä. Toki tuossakin leffassa on muita ansioita, joita ei ihan jokaisessa draamassa olekaan.

Itsellä ainoa "Kubrick-leffa jota en laske Kubrick-listalle" on Spartacus, johon ohjaaja hyppäsi vasta kesken projektin hoitamaan leffan pakettiin.
Ai niin, olihan siellä se Spartacus. En muistanut koko elokuvaa. Meta-tasot ei pelasta mitään elokuvaa jos elokuva on huono. Mun kommentti ei ollut mikään "sivistävä" vastakommentti sun viestiisi vaan ihan yleistä aamunhorinaa kun puolet päästä asuu vielä höyhensaarilla. Mitä olen sun viestejä lukenut niin en lähtisi sua haastamaan elokuva-asioissa. Eyes Wide Shut on kuitenkin ihan ok jos unohtaa että se on Kubrickin leffa. Sen katsoo sujuvasti ja se on teknisesti toteutettu hyvin. Eli siinä mielessä ihan pätevä elokuva. Mutta kuten sanoin, olen nähnyt sen vain kerran eikä mulla ole sitä tarvetta uudelleen katsoa. Se kertonee jo jotain.

Harvoin mainittu The Killing on muuten hyvä Kubrick-elokuva.
 
^juu, en ottanut ollenkaan minään ”haasteena” ja hyvää triviaa elokuvan taustalle itse kullekin, lähinnä vaan täydensin omaa aiemmin sanomaani. Eli että sinänsä kiinnostavan aihepiirin (syrjähyppy) käsittelyssä Kubrick oli mielestäni kaikkea muuta kuin taidokas, saati edellä aikaansa.

The Killing kyllä erittäin veikeä rikosleffa ja taisipa siitä ”Kubrickiksi kaipaava” C. Nolankin tykätä kovasti, kun aloitti Dark Knight -elokuvansa viittaamalla kyseiseen elokuvaan :p
 
Ylös Bottom